Paineruiskun hajoamisesta sakkoja kahdelle yritykselle
Jyväskylässä sijaitsevalla meijerillä sattui syyskuussa 2013 työtapaturma kun kaksi palveluyrityksen asentajaa oli prosessisalissa korkealla hoitotasolla aloittamassa isojen säiliöiden korvausilmaputkiston pesua, huuhtelua ja desinfiointia. Asentajat olivat kaataneet 2-3 litraa puhdistusaineena käytettyä kemikaalia mukanaan tuomaansa paineruiskuun, jossa oli 10 litran säiliö. Astiaan pumpattiin painetta käsin, mutta painetta ei saatu normaalisti kohoamaan, jolloin asentajat ryhtyivät harkitsemaan muita vaihtoehtoja. Toinen asentajista painoi vielä muutaman kerran pumpun kädensijasta kun paineruisku yllättäen hajosi kappaleiksi voimakkaasti pamahtaen.
Työtapaturmassa asentaja sai päälleen roiskuneesta kemikaalista palovammoja kasvoihin ja alaraajoihin ja paineruiskun sirpaleista viiltohaavoja. Vielä vuoden kuluttua tapahtuneesta asentajalla todettiin kuulovaurioita ja erityistä herkkyyttä lämpötilavaihteluille. Henkilövahinkoja saattoi lieventää se, että tapahtumapaikalla ollut ja pesunesteen voimakkuudesta tiennyt meijerin valmistusvastaava oli kehottanut asentajia käyttämään työssä suojalaseja.
Keski-Suomen käräjäoikeus tuomitsi 8.4.2016 meijerin valmistusvastaavan ja puhdistus- ja desinfiointityöstä sopimuksen tehneen palveluyrityksen palvelupäällikön työturvallisuusrikoksesta kumpaisenkin 30 päiväsakon suuruiseen sakkorangaistukseen, josta heille tuli yhteensä maksettavaksi kaikkiaan 2 250 euroa. Koska yhteisellä työpaikalla ei ollut noudatettu vaadittavaa huolellisuutta ja varovaisuutta työturvallisuusrikoksen ehkäisemiseksi, molemmat yritykset tuomittiin 15 000 euron suuruiseen yhteisösakkoon. Loukkaantuneelle työntekijälle tuomittiin kivusta ja särystä ja pysyvästä haitasta sekä ansionmenetyksistä erilaisia korvauksia yli 6 100 euroa ja lisäksi oikeudenkäyntikuluja yli 5 600 euroa.
Puhdistustyön turvallisuuden valmisteluissa ja riskien arvioinnissa todettiin puutteita kun työvälineiden ja kemikaalin yhteensopivuutta ja henkilösuojaimien oikeaa käyttöä ei ollut riittävästi varmistettu etukäteen. Työnjohdon edustajat sopivat keskenään, että puhdistustyössä käytettävä paineruisku hankitaan palveluyrityksen varastosta ja voimakkaasti syövyttävä kiertopesuaine puolestaan toimitetaan meijeriltä. Paineruiskua koskevaa käyttöohjetta ja pesuaineen käyttöturvallisuustiedotetta ei ollut kuitenkaan otettu huomioon, jolloin olisi voitu havaita, että työssä käytetty paineruisku ei soveltunut voimakkaasti syövyttävien kemikaalien levitykseen. Äkillisen kemiallisen reaktion syynä pidettiin muun muassa sitä, että paineruiskun säiliöön oli laitettu voimakasta kemikaalia raakaliuoksena, vaikka säiliö oli osittain valmistettu kemikaalille yhteensopimattomasta aineesta messingistä ja vaikka säiliön osiin oli saattanut jäädä pesuainejäämiä edellisistä pesukohteista.
Keski-Suomen käräjäoikeuden asia nro R 15/1749
Lisätietoja: Lakimies Pekka Timonen, p. 0295 018 735
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue