Tärinätauti hiipii kehoon rakennustyömailla
Rakennustyömaiden työturvallisuudesta puhuttaessa nousevat usein esiin putoamissuojaukset, kulkutiet ja koneet ja laitteet. Ne ovat konkreettisia vaaroja, joita rakennustyömailla on paljon ja joita kenen tahansa on helppo havaita. Ne ovat toki vakavia kuolemanvaaroja, ja juuri sen takia ne jättävät varjoonsa rakennustyön fyysisestä ylikuormituksesta syntyvät haitat. Ne hiipivät hitaasti rakennustyöntekijän kehoon, koska yksittäinen fyysinen ylikuormitus ei aiheuta vielä mitään tautia tai haittaa, mutta vuosien altistus fyysiselle ylikuormitukselle aiheuttaa muun muassa vakavaa tärinätautia ja muita vaivoja. Tarkastuksilla kokeneet työntekijät kertovat kysyttäessä mielellään, mitkä paikat ovat rikki.
Sana ”tärinä” tuo mieleeni Tankki täyteen -sarjan kohtauksen, jossa Sulo Vilenille esitellään kuorma-autoa. Autosta on mittaristo hajalla, mutta auton esittelijän mukaan se ei ole ongelma, sillä kuorma-auton nopeus on havaittavissa muilla tavoilla. En toki nyt muista sanatarkasti, kuinka se menee kohtauksessa, mutta olisiko ollut niin, että 60 km/h tärisee peili, 70 km/h tärisee kojelauta ja 80 km/h tärisee autonkuljettaja itse. Hauska kohtaus, niin kuin koko sarjakin, mutta siitä pääsee heti fyysisen kuormituksen konkretiaan.
1980-luvulla rakennustyömaiden koneiden istuimia ei oltu suunniteltu niin hyvin tärinälle kuin nykyään. Rakennustyömaiden työntekijät altistuivat esimerkiksi jyrillä työskennellessään tärinälle enemmän kuin nyt. Istuinten ergonomia oli muutenkin heikkoa tuolloin. Toki Sulolle kaupiteltava auto ei ollut ihan ”priimakunnossa” muutenkaan. Vaikka edellä mainittu kohtaus Tankki täyteen -sarjan jaksosta ei ollutkaan rakennustyömaalta, tein siitä aasille sillan omaan blogini aiheeseen: tärinätauti ja fyysinen ylikuormitus rakennustyömailla. Kyseisessä sarjassa ei taida olla mitään kohtausta rakennustyömaalta, mutta on varmaa, jos olisi ollut, olisi Sulo saanut jostain rakennusmateriaalia ”HALVALLA”.
Tärinätautia voi ehkäistä tauottamalla työtä ja noudattamalla koneiden käyttöohjeita
Tärinätaudista johtuvia sairaustapauksia esiintyy rakennusalla eniten talonrakentamisessa. Käsitärinää rakennustyömailla aiheuttavat monet yleiset työkalut, kuten esimerkiksi piikkauskone, kulmahiomakone ja pulttipyssy. Tärinätauti ilmenee ajoittaisena valkosormisuutena, ja oireina voi esiintyä myös käsien puutumista ja kömpelyyttä. Tärinätautia voidaan estää rakennustyömailla käyttämällä koneita ja laitteita käyttöohjeiden mukaan huomioiden käyttöohjeissa suositellut tauotukset. Tärkeää on huolehtia, että koneet ja laitteet ovat muutenkin käyttökunnossa.
Tärkeässä roolissa tärinätaudin torjunnassa rakennustyömailla on huolehtia siitä, että koneita ja laitteita käytetään käyttöohjeiden mukaan. Esimerkiksi piikkauskone ei voi laulaa samalla työntekijällä koko päivää putkeen. Työssä on huomioitava muun muassa koneen käyttöohjeissa määritellyt tauot. Tämä ei toki ole mikään ”helppo nakki” toteuttaa rakennusalalla, koska suuri osa työstä on urakkaluonteista. Sen takia tämän asian omaksuminen vaatiikin rakennustyömaan toimijoilta uusia ratkaisuja esimerkiksi siinä, että työntekijöitä voitaisiin kierrättää fyysisesti kuormittavissa työvaiheissa. Toki joitain työvaiheita voidaan myös korvata vähemmän kuormittavilla ratkaisuilla. Fyysisten kuormitusten asioita tulisi ylipäätään huomioida enemmän rakennustyömailla.
Työterveyshuolto voi auttaa fyysisen ylikuormituksen hallinnassa
Työterveyshuollolla voisi olla nykyistä suurempi rooli rakennustyömaiden fyysisen ylikuormituksen saamisessa hallintaan ja tärinätaudin ehkäisyssä. Se toki edellyttää, että työnantaja on järjestänyt työterveyshuollon, ja havainto tähän kohtaan, näin ei aina ole. Ja vaikka olisikin, työterveyshuolto ei yksin saa fyysistä ylikuormitusta ja tärinätautia vähemmälle rakennustyömailla, mutta heillä on tietotaitoa siitä, kuinka se voidaan tehdä ja työnantajien on toteutettava toimenpiteet työterveyshuoltojen ohjeistuksen mukaan.
Rehellisyyden nimissä on todettava, että fyysisen kuormituksen asioissa on paljon petrattavaa rakennustyömailla. Vaikka kyllä hyviäkin suorituksia löytyy, mutta yleisesti rakennusalalla olisi sen suhteen paljon tehtävää ja se vaatii rakennusalla asennemuutosta. Toki sitä on jo tehtykin, mutta tehtävää on paljon ja en usko, että tarkastajaurallani tulen näkemään suurta harppausta fyysisen ylikuormituksen torjunnassa rakennustyömailla, mutta kaikesta huolimatta haluan uskoa siihen.
