Hieronta-alan yrittäjän tuomio törkeästä kiskonnasta pysyi – hovioikeus ei katsonut olevan kyse ihmiskaupasta

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi toukokuussa 2023 hieronta-alalla toimivan yrityksen toimitusjohtajan yhden vuoden ja neljän kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen useista rikoksista. Toimitusjohtaja tuomittiin muiden rikosten ohella viidestä törkeästä kiskonnasta. Käräjäoikeus hylkäsi muun muassa ihmiskauppaa ja kahta kiskonnantapaista työsyrjintää koskevat syytteet.

Syyttäjät valittivat tuomiosta kahden törkeän kiskonnan osalta. Syyttäjät katsoivat valituksessaan, että toimitusjohtaja oli syyllistynyt törkeän kiskonnan sijasta ihmiskauppaan. Syyttäjät hakivat tuomioon muutosta myös yhden alaikäisen työntekijän osalta. Käräjäoikeus oli hylännyt häntä koskevan syytteen kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä.

Helsingin hovioikeus antoi tuomionsa asiassa 3.10.2025. Tuomiossaan hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomion lopputulosta.

Kysymys ei ollut pakkotyöstä eikä ihmisarvoa loukkaavista olosuhteista

Hovioikeudessa käsiteltiin kahden työntekijän työskentelyä hierontaliikkeessä. Työntekijät olivat tulleet Suomeen yrittäjän kutsumina. Työntekijät tekivät liikkeessä hierontatyötä ja siihen liittyvää asiakaspalvelua sekä siivousta ja pyykinpesua. He olivat työskennelleet ilman työnteko-oikeutta. Työnantaja oli järjestänyt heidän matkansa ja majoituksensa Suomessa. Osapuolten välillä oli velkasuhde ja velkoja vähennettiin työntekijöiden palkasta.

Työpäivät olivat pitkiä ja vapaapäiviä työntekijöillä oli vain yksi tai kaksi. Työntekijöille maksettiin provisiopalkkaa suoritettujen hierontojen osalta, vaikka tosiasiassa he olivat työpaikalla myös hierontojen välissä.

Hovioikeus totesi tuomiossa, että asiassa oli tullut esille sekä pakkotyön puolesta että sitä vastaan puhuvia seikkoja. Hovioikeus katsoi, että vaikka asianosaisten välillä on ollut velkasuhteita ja pitkät työpäivät sekä vapaapäivien vähäisyys ovat tosiasiassa rajoittaneet työntekijöiden liikkumista, asiassa oli pakkotyötä vastaan puhuvia seikkoja enemmän kuin sitä tukevia seikkoja. Asiaa kokonaisuutena arvioiden hovioikeus päätyi katsomaan käräjäoikeuden tavoin, ettei kysymys ollut pakkotyöstä.

Tuomiossa käsiteltiin myös kysymystä ihmisarvoa loukkaavista olosuhteista. Ihmisarvoa loukkaava olosuhde voi olla kyseessä esimerkiksi silloin, kun henkilö joutuu elättämään itsensä rikollisin keinoin. Kysymystä käsiteltiin tuomiossa, koska hierontaliikkeessä oli käsitelty käteistä rahaa kassajärjestelmän ulkopuolella.

Hovioikeus totesi, että työntekijöiden tekemä työ oli ollut normaalia spa-hoitolassa suoritettua työtä. Vaikka työntekijät olivat työssään osallistuneet laittomien käteisvarojen käsittelyyn, ei yksin tällaisen toiminnan voitu katsoa loukkaavan heidän ihmisarvoaan, kun heidän työskentelyään koskevia olosuhteita arvioitiin kokonaisuutena.

Sekä käräjäoikeus että hovioikeus katsoivat, että asiassa täyttyivät ihmiskaupassa käytetyt keinot ja tekotavat. Koska pakkotyötä tai ihmisarvoa loukkaavia olosuhteita koskeva tunnusmerkistötekijä ei kuitenkaan täyttynyt, kyse ei ollut ihmiskaupasta.

Ihmiskaupan sijaan kyse oli törkeästä kiskonnasta

Ihmiskaupan sijaan hovioikeus katsoi hieronta-alan yrittäjän syyllistyneen törkeään kiskontaan. Hovioikeus katsoi yrittäjän hankkineen itselleen taloudellisen edun, joka oli selvässä epäsuhdassa työstä maksettuun korvaukseen.

Hovioikeus katsoi yrittäjän tavoitelleen teolla huomattavaa taloudellista hyötyä sekä aiheuttaneen työntekijöille erityisen tuntuvaa vahinkoa. Hovioikeus katsoi yrittäjän myös käyttäneen häikäilemättömästi hyväkseen suomen kieltä taitamattomia, työnantajasta riippuvaisessa asemassa olevia ja oikeuksistaan tietämättömiä työntekijöitä. Lisäksi hovioikeus piti tekoa suunnitelmallisena.

Kiskonnantapaista työsyrjintää koskeva valitus hylättiin

Hovioikeudessa käsiteltiin myös yhden alaikäisen työntekijän tapausta. Hän oli työskennellyt pyykinpesutehtävissä. Asiassa oli riitaa siitä, kuinka paljon työtä hän oli tosiasiassa tehnyt.

Käräjäoikeus katsoi tuomiossaan, että työaika oli arviolta kaksi tuntia päivässä, eikä työajaksi voitu lukea sitä aikaa, kun työntekijä oli pyykinpesun ja kuivauksen välillä vapaalla. Näin ollen käräjäoikeus katsoi työstä maksetun palkan olleen sellainen, ettei pyykinpesua hoitanutta alaikäistä ollut asetettu epäedulliseen tai huomattavan epäedulliseen asemaan. Siten käräjäoikeus hylkäsi syytteen kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden tuomion perustelut ja johtopäätökset tältä osin.

Pakkotyöstä tarvitaan oikeuskäytäntöä

Rajaveto ihmiskaupan ja muun työperäisen hyväksikäytön tapauksissa on usein vaikeaa. Erityisen haastavaa pakkotyön arviointi on siksi, että pakkotyön käsitettä ei ole määritelty lainsäädännössä. ”Tarvitaan oikeuskäytäntöä ohjaamaan tulkintaa siitä, millaiset olosuhteet täyttävät pakkotyön edellytyksen”, toteaa työsuojelujuristi Noora Haapa-alho Etelä-Suomen aluehallintovirastosta.

Helsingin hovioikeuden tuomio 3.10.2025, asianumero R 23/2136.
Tuomio ei ole lainvoimainen.