Jaksossa vastataan verkkoseminaarin yleisökysymyksiin yhdenvertaisuudesta ja syrjinnästä rekrytointitilanteissa. Ensin käydään läpi työpaikan toimijoiden rooleja ja vastuita rekrytointiprosesseissa, ja näiden jälkeen yhdenvertaisuuden edistämistä. Kolmantena aiheena on kieli ja kielitaito syrjintäperusteena ja viimeiseksi keskustellaan vielä syrjintäepäilyn selvittämisestä. Asiantuntijoina työsuojeluviranomaiselta tarkastajat Merit Ekman ja Eva Lassander sekä Yhdenvertaisuusvaltuutetulta erityisasiantuntija Jussi Aaltonen. 

Kuuntele jakso YouTubessa

Kuuntele jakso Spotifyssa

Tekstivastine Syrjintä rekrytoinnissa - Yleisökysymykset -podcastille

Kun työntekijä lähetetään ulkomailta Suomeen, mitä velvollisuuksia se tuo työvoiman tilaajalle ja työnantajalle? Jaksossa vastataan myös asiakkaiden esittämiin kysymyksiin: Onko Suomeen liikematkalle tai etätöihin tullut työntekijä lähetetty työntekijä? Riittääkö A1-todistukset osoittamaan työskentelyoikeuden? Miten tehdään työsuojeluviranomaiselle ilmoitus työntekijän lähettämisestä? Aiheesta keskustelevat ylitarkastaja Riikka Mandelin-Hakala ja viestintäasiantuntija Virpi Vento.

Kuuntele jakso YouTubessa

Kuuntele jakso Spotifyssa

Tekstivastine Työntekijän lähettäminen Suomeen -podcastille

Jaksossa mainitut linkit ja osoitteet: 

• Tietoa työntekijän lähettämiseen liittyvistä velvollisuuksista
• Työsuojeluhallinnon verkkoseminaarit ja niiden tallenteet
• Raportti työntekijöiden lähettämisen valvonnasta
• Yhteydenotot koskien työntekijöiden lähettämistä: [email protected]

Paikallista sopimista koskeva lainsäädäntö muuttui vuoden 2025 alussa. Mikä muuttui? Mitkä osapuolet, mistä asioista ja millaisissa tilanteissa voidaan sopia? Miten normaalisitovuus- ja yleissitovuus liittyy tähän? Entä mikä on luottamusvaltuutetun rooli? 

Lain valmistelusta vastannut hallitusneuvos Nico Steiner työ- ja elinkeinoministeriöstä ja työsuojeluviranomaisen juristi Aki Eriksson käsittelevät yleisön kysymyksiä työsuojeluviranomaisen helmikuussa 2025 järjestämästä verkkoseminaarista.

Kuuntele jakso Youtubessa

Kuuntele jakso Spotifyssa

Tekstivastine Paikallinen sopiminen – yleisökysymykset -podcastille

Paikallinen sopiminen -verkkoseminaarin tallenne ja aineistot

Jaksossa tarkastelemme, mitä tarkoittaa yhdenvertaisuuden edistäminen työpaikalla ja miksi se on työnantajallekin keskeinen velvollisuus. Keskustelussa käymme läpi konkreettisia arviointi- ja toimenpidevaiheita sekä sen, miten työpaikan olosuhteet ja menettelytavat voidaan järjestää niin, että kaikki työntekijät voivat toimia yhdenvertaisesti.

Kuuntele jakso YouTubessa

Kuuntele jakso Spotifyssa

Tekstivastine Yhdenvertaisuuden edistäminen työpaikalla -podcastille

Jaksossa keskustellaan kemiallisten tekijöiden lainsäädäntömuutoksista niitä käsitelleen verkkoseminaarimme yleisökysymysten pohjalta. Keväällä 2024 tuli muutoksia syöpävaarallisia ja lisääntymiselle vaarallisia tekijöitä koskeviin asetuksiin sekä ASA-lakiin. Mitä vastuita muutokset ovat tuoneet työnantajille erityisesti lisääntymisterveyden osalta? Äänessä ovat ylitarkastaja Hanna Vainio-Hietanen ja tarkastaja Marjo Vänskä. Jakso on tarkoitettu erityisesti työpaikoille, joissa esiintyy syöpäsairauden vaaraa aiheuttavia, perimää vaurioittavia ja lisääntymiselle vaarallisia kemiallisia tekijöitä.

Kuuntele jakso YouTubessa

Kuuntele jakso Spotifyssa

Jaksossa mainittu Työterveyslaitoksen opas Raskaus ja Työ.

Verkkoseminaarin Älä vaaranna lisääntymisterveyttä työpaikalla – kemiallisten tekijöiden lainsäädäntömuutokset tallenne ja materiaalit.

Tässä jaksossa vastataan Tilaajavastuuinfon osallistujilta tulleisiin kysymyksiin. Jakso on tarkoitettu yrityksille ja yhteisöille, joissa käytetään ulkopuolista työvoimaa, alihankintaa tai vuokratyövoimaa. Ylitarkastaja Joonas Heinilä ja tarkastaja Marika Vaccariello keskustelevat. . 

Kuuntele jakso YouTubessa

Kuuntele jakso Spotifyssa

Jaksossa mainittu lomitustyötä koskeva Maatalousyrittäjien eläkelaitos Melan verkkosivu

Katso verkkoseminaarin tallenne ja avaa esitysaineisto

Jaksossa syvennymme siihen, miten työpaikoilla voidaan tunnistaa, ehkäistä ja hallita väkivallan uhkaa. Jakso tarjoaa työnantajille ja työntekijöille näkemyksiä vaaratilanteiden arviointiin, uhkaavan käytöksen käsittelyyn ja turvallisemman työympäristön rakentamiseen.

Kuuntele jakso YouTubessa

Kuuntele jakso SpotifyssaLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä

Mitä työnantajan pitää tehdä, kun yksittäinen työntekijä kuormittuu työssään? Entäpä miten kuormitusta työssä voidaan vähentää sellaisella tavalla, että henkilö voi myöhemmin palata normaaliin työhönsä? Tarkastajat Eva Lassander ja Merit Ekman ruotivat aihepiirejä, joista yleisö esitti kysymyksiä verkkoseminaarissa Työntekijän kuormittuminen: Tunnista selvitä ja toimi!Linkki toiselle sivustolle

Kuuntele jakso YouTubessa

Kuuntele jakso Spotifyssa

På arbetarskyddsmyndighetens webbseminarium behandlades arbetsgivarens skyldigheter när man på arbetsplatsen utreder och bedömer de psykosociala belastningsfaktorerna i arbetet. Vi berättade också hur arbetsgivaren kan utnyttja företagshälsovårdens expertis som hjälp med detta. I detta avsnitt behandlar de frågor som publiken ställer under webbseminariet. Inspektör Annika Nyman-Koskinen och överinspektör Rosita Säisä diskuterar. Mer information om webinaren och anspelningen.

Lyssna på YouTube

Lyssna på Spotify

Juristi Aki Eriksson ja tarkastaja Juho Loukiala vastaavat kysymyksiin, joita osallistujat esittivät verkkoseminaarissa Kevytyrittäjä, työntekijä vai jotain muuta?

Kuuntele jakso YouTubessa

Kuuntele jakso Spotifyssa

Mitä turvallisuusvaatimuksia asbestitöiden lainmukaisuutta valvovalla työsuojeluviranomaisella on asbestitöille? Työsuojelutarkastajat Esa Laine ja Mikko Mäkelä keskustelevat ylitarkastaja Mikko Koiviston kanssa verkkoseminaarissa "Asbestitöiden vaatimukset ja viranomaisen tulkinnat" esitetyistä yleisökysymyksistä. Tietoa verkkoseminaarista ja sen tallenne.

Kuuntele jakso YouTubessa

Kuuntele jakso Spotifyssa

Juristit Reeta Holmi ja Aki Eriksson paneutuvat Palkka-infon jatko-osassa esitettyihin yleisökysymyksiin. Jaksossa käsitellään ylityön muodostumista konkreettisten tilanteiden kautta, pohditaan sairauspoissaolon perusteita sairausajan palkanmaksun näkökulmasta ja mietitään velvollisuutta maksaa odotusajan palkkaa. Palkkainfojen tallenteet.

Kuuntele jakso YouTubessa

Kuuntele jakso Spotifyssa

Kuljettajien työ on säänneltyä monelta suunnalta. Jaksossa tarkastaja Johanna Paasonen ja juristi Aki Eriksson keskustelevat kuljetusalan ajo- ja lepoajoista, ajopiirturin tai ajopäiväkirjan käyttämisestä sekä siitä, miten viranomaiset näitä valvovat.

Kuunete jakso YouTubessa

Kuuntele jakso Spotifyssa

Miten esihenkilötyössä esiintyvä kuormitus tunnistetaan ja miten toimitaan sen vähentämiseksi? Entäpä jos esihenkilö kokee työssään häirintää? Tarkastajat Marjo Lindeberg ja Anu Pulkkinen keskustelevat verkkoseminaarin "Esihenkilötyön psykososiaalinen kuormitus hallintaan" yleisökysymyksistä. ⁠Verkkoseminaarin tallenne.

Kuuntele jakso YouTubessa

Kuuntele jakso Spotifyssa

Tarkastajat Niina Pentinmäki ja Katri Perttunen keskustelevat verkkoseminaarin "Häirinnän ennaltaehkäisy ja käsittely työpaikalla" yleisökysymyksistä. Jaksossa puhutaan muun muassa siitä, miten toimia, jos työntekijä ei halua viedä kokemaansa häirintäasiaa eteenpäin, ja miten esihenkilön tulee toimia, jos hän itse kokee häirintää, sekä pohditaan sosiaalisessa mediassa tapahtuvaa maalittamista. Verkkoseminaarin tallenne ja aineisto.

Kuuntele jakso YouTubessa

Kuuntele jakso Spotifyssa

Tarkastaja Marjo Vänskä ja ylitarkastaja Hanna Vainio-Hietanen käsittelevät verkkoseminaarin ”Kemiallisten tekijöiden riskien arviointi työpaikalla” yleisökysymyksiä. Lisätietoa verkkoseminaarista ja sen tallenne. Keskustelussa mainitusta Nolliksesta eli Nolla tapaturmaa -foorumista löytyy tietoa Työterveyslaitoksen verkkopalvelussa.

Kuuntele jakso YouTubessa

Kuuntele jakso Spotifyssa

Jaksossa työsuojelun juristit Aki Eriksson ja Tiia Keltto käsittelevät palkan määräytymistä koskevia kysymyksiä, joita yleisö esitti Palkkainfon yhteydessä. Työsuojeluhallinnon Palkkainfo järjestettiin 3.10.2023. Palkkainfon tallenne ja esitysmateriaali löytyvät täältä.

Kuuntele jakso YouTubessa

Kuuntele jakso Spotifyssa

Järjestimme syyskuussa 2023 verkkoseminaarin, jossa kerroimme työnantajan velvollisuuksista psykososiaalisen työkuormituksen ehkäisemisessä ja hallinnassa. Tarkastajat Katri Halen ja Katri Perttunen keskustelevat jaksossa yleisöltä saaduista kysymyksistä. Mitä käytännössä tarkoitetaan riskien arvioinnilla ja miten työnantajan pitäisi huomioida työntekijän henkilökohtaisia edellytyksiä? Entäpä miten työpaikoilla tulisi välttää haitallisen kuormituksen syntymistä ja mitkä ovat työsuojeluviranomaisen mahdollisuudet toimia tässä tukena.  Verkkoseminaarin tallenteen voit katsoa verkkopalvelussamme. Jaksossa mainitaan myös Työkyvyn digiopas, joka julkaistiin Suomi.fi-palvelussa loppukeväästä 2024.

Kuuntele jakso YouTubessa

Kuuntele jakso Spotifyssa

Lakimies Aki Eriksson ja tarkastaja Janne Honkonen vastaavat Vuosilomainfossa esitettyihin yleisökysymyksiin. Vuosilomainfon tallenteen voit katsoa ​​​​​​täältä.

Katso jakso Youtubessa

Kuuntele jakso Spotifyssa

Minkälaisia työpaikkoja koskee vaatimus arvioida biologisten tekijöiden aiheuttamat vaarat työssä? Miten huomioidaan erilaiset työtehtävät ja työvaiheet? Mitä luettelointi tarkoittikaan? Miten biologiset vaarat pitää arvioida juuri minun työtehtävissäni? Entäpä, jos kotipalvelun kohteessa on luteita, lähden työmatkalle tai käsittelen jätevesiä tai laboratorionäytteitä? Podcastissa ylitarkastajat Arja-Liisa Sikiö ja Ulla Riikonen käsittelevat 30.3.2023 järjestämässämme verkkoseminaarissa Biologisten tekijoiden vaarojen arviointi tyopaikalla esitettyjä yleisökysymyksiä.

Kuuntele jakso Youtubessa

Kuuntele jakso Spotifyssa

Yhä useampi työskentelee niin sanottuna kevytyrittäjänä, ja monille se on helppo keino saada lisätienestejä. Aina kevytyrittäjyydessä ei kuitenkaan ole kyse todellisesta yrittäjätoiminnasta. Työsuojeluviranomainen törmää entistä useammin siihen, että työnantaja tarjoaa työntekijälle kevytyrittäjyyttä välttyäkseen työnantajavelvollisuuksilta ja sivukuluilta. Jos työn tekemisen tapa yrittäjäsopimuksesta huolimatta täyttää työsuhteen tunnusmerkit, kuuluu työntekijälle lain mukaan työsuhteen edut, kuten vuosiloma, sairausloman palkka, vakuutukset ja työterveyshuolto. 

Miten viranomainen arvioi, onko kyse aidosta yrittäjyydestä vai työsuhteesta? Mitkä ovat työsuhteen tunnusmerkit, joihin kevytyrittäjän tilannetta valvonnassa peilataan? 

Podcastissa keskustelevat työsuojelun lakimies Aki Eriksson Lounais-Suomen aluehallintovirastosta ja työsuojelutarkastaja Juho Loukiala Etelä-Suomen aluehallintovirastosta. 

Kuuntele jakso Youtubessa

Kuuntele jakso Spotifyssa

Podcastin yhdeksännessä jaksossa käsitellään 7.12.2022 järjestetyn verkkoseminaarin "Työnantajan vastuu työväkivallan uhan hallinnassa" yleisökysymyksiä. Aihe herätti paljon kiinnostusta ja kysymyksiä esitettiin reilusti yli 100. Kiitos kaikille tärkeistä ja hyvistä kysymyksistä! Kaikkiin kysymyksiin emme valitettavasti voi vastata, koska ne liittyvät joko toisen viranomaisen toimivaltaan tai sellaiseen lainsäädäntöön, jota työsuojeluviranomainen ei valvo.

Podcastissa keskustelevat tarkastaja Anne Myyryläinen ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueella juristina työskentelevä Anna Tiainen. Katso verkkoseminaarin tallenne täältä.

Kuuntele jakso Youtubessa

Kuuntele jakso Spotifyssa

Jaksossa käsitellään puhelinneuvontaan tyypillisesti tulevia yhteydenottoja ja valvonta-asian vireilletuloa sekä työsuojeluviranomaisen toimivaltaa antaa neuvoja ja tehdä valvontaa työsuhdeasioissa. Keskustelemassa ovat tarkastaja Eila Hasunen Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta ja lakimies Aki Eriksson Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta.

Kuuntele jakso YouTubessa

Kuuntele jakso Spotifyssa

Vaihteleva työaika tarkoittaa nollatuntisopimusta, töihin kutsumista tarvittaessa tai työaikaa, joka vaihtelee esimerkiksi välillä 10–30 tuntia viikossa. Vaihtelevaa työaikaa koskeva lainsäädäntö muuttui elokuussa 2022. Verkkoseminaarissamme Vaihteleva työaika, jossa muutoksia käsiteltiin, esitettiin kaikkiaan yli 200 yleisökysymystä. Podcastissa näitä vaihtelevaan työaikaan liittyviä kysymyksiä käsittelevät lakimies Aki Eriksson ja työsuojelutarkastaja Saila Lähdesmäki.

Kuuntele jakso Youtubessa

Kuuntele jakso Spotifyssa

Vaarojen selvittäminen ja arviointi on jatkuvaa toimintaa työpaikalla. Psykososiaalisten kuormitustekijöiden esiintymistä ja niiden haitallisuutta tulee siis seurata. Jos riskiarvioinnissa ei nouse esiin yhtään kuormitusta aiheuttavaa tekijää, on tarpeen pysähtyä miettimään, onko arviointi tehty riittävän järjestelmällisesti ja kattavasti. Mikäli näin on ja kuormitustekijät ovat työpaikalla hallinnassa, riittää tilanteen seuranta.

Jos tilanne työpaikalla on vaatinut toimenpiteitä kuormituksen vähentämiseksi tai poistamiseksi, pitää työnantajan seurata tekemiensä toimenpiteiden vaikuttavuutta. Työnantajan tuleekin miettiä, millä mittareilla ja aikataululla kuormituskokemuksia voidaan seurata. Mittareina voivat toimia esimerkiksi samat työkalut kuin riskinarvioinnissa. Kun työpaikalla käytetään yhtä menetelmää, niin tulokset ovat vertailukelpoisia.

Joskus seurantaa on syytä tehdä aiemmin ja joskus myöhemmin. Riskin merkittävyys määrittelee, kuinka aktiivisia ja nopeita seurantatoimia asiassa tarvitaan. Jos kuormitus ei lähde laskuun valituista ja toteutetuista toimenpiteistä huolimatta, pitää työnantajan olla valmis toteuttamaan lisätoimenpiteitä.

Kuuntele jakso YouTubessa

Kuuntele jakso Spotifyssa

Miten kuormitusta voidaan hallita ja vähentää? Työturvallisuuslain mukaisesti kuormitusta hallitaan kolmella tavalla:

• ennaltaehkäisemällä haitallisen kuormituksen syntymistä
• vähentämällä kuormitustekijän haitallista vaikutusta
• varmistamalla, että työntekijöillä on paremmat mahdollisuudet jatkaa työssään terveenä, jos työ jostain syystä on aiheuttanut haitallista kuormitusta.  

Toimenpiteet haitallisen kuormituksen hallitsemiseksi aloitetaan riskiarvioinnin suurimmista riskeistä, eli eniten haittaa aiheuttavista tekijöistä. Jos työterveyshuoltoa on käytetty apuna, toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan ensi sijassa työterveyshuollon lausunto ja toimenpidesuositukset. Työterveyshuollon työpaikkaselvityksen tulisi sisältää johtopäätöksiä siitä, miten juuri teidän työpaikallanne esiintyvät kuormitustekijät voivat vaikuttaa työntekijöiden terveyteen ja millä toimilla mahdollista terveysvaaraa voidaan työpaikalla vähentää.

Vaikka ensisijaista on haitallisen kuormituksen ehkäiseminen ennalta, niin osa kuormitustekijöistä voi liittyä työn sisältöön eli työn luonteeseen. Silloin haitallista kuormitusta voi olla mahdotonta ennaltaehkäistä. Tällöin työpaikalla pitää vähentää kuormituksen työntekijöille aiheuttamia haitallisia vaikutuksia, esimerkiksi tukemalla työntekijöiden ammatillista osaamista ja tarjoamalla tukikeinoja kuormituksen hallintaan. Lisäksi työpaikalla tulee olla suunniteltuna sellaisia toimenpiteitä, joiden avulla työntekijöillä on paremmat mahdollisuudet jatkaa työssään terveenä. Näitä ovat esimerkiksi varhaisen tuen toimintamalli ja toimiva työterveysyhteistyö.

Kuormituksen hallitsemiseksi toteutettavat toimenpiteet vaikuttavat kuormituksen aiheuttajaan eli juurisyyhyn. Esimerkiksi jos haitallista kuormitusta aiheuttaa liiallinen työmäärä, on toimenpiteiden kohdistuttava niin, että lopputuloksena työmäärän hallinta helpottuu.

Kuuntele jakso YouTubessa

Kuuntele jakso Spotifyssa

Mitä seuraavaksi tehdään, kun tiedossa on, mitä kaikkia kuormitustekijöitä omalla työpaikalla esiintyy? Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa ensi sijassa poistamaan työssä esiintyvät terveysriskit. Jos se ei ole mahdollista, on työnantajan arvioitava riskien merkitys työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle.

Sosiaali- ja terveysministeriön arviointityökalua käytettäessä riskin merkityksellisyyttä arvioidaan tekemällä johtopäätöksiä vaaran todennäköisyydestä ja siitä aiheutuvista seurauksista. Arviointia tehdään viisiportaisella asteikolla. Työnantaja voi myös käyttää kuormituksen terveydellisen merkityksen arvioinnissa apunaan työterveyshuoltoa, jonka tehtävä on tehdä työssä esiintyvästä kuormituksesta johtopäätöksiä ja antaa työnantajalle toimenpide-ehdotuksia kuormituksen hallintaan tarvittavista toimenpiteistä.

Psykososiaalisten riskien arvioiminen ja kuormituksen hallinta on työnantajan velvollisuus. Pelkästään tunnistamalla työssä esiintyviä kuormitustekijöitä ei vielä täytetä työturvallisuuslain velvoitetta riskien arvioinnista.

Kuuntele jakso YouTubessa

Kuuntele jakso Spotifyssa

Jaksossa mainittu apuväline: Työsuojeluhallinnon Työn psykososiaaliset kuormitustekijät -kysely

Kuormituksen tunnistamiseen on käytettävissä apuvälineitä. Tällaisia ovat esimerkiksi Sosiaali- ja terveysministeriön riskiarviokirja sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen PIRA™. Myös vakuutusyhtiöillä voi olla tarjota työnantajalle työelämän kuormituksen tunnistamiseen ja arvioimiseen suunniteltuja työkaluja. Työpaikoilla voidaan käyttää apuna myös työsuojeluhallinnon Työn psykososiaaliset kuormitustekijät -kyselyä.

Kuormitustekijöiden tunnistamisessa tärkeää on kattavuus ja järjestelmällisyys sekä se, että huomioidaan kaikki mahdollinen tieto, mitä työnantajalla jo on. Juuri oman työpaikan kuormitustekijöistä saa tietoa esimerkiksi työterveyshuollon tekemästä työpaikkaselvityksestä, kehityskeskusteluiden yhteenvedoista ja henkilöstölle kohdistetuista työhyvinvointikyselyiden vastauksista. Myös esimerkiksi kohderyhmän valitseminen ja rajaaminen oikein vaikuttaa suoraan siihen, tunnistetaanko työpaikalla kaikki kuormitusta aiheuttavat tekijät.

Työntekijöiden osallistaminen tunnistamisen vaiheessa palkitsee, sillä siten saadaan suoraan tietoa henkilöstön kokemuksista. Väärin kohdennettu psykososiaalisten vaarojen tunnistaminen, käytettävissä olevan tiedon käyttämättä jättäminen ja liian yleisellä tasolla tehty kuormitustekijöiden selvittäminen johtavat siihen, että riskien tunnistaminen epäonnistuu.

Kuuntele jakso YouTubessa

Kuuntele jakso Spotifyssa

Jaksossa mainitut apuvälineet:

Työn psykososiaaliset kuormitustekijät -kysely Tyosuojelu.fissä

Työturvallisuus- ja työterveysriskien tunnistaminen ja arviointi Työturvallisuuskeskuksen sivustolla

Sairauspoissaolot ja ennenaikaiset eläköitymiset mielenterveydellisistä syistä ovat olleet nousussa. Haitallinen kuormittuminen työssä tarkoittaa sitä, että työntekijä ei enää palaudu riittävästi työn aiheuttamasta kuormituksesta, ja kuormitus voi alkaa aiheuttamaan haittaa tai vaaraa työntekijän terveydelle. 

Riskiarviointi on jokaisen työnantajan työturvallisuuslain mukainen lakisääteinen tehtävä. Psykososiaalisten kuormitustekijöiden selvittäminen ja arviointi on yksi osa sitä. Riskiarvioinnin avulla tunnistetaan sellaiset kuormitustekijät, jotka toteutuessaan voivat aiheuttaa haittaa tai vaaraa työntekijöiden terveydelle. 

Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa myös ryhtymään toimenpiteisiin, joilla työolosuhteita parannetaan ja joilla vähennetään riskiarvioinnissa todettua kuormitusta. Psykososiaalisten vaarojen arvioiminen voi toimia myös työkaluna esihenkilöille, jotka tarvitsevat perusteluita taloudellista resurssia vaativille kuormituksen hallinnan toimenpiteille.

Kuuntele jakso YouTubessa

Kuuntele jakso Spotifyssa

Mitä tarkoitamme, kun puhumme psykososiaalisesta kuormituksesta? Käsitteenä työsuojeluhallinto jakaa psykososiaalisen kuormituksen työssä kolmeen kuormitustekijäryhmään. Nämä ovat työn järjestelyihin, työn sisältöön ja työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyvät kuormitustekijät.

Työn järjestelyihin liittyviä kuormitustekijöitä ovat esimerkiksi liiallinen työmäärä työaikaan nähden sekä epäselvät tehtävänkuvat tai vastuut. Lisäksi tähän ryhmään kuuluu työskentely varsinaisen työajan ulkopuolella sekä työvälineisiin tai työympäristöön liittyvät epäkohdat, puutteet ja häiriöt.

Jos työpaikalla esiintyy esimerkiksi haastavia asiakastilanteita, väkivallan uhkaa tai työpaikalla joudutaan toimimaan epäselvien ohjeiden tai odotusten pohjalta, ovat kyseessä työn sisältöön liittyvät kuormitustekijät. Myös haastavat tai vaikeat työtehtävät kuuluvat tähän joukkoon.

Työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyviä kuormitustekijöitä puolestaan voivat olla esimerkiksi työntekijöiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa esiintyvät ongelmat sekä liian vähäinen tuki työtovereilta tai esihenkilöltä työn tekemiseen. Tähän ryhmään kuuluu myös työssä esiintyvä häirintä.

Psykososiaalisen kuormituksen käsitteleminen on yksi osa työnantajan vaarojen selvittämistä ja arviointia. Kaikilla työpaikoilla ei ole samoja kuormitustekijöitä, siksi työnantajan pitää selvittää juuri oman työpaikan tilanne.

Kuuntele jakso YouTubessa

Kuuntele jakso Spotifyssa