Kilpailevan toiminnan kielto

Työntekijä ei saa tehdä toiselle sellaista työtä tai harjoittaa sellaista toimintaa, joka ilmeisesti vahingoittaa hänen työnantajaansa ja on hyvän tavan vastainen kilpailuteko. Tämä kielto koskee sekä työsuhteen aikana tehtävää työtä että omaa yritystoimintaa. Tämä kielto perustuu työsopimuslakiin, eikä edellytä erillistä sopimista. (Työsopimuslaki (55/2001) 3 luku 3 §)

Kilpailukieltosopimus

Kilpailukieltosopimus on erillinen sopimus, jolla rajoitetaan työntekijän oikeutta tehdä työsopimus kilpailevan työnantajan kanssa tai harjoittaa kilpailevaa toimintaa työsuhteen päättymisen jälkeen. Kilpailukieltosopimuksen solmiminen edellyttää erityisen painavaa syytä, joka liittyy työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen. Kilpailukieltosopimus voi olla voimassa enintään kuuden kuukauden ajan työsuhteen päättymisestä, mutta tietyissä tapauksissa se voi olla voimassa jopa vuoden. (Työsopimuslaki 3 luku 5 §)

Kilpailukieltosopimuksen edellytykset

Kilpailukieltosopimuksen solmiminen edellyttää erityisen painavaa syytä. Syyn on oltava voimassa myös silloin, kun kilpailukieltoon vedotaan. Tällä tarkoitetaan sitä, että vaikka erityisen painava syy olisikin voimassa työsuhteen alussa, mutta syy poistuu, ei kilpailukieltosopimukseen tule enää vedota.

Työnantajan ja työntekijän tulee ottaa huomioon erityistä painavuutta arvioidessaan muun muassa:

• työntekijän työtehtävät ja toimiala sekä niiden erityispiirteet
• työntekijän asema organisaatiossa ja esimerkiksi todellinen pääsy tietoihin
• työnantajan toiminnan laatu
• työnantajan liikesalaisuudesta johtuva suojan tarve
  • liikesalaisuus, tuotekehitys, asiakassuhteet, onko työnantajalla itsellään sellaista tietoa ja osaamista, mitä kilpailijalla ei ole
• työnantajan tarjoama erityiskoulutus.

Kilpailukieltosopimuksen tekeminen

Kilpailukieltosopimukselle ei ole asetettu määrämuotoa. Se voidaan sopia erillisenä tai osana työsopimusta. Niin ikään sopimus voidaan sopia työsuhteen alussa tai esimerkiksi työtehtävien muuttuessa.

Kilpailukieltosopimus voidaan sopia sekä toistaiseksi voimassa olevaan että määräaikaiseen työsuhteeseen. Jos kilpailukieltosopimus tehdään vasta työsopimuksen päättymisen jälkeen, ei siihen enää sovelleta työsopimuslain kilpailukieltosopimusta koskevaa lainsäädäntöä.

Kilpailukieltosopimuksessa olisi hyvä sopia:

• voimassaoloaikana kielletyt tehtävät
• sopimuksen kesto
• alueellinen (maantieteellinen) soveltamisala.

Kilpailukieltosopimuksella voidaan kieltää työntekijää ryhtymästä kilpailevaan toimintaan joko työntekijänä tai yrittäjänä. Sopimuksessa voi olla kiellettyä harjoittaa välillistä kilpailevaa toimintaa, esimerkiksi osallistuminen kilpailevaan toimintaan työntekijän perheenjäsenen omistamassa yrityksessä. Kilpailukieltosopimukseen voidaan myös laatia ehto siitä, että työntekijä on velvollinen kertomaan mahdolliselle uudelle työnantajalle kilpailukieltosopimuksen voimassaolosta ja sen sisällöstä.

Kilpailukieltosopimuksen voimassaolo ja merkitys työsuhteen päättyessä

Kilpailukieltosopimus voi olla voimassa enintään vuoden. Ajallinen rajoitus ei koske työntekijää, jonka tehtäviensä ja asemansa perusteella katsotaan tekevän yrityksen, yhteisön tai säätiön tai sen itsenäisen osan johtamistyötä tai olevan tällaiseen johtamistehtävään välittömästi rinnastettavassa itsenäisessä asemassa.

Sitä aikaa, jona kilpailukieltosopimus rajoittaa työntekijän työntekoa työsuhteen päättymisen jälkeen kutsutaan rajoitusajaksi. Jos rajoitusajaksi on sovittu enintään kuusi kuukautta, työnantajan on maksettava työntekijälle rajoitusajalta korvaus, joka vastaa 40 prosenttia työntekijän palkasta. Jos rajoitusajaksi on sovittu yli kuusi kuukautta, on työntekijälle maksettava rajoitusajalta korvaus, joka vastaa 60 prosenttia työntekijän palkasta. Rajoitusajaksi voidaan sopia enintään yksi vuosi työsuhteen päättymisestä.

Korvaus on maksettava rajoitusajan kuluessa työsuhteen aikana noudatetuin palkanmaksukausin (esimerkiksi joka kuun 15. päivä), ellei työsopimuksen päättämisen jälkeen toisin sovita. Korvaus voidaan sopia maksettavaksi myös esimerkiksi kertakorvauksena.

Kilpailukieltosopimukseen voidaan ottaa määräys vahingonkorvauksen sijasta tuomittavasta sopimussakosta, joka saa enimmäismäärältään vastata työntekijän työsuhteen päättymistä edeltäneen kuuden kuukauden palkkaa.

Kilpailukieltosopimuksen sitovuus ja irtisanominen

Kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää, jos työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä. Sopimus ei siis sido, jos työsuhde päättyy esimerkiksi tuotannollisista ja taloudellisista syistä. 

Kilpailukieltosopimus sitoo työntekijää niissä tilanteissa, joissa työsuhde päättyy työntekijän laiminlyönnin tai vastaavan työntekijästä johtuvan henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Työnantajalla on oikeus irtisanoa kilpailukieltosopimus noudattaen irtisanomisaikaa. Irtisanomisajan pituuden on oltava vähintään kolmasosa rajoitusajan pituudesta, kuitenkin vähintään kaksi kuukautta. Irtisanomisoikeutta ei ole enää sen jälkeen, kun työntekijä on päättänyt työsopimuksen. Työnantaja ja työntekijä voivat kuitenkin tämän jälkeenkin sopia, että kilpailukieltosopimus ei ole voimassa, eikä esimerkiksi rajoitusajan korvasta makseta. Työnantajalla ei kuitenkaan enää ole yksipuolista irtisanomisoikeutta työntekijän työsopimuksen päättämisilmoituksen jälkeen.