

Tietoa meistä
Ulkomaisen työvoiman käytön valvonta
Työsuojeluvalvonnan ohjeita 2/2024
Sisällysluettelo
2 Säädösperusta
3 Toimintaperiaatteet
4 Tarkastustoiminta
4.1 Työnantajan velvollisuudet: ulkomaalaisen työnteko-oikeus ja tietojen säilyttäminen
4.2 Työnantajan velvollisuudet: Ilmoitus Maahanmuuttovirastolle ja työntekijöiden edustajalle
4.3 Toimeksiantajan velvollisuudet
4.4 Pääurakoitsijan ja telakkatoimijan velvollisuudet
4.5 Työsuhteen vähimmäisehdot
4.5.1 Työnteon keskeiset ehdot
4.5.2 Palkkaehdot ja muut vähimmäisehdot, palkkalaskelman antaminen
4.5.3 Työajan järjestäminen ja työaika-asiakirjat
4.6 Työsyrjintä ja syrjinnän kielto
4.7 Kiskonta- ja petosrikokset
4.8 Muut valvottavat asiat
4.8.1 Työterveyshuollon järjestäminen
4.8.2 Tapaturmavakuuttaminen
5.1.1 Toimintaohje
5.1.2 Kehotus
6.1 Jälkivalvonta
6.2 Ilmoitus poliisille
8 Yhteistyö ja asiantuntijatoiminta
9 Voimassaolo
1. Ohjeen tarkoitus
Tässä ohjeessa käsitellään valvontaa työpaikoilla, joilla käytetään ulkomaista työvoimaa Suomessa. Valvottava työnantaja voi olla suomalainen tai ulkomaalainen. Ulkomaalaisella työntekijällä tarkoitetaan ulkomaalaislaissa (301/2004) henkilöä, joka ei ole Suomen kansalainen.
Työsuojeluvalvonnan näkökulmasta ulkomaista työvoimaa koskevat säännökset voidaan jakaa työnteko-oikeutta, työntekijään sovellettavia työehtoja ja työolosuhteita koskeviin. Ulkomaisen työvoiman käytön valvontaan liittyvät kiinteästi myös työsuhdeasiat ja työsyrjinnän valvonta. Niistä on laadittu erilliset ohjeet, joita noudatetaan tämän ohjeen rinnalla. Suomeen työntekijöitä lähettävien yritysten ja niiden sopimuskumppanina toimivien tilaajien valvonnasta on omat ohjeensa.
Tässä ohjeessa kuvataan toimet tarkastuksilla, joiden päätavoite on ulkomaisen työvoiman käytön ja keskeisten työehtojen valvonta. Ulkomaisen työvoiman käyttöön liittyvät kysymykset voivat tulla esiin muunkin tarkastuksen yhteydessä tai asiakasaloitteisena yhteydenottona, jolloin ohjetta noudatetaan soveltuvin osin.
Ohjeen tavoitteena on yhdenmukaistaa ulkomaisen työvoiman käytön valvontaa ja lisätä valvonnan läpinäkyvyyttä. Lisäksi ohjeessa kuvataan yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa.
2. Säädösperusta
Työsuojeluviranomainen valvoo, että työnantajat ja toimeksiantajat noudattavat velvollisuuksia, jotka niille on asetettu ulkomaalaislain 82 §:ssä. Valvontatehtävä on säädetty työsuojeluviranomaiselle ulkomaalaislain 85 §:ssä.
Lain mukaan työnantajalla ja toimeksiantajalla on seuraavat velvollisuudet:
- työnteko-oikeuden varmistaminen
- ilmoitusvelvollisuus
- työnteko-oikeuden perusteita koskevien tietojen säilyttäminen.
Lisäksi lain mukaan rakennustyömaan päätoteuttajalla ja telakka-alueen pääasiallista määräysvaltaa käyttävällä työnantajalla on velvollisuus
- varmistaa alueella työskentelevien työnteko-oikeus
- säilyttää tiedot työnteko-oikeuden perusteista.
Työsuojeluviranomaisella on velvollisuus ilmoittaa poliisille, jos se epäilee seuraavia tekoja (joista säädetään seuraavissa laeissa):
- luvaton ulkomaisen työvoiman käyttö (rikoslain 47 luku 6 a §)
- ulkomaalaisrikkomus (ulkomaalaislain 185 §)
- työnantajan ulkomaalaisrikkomus (ulkomaalaislain 186 §).
Tästä työsuojeluviranomaisen ilmoitusvelvollisuudesta säädetään ulkomaalaislain 85 §:n 2 momentissa.
3. Toimintaperiaatteet
Työsuojeluviranomaisen tehtävänä on valvoa työnantajan toimintaa. Valvonnan tarkoituksena on turvata työehtojen ja muun kohtelun suhteen yhdet, kaikille työntekijöille samoilla ehdoilla toimivat työmarkkinat. Tarkastuksella arvioidaan ensisijaisesti sitä, miten työnantaja tai toimeksiantaja on täyttänyt ulkomaisen työvoiman käyttöön liittyvät lakisääteiset velvollisuutensa. Tarkastuksella varmistetaan, että työnantaja noudattaa ulkomaalaislain asettamia velvoitteita, keskeisiä työsuhteen vähimmäisehtoja ja työolosuhteita koskevia säännöksiä.
Tarkastajalla on oikeus saada työnantajalta asiakirjoja ja selvityksiä siinä laajuudessa kuin on valvonnan kannalta tarpeen. Tarkastaja pyytää asiakirjat nähtäväkseen työpaikkatarkastuksella ja selvittää, täyttyvätkö lainsäädännön vaatimukset. Tarvittaessa tarkastaja pyytää asiakirjoista jäljennöksiä. Tällöin hän lähettää työnantajalle selvityspyynnön, jossa hän pyytää yksilöityjä asiakirjoja tai tietoja määräajan kuluessa. Tarkastaja voi antaa selvityspyynnön työnantajalle myös työpaikkatarkastuksella.
Ulkomaalaisen työntekijän voi olla vaikea hankkia tietoa Suomen työlainsäädännöstä tai toimintatavoista. Tämä voi johtua tietämättömyydestä tai heikosta kielitaidosta. Kommunikointia voi vaikeuttaa myös yhteisen kielen puute.
Jotta ulkomaisen työvoiman työehtoja voidaan valvoa tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti, tarvitaan usein poikkeavaa valvontaotetta ja menettelytapoja. Tarkastuksella pyritään keskustelemaan työntekijöiden kanssa työsuhteen vähimmäisehtojen toteutumisesta ja jakamaan heille eri kielille käännettyjä esitteitä. Keskusteluissa käytetään tarvittaessa tulkkia.
Valvontatoimien laatuun ja määrään vaikuttaa se, epäilläänkö asiassa työsyrjintää ja onko ulkomaalaisella työntekijällä tavallista heikommat edellytykset hoitaa asiaansa itse. Tällöin korostuu erityisesti hallinnon palveluperiaatteen ja neuvontavelvollisuuden merkitys. Työsuojeluviranomainen ei kuitenkaan hoida ulkomaalaisen työntekijän edunvalvontaa aivan kuten ei suomalaisenkaan.
Merkitystä on myös hallintolain säännöksellä tulkitsemisesta ja kääntämisestä. Työsuojeluviranomainen huolehtii tulkitsemisesta ja kääntämisessä muissakin kuin hallintolaissa nimenomaisesti tarkoitetuissa tilanteissa, jos se on tarpeen asian selvittämiseksi ja asianosaisen oikeuksien turvaamiseksi.
4. Tarkastustoiminta
Ulkomaisen työvoiman käytön valvonnassa valvottavat asiat määräytyvät työsuojeluviranomaisen tulossopimuksen ja valvontasuunnitelman mukaisesti.
Tarkastuksella tarkastaja käsittelee velvoitteita, joita ulkomaalaislaki ja työlainsäädäntö asettavat eri toimijoille. Näitä ovat esimerkiksi työnteko-oikeuden varmistaminen ja sitä koskevien tietojen säilyttäminen, työnteon keskeiset ehdot, vähimmäispalkkauksen noudattaminen, työaikajärjestelyt, työaikakirjanpito ja muut työaika-asiakirjat, työterveyshuollon järjestäminen ja tapaturmavakuuttaminen.
4.1. Työnantajan velvollisuudet: ulkomaalaisen työnteko-oikeus ja tietojen säilyttäminen
Työnantajan on varmistettava, että ulkomaalaisella työntekijällä on työnteko-oikeus Suomessa (ulkomaalaislaki 82 § 1 mom.). Työntekijän työnteko-oikeus Suomessa perustuu EU- tai ETA-maan kansalaisuuteen, voimassa olevaan oleskelulupaan tai siihen, ettei henkilö tarvitse työntekijän oleskelulupaa. Ulkomaalaislaissa on säädetty erikseen tilanteista, joissa ulkomaalainen henkilö saa työskennellä Suomessa ilman työntekijän oleskelulupaa joko rajoitetusti tai rajoittamattomasti. Työnteko-oikeudesta säädetään myös muissa laeissa kuin ulkomaalaislaissa. Esimerkiksi kausityöntekijän työnteko-oikeus perustuu kausityölakiin.
EU- tai ETA-maiden kansalaiset eivät tarvitse työntekijän oleskelulupaa. Heidän työnteko-oikeutensa voidaan osoittaa henkilökortilla silloin, kun siinä on merkintä henkilön kansalaisuudesta. On tärkeää ottaa huomioon, että vero-, Kela- tai ajokortti eivät osoita työnteko-oikeutta. Työnteko-oikeutta ei osoita myöskään ulkomaalaiselle myönnetty suomalainen henkilökortti, jossa on kansalaisuuden kohdalla merkintä ”xxx”. Työnantajan on varmistettava työnteko-oikeus varmistettava virallisista ja voimassa olevista matkustusasiakirjoista.
Työnantaja voi varmistaa kolmansista maista tulevien työntekijöiden työnteko-oikeuden pääsääntöisesti erillisestä oleskelulupakortista.
Tarkastaja valvoo, että työnantaja on varmistanut seuraavat asiat:
- palvelukseen tulevalla ja palveluksessa olevalla ulkomaalaisella on työnteko-oikeus Suomessa
- työntekijän oleskeluluvan ammattiala vastaa sitä työtä, jota tämä tekee.
Tarvittaessa tarkastaja voi tarkistaa tarkastuksella saamiaan tietoja ulkomaalaisrekisteristä.
Ulkomaalaisten työntekijöiden työnteko-oikeuden valvonnassa on huomattava työsuojelun valvontaa ja työpaikan työsuojeluyhteistoimintaa koskevan lain (44/2006) 4 §:n 3 kohta. Se antaa tarkastajalle oikeuden saada tietoja ulkomaalaisen työntekijän työnteko-oikeudesta myös työntekijältä itseltään. Työnteko-oikeuden varmistamiseksi tehtävät valvontatoimet kohdistetaan kuitenkin aina ensisijaisesti työnantajaan.
Tarkastaja valvoo lisäksi, että työnantaja on säilyttänyt työpaikalla tiedot palveluksessaan olevista ulkomaalaisista ja heidän työnteko-oikeutensa perusteista (ulkomaalaislaki 82 § 3 mom.). Työnantajan on säilytettävä tiedot siten, että ne ovat vaivattomasti työsuojeluviranomaisen tarkastettavissa. Tiedot voi säilyttää usealla tavalla. Työnantaja voi pitää tiedoista erillistä, ajan tasalla olevaa luetteloa, tai tiedot voivat olla osa työnantajan henkilöstöhallinnon rekisteriä. Työnantajan on säilytettävä tiedot kahden vuoden ajan siitä, kun ulkomaalaisen työntekijän palvelussuhde päättyy. Tarkastuksella tarkastaja voi verrata työnantajan säilyttämiä ja ylläpitämiä tietoja työpaikalla oleviin ulkomaalaisiin työntekijöihin.
4.2 Työnantajan velvollisuudet: Ilmoitus Maahanmuuttovirastolle ja työntekijöiden edustajalle
Kun työnantaja palkkaa muun kuin Euroopan unionin kansalaisen, tähän rinnastettavan henkilön tai tämän perheenjäsenen, sen on viivytyksettä toimitettava Maahanmuuttovirastolle (vuoden 2024 loppuun asti TE-toimistolle) seuraavat tiedot:
- työntekijä
- työsuhteen kesto
- palkka
- sovellettava työehtosopimus.
Lisäksi työnantajan on ilmoitettava ammattiliiton luottamushenkilölle, luottamusvaltuutetulle ja työsuojeluvaltuutetulle ulkomaalaisen työntekijän nimi sekä sovellettava työehtosopimus. Tiedot on toimitettava sähköisessä asiointijärjestelmässä tai paperilla, jos sähköisen järjestelmän käyttö ei ole mahdollista.
Näistä työnantajan velvollisuuksista säädetään ulkomaalaislain 82 §:n 2 momentissa.
Nämä työnantajan ilmoitusvelvollisuudet ovat voimassa myös silloin, kun työnantaja ottaa palvelukseensa ulkomaalaisen, jolla on oikeus työntekoon ilman työntekijän oleskelulupaa.
Edellä mainittuja velvollisuuksia ei ole, jos työntekijä on EU- tai ETA-maan kansalainen tai tämän perheenjäsen.
Tarkastaja valvoo tarvittaessa, että työnantaja on tehnyt ilmoituksen Maahanmuuttovirastoon (vuoden 2024 loppuun asti TE-toimistolle) ja ilmoittanut työntekijöiden edustajille kolmannen maan kansalaisen nimen sekä sovellettavan työehtosopimuksen.
4.3 Toimeksiantajan velvollisuudet
Osa työsuojeluviranomaisen valvomista työnantajan velvollisuuksista koskee myös toimeksiantajaa (ulkomaalaislaki 82 § 4 mom.). Toimeksiantajia ovat lain mukaan urakan tai aliurakan antaja tai työn teettäjä.
Kun ulkomaisen työnantajan palveluksessa olevat työntekijät työskentelevät urakointi- tai aliurakointityössä, vuokratyövoimana tai yrityksen sisäisenä siirtona, toimeksiantajan on
- varmistauduttava siitä, että palvelukseen tulevalla ja palveluksessa olevalla ulkomaalaisella on työnteko-oikeus
- säilytettävä työpaikalla tiedot palveluksessaan olevista ulkomaalaisista ja heidän työnteko-oikeutensa perusteista siten, että ne ovat tarvittaessa vaivattomasti työsuojeluviranomaisen tarkastettavissa. Tiedot on säilytettävä ulkomaalaisen työntekijän palvelussuhteen päättymisestä kaksi vuotta.
- toimitettava ulkomaalaisen työntekijän nimi ja sovellettava työehtosopimus ammattiliiton luottamushenkilölle, luottamusvaltuutetulle ja työsuojeluvaltuutetulle, kun kyseessä on muu kuin unionin kansalainen, tähän rinnastettava tai tämän perheenjäsen.
4.4 Pääurakoitsijan ja telakkatoimijan velvollisuudet
Rakennustyömaan pääurakoitsijan tai muun päätoteuttajan sekä telakka-alueella pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantajan on varmistuttava siitä, että alueella työskentelevillä ulkomaalaisilla on työnteko-oikeus. Heillä on myös velvollisuus säilyttää tiedot työntekijöiden työnteko-oikeuden perusteesta. (Ulkomaalaislaki 82 § 5 mom.)
Tarkastaja valvoo, että pääurakoitsija ja telakkatoimija ovat varmistuneet kaikkien alueella työskentelevien ulkomaalaisten työntekijöiden työnteko-oikeudesta ja säilyttäneet tiedot heidän työnteko-oikeutensa perusteista.
4.5 Työsuhteen vähimmäisehdot
4.5.1 Työnteon keskeiset ehdot
Työsopimuksen voi tehdä kirjallisesti, sähköisesti tai suullisesti. Jos työsopimus tehdään suullisesti, tulee työnantajan antaa työntekijälle kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista. Ehdot, jotka työsopimukseen tai kirjalliseen selvitykseen on merkittävä, luetellaan työsopimuslain 2 luvun 4 §:ssä.
Tarkastaja valvoo, että työnantaja on antanut työntekijöille työsuhteen keskeiset ehdot kirjallisesti niissä tilanteissa, joissa ne työsopimuslain mukaan on annettava. Tarkastaja valvoo myös, että ehdot ovat työsopimuslain mukaiset.
4.5.2 Palkkaehdot ja muut vähimmäisehdot, palkkalaskelman antaminen
Tarkastaja valvoo, että työnantajat noudattavat yleissitovien työehtosopimusten palkkaehtoja ja muita vähimmäisehtoja. Työsuhdevalvonnasta on oma valvontaohje, jota noudatetaan myös ulkomaisen työvoiman käytön valvonnassa.
Palkkauksen ja työehtosopimusten noudattamisen valvonnassa työsuojeluviranomainen valvoo sekä järjestäytyneitä että järjestäytymättömiä työnantajia. Jos tarkastaja havaitsee järjestäytyneen työnantajan tarkastuksessa puutteita palkkauksessa tai työehtosopimuksen noudattamisessa, hän ei kuitenkaan anna niistä toimintaohjeita tai kehotuksia tarkastuskertomuksessa vaan ilmoittaa niistä ainakin työehtosopimuksen työnantajajärjestölle, jotta se voi huolehtia, että ne tulevat korjatuiksi.
Työehtosopimuslaki velvoittaa sopijayhdistyksiä valvomaan alaisiaan työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat osallisia tai muuten sidottuja työehtosopimukseen. Työnantajajärjestön tehtävänä on siten valvoa, että työnantaja noudattaa työehtosopimusta työehtosopimuslain normaalisitovuuden piirissä.
Työsuojeluviranomaisella on velvollisuus valvoa järjestäytyneiden työnantajien kohdalla myös syrjinnän kieltoa. Jos tarkastaja epäilee, että työnantaja on rikkonut yhdenvertaisuuslain syrjinnän kieltoa (8 §), hän antaa asiasta toimintaohjeen tai kehotuksen.
Palkkatietoja verrataan yleissitovien työehtosopimuksien asettamaan palkkatasoon. Jos työsuhteessa ei sovelleta yleissitovaa työehtosopimusta eikä työehtosopimuslain nojalla sitovaa työehtosopimusta, eivätkä työnantaja ja työntekijä ole sopineet työstä maksettavasta vastikkeesta, on työnantajan maksettava työntekijälle tämän tekemästä työstä tavanomainen ja kohtuullinen palkka (työsopimuslain 2 luku 10 §).
Kun tarkastetaan palkkausta, on otettava huomioon myös työajoista mahdollisesti johtuvat korvaukset, kuten sunnuntaityö- ja ylityökorvaukset sekä erityisesti työehtosopimuksista johtuvat korvaukset, kuten työajan lyhennyskorvaukset, työajan tasaamislisät sekä ilta- ja yötyölisät. Tarvittaessa tarkastaja valvoo myös vuosilomapalkan ja vuosilomakorvausten oikeellisuutta.
Kun työnantaja maksaa työntekijälle palkan, sen on annettava työntekijälle laskelma, josta käyvät ilmi palkan suuruus ja sen määräytymisen perusteet (työsopimuslaki 2 luku 16 §). Jos työnantaja on maksanut palkan käteisenä, sillä on oltava maksusta työntekijän allekirjoittama kuitti tai muu selvitys, joka todentaa maksun.
4.5.3 Työajan järjestäminen ja työaika-asiakirjat
Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa (työaikalaki 5 §). Tarkastaja valvoo, että
- työaika on järjestetty työaikalain tai työsuhteissa noudatettavan yleissitovan työehtosopimuksen mukaisesti
- työpaikan työaika-asiakirjat on laadittu työaikalain vaatimalla tavalla.
Työaika-asiakirjoista tärkeimmät ovat työaikakirjanpito, työvuoroluettelo ja vuosilomakirjanpito. Jos työpaikalla on käytössä normaalista poikkeava työaikajärjestely, kuten työaikapankki, siitä tulee sopia työntekijöiden tai heidän edustajansa kanssa. Tarkempaa tietoa eri työaikajärjestelyistä löytyy työehtosopimuksesta. Normaalista poikkeavat työaikajärjestelyt tulee lähes aina sopia kirjallisesti.
4.6 Työsyrjintä ja syrjinnän kielto
Ulkomaisen työvoiman käytön valvonnassa tarkastajan tehtävänä on arvioida työsuhteen vähimmäisehtojen täyttymistä yhdenvertaisuuden ja työsyrjinnän näkökulmasta. Yhdenvertaisuuden ja työsyrjinnän valvonnasta on laadittu oma valvontaohje, jota noudatetaan myös ulkomaisen työvoiman käytön valvonnassa.
Syrjintä on eriarvoista kohtelua jollakin yhdenvertaisuuslaissa kielletyllä syrjintäperusteella. Rikoslaissa tarkoitettu työsyrjintä tai kiskonnantapainen työsyrjintä ilmenee usein liian pienenä palkkana, säännösten vastaisina työaikoina ja siten, että työnantaja ei maksa työaikoihin liittyviä korvauksia. Tällöin tarkastaja tarkastelee muun muassa työaikakirjanpitoa ja palkkalaskelmia ja selvittää, onko työnantaja kohdellut työntekijöitä epäsuotuisasti palkanmaksussa ja muissa vähimmäisehdoissa esimerkiksi alkuperän, kansalaisuuden tai kielen perusteella.
Kiskonnantapaisessa työsyrjinnässä työnantaja asettaa työntekijän huomattavan epäedulliseen asemaan käyttämällä hyväksi työntekijän taloudellista tai muuta ahdinkoa, riippuvaista asemaa, ymmärtämättömyyttä, ajattelemattomuutta tai tietämättömyyttä.
4.7 Kiskonta- ja petosrikokset
Ulkomaisen työvoiman alipalkkauksessa voi olla kyse työperäisestä hyväksikäytöstä ja rikoksesta, vaikka työsyrjintää, kiskonnantapaista työsyrjintää tai ihmiskauppaa koskevat säännökset eivät tekoon soveltuisikaan.
Kiskontaa koskevilla säännöksillä pyritään estämään se, että sopimuskumppani käyttää sopimussuhteessa taloudellisesti hyväksi hädänalaista tai muutoin itseään heikommassa asemassa olevaa henkilöä. Kiskonta ja kiskonnantapainen työsyrjintä ovat tavallista työsyrjintää vakavampia rikoksia. Vakavin näistä on kiskonnantapainen työsyrjintä.
Kiskontarikokset eivät edellytä syrjintäperustetta eivätkä siten vertailua muihin ryhmiin tai henkilöihin. Kiskonnassa on kyse siitä, että työnantaja hankkii itselleen taloudellista etua käyttämällä hyväksi työntekijän heikompaa asemaa. Jotta teko täyttää rikoksen tunnusmerkistön, edellytyksenä on, että työnantajan ja työntekijän välillä on sovittu työsuoritteesta ja että työnantajan saaman taloudellisen edun ja työntekijän vastasuorituksen (työsuoritus) välillä on selvä epäsuhta.
Jos on kyse vakavasta alipalkkaukseen perustuvasta työntekijän hyväksikäytöstä, teko voi täyttää törkeän kiskonnan tunnusmerkistön. Törkeästä kiskonnasta säädetään rikoslain 36 luvun 7 §:ssä ja kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä lain 47 luvun 3 a §:ssä. Näiden tunnusmerkistöt ovat varsin samankaltaiset, mutta törkeässä kiskonnassa ei edellytä, että teko sisältää syrjintäelementin. Toisin sanoen teko voi täyttää törkeän kiskonnan tunnusmerkinnön tapauksissa, joissa ei ole syrjintäasetelmaa ja jotka eivät sen vuoksi täytä kiskonnantapaisen työsyrjinnän tunnusmerkistöä.
Jos työntekijää on selvästi erehdytetty työehdoista, kyse voi olla petoksesta. Näin voi olla esimerkiksi silloin, jos työntekijälle on luvattu maksaa työstä palkka, mutta se on jätetty kokonaan maksamatta. Muissa tapauksissa alipalkkausta on lähestyttävä kiskontana tai kiskonnantapaisena työsyrjintänä.
4.8 Muut valvottavat asiat
4.8.1 Työterveyshuollon järjestäminen
Tarkastaja valvoo, että työnantaja on järjestänyt työtekijöilleen työterveyshuoltolain mukaisen lakisääteisen työterveyshuollon. Sairaanhoitopalveluiden järjestäminen on työnantajalle vapaaehtoista, eivätkä ne sisälly työsuojeluviranomaisen valvomaan lakisääteiseen työterveyshuoltoon. Lakisääteiseen työterveyshuoltoon kuuluvat kuitenkin vastaanottokäynnit työhön liittyvän sairauden vuoksi. Jos työnantaja tarjoaa työntekijöilleen sairaanhoitopalveluja, ne on järjestettävä niin, että työntekijöiden tasapuolisen kohtelun vaatimukset on huomioitu.
4.8.2 Tapaturmavakuuttaminen
Tarkastaja valvoo, että työnantaja on ottanut työntekijöilleen lakisääteisen työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen. Työsuojeluviranomainen ilmoittaa Tapaturmavakuutuskeskukselle, jos on syytä epäillä, että työnantaja ei ole täyttänyt vakuuttamisvelvollisuuttaan.
4.9 Ihmiskauppa
Työsuojeluviranomaisen useimmiten havaitsema ihmiskaupan muoto on työperäinen ihmiskauppa eli pakkotyöhön tai muihin ihmisarvoa loukkaaviin olosuhteisiin saattaminen. Muita ihmiskaupan muotoja ovat muun muassa seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvä ihmiskauppa, avioliittoon pakottaminen, hyväksikäyttö kerjäämisessä tai rikollisessa toiminnassa, ihmiselimillä ja -kudoksilla käytävä kauppa sekä benefit fraud -ihmiskauppa eli erilaisiin etuisuksiin liittyvä ihmiskauppa.
Työperäistä ihmiskauppaa on pakkotyö, jossa rikoksen uhria on erehdytetty tai hänet on riippuvaista asemaa tai turvattomuutta hyväksi käyttäen alistettu toimimaan ihmisarvoa loukkaavissa olosuhteissa. Työperäisen ihmiskaupan uhri on usein ulkomaalainen työntekijä, mutta periaatteessa ihmiskaupan uhriksi voi joutua kuka tahansa kansalaisuudesta tai sukupuolesta riippumatta.
Työperäisessä ihmiskaupassa kiskonnantapaisen työsyrjinnän ja ihmiskaupan tunnusmerkit ovat hyvin lähellä toisiaan. Tilanne on lähellä ihmiskauppaa, jos työtä teetetään kohtuuttomasti erittäin pienellä palkalla tai ihmisarvoa loukkaavissa oloissa. On kuitenkin huomioitava, että kiskonnantapaisessa työsyrjinnässä kyse on työsyrjinnästä, jossa epäkohdat liittyvät ainoastaan työsuhteen ehtoihin ja työolosuhteisiin. Ihmiskauppa on sen sijaan vapauteen kohdistuva rikos, jossa tekijä kontrolloi uhrin elämää kokonaisvaltaisesti. Ihmiskauppa ei kuitenkaan edellytä, että työntekijä lukitaan työpaikalle. Kontrollin muodot ihmiskaupassa ovat usein hienovaraisia ja perustuvat siihen, ettei uhrilla ole tilanteensa vuoksi muuta vaihtoehtoa kuin jatkaa työskentelyä työpaikassa huonoista olosuhteista huolimatta. Ihmiskaupassa tekijät käyttävät hyväkseen työntekijän riippuvaista asemaa ja turvatonta tilaa, jotka ovat syntyneet esimerkiksi velkasuhteesta tai kotimaassa otetusta velasta, sukulaisuussuhteesta, työnantajan tarjoamasta asunnosta tai oleskelulupaan liittyvistä seikoista.
Työsuojeluviranomaisella on velvollisuus ilmoittaa poliisille ihmiskaupasta ja törkeästä ihmiskaupasta (laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta 50 §). Ilmoitusvelvollisuus koskee vain sellaisia tilanteita, joissa työnantaja on toiminut työsuhteen vähimmäisehtoja tai työnteon turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevien säännösten vastaisesti.
Jos tarkastaja kohtaa työpaikkatarkastuksella tai muussa yhteydessä mahdollisia ihmiskaupan uhreja, heidät tulee ohjata ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään. Mahdollisen ihmiskaupan uhrin tilanne tulee selvittää kiireellisenä siten, että asia saatetaan auttamisjärjestelmään heti, kun epäillyltä uhrilta on saatu tarvittavat tiedot. Tarvittaessa työsuojeluviranomainen tekee uhrin puolesta esityksen auttamisjärjestelmään hyväksymisestä. Ohjaaminen auttamisjärjestelmään edellyttää aina uhrin suostumusta.
Tärkeä yhteistyötaho ihmiskauppaan ja sen lähirikoksiin liittyvissä tilanteissa on Rikosuhripäivystys. Rikosuhripäivystyksessä toimii erityistukipalvelu, jonka työntekijät ovat erikoistuneet ihmiskaupan ja sen lähirikosten uhrien neuvontaan ja auttamiseen. Lisätietoja Rikosuhripäivystyksen verkkosivuilta.
5. Tarkastuskertomus
Tarkastaja laatii tarkastuksesta viipymättä tarkastuskertomuksen yleisen valvontaohjeen mukaisesti. Tarkastuskertomuksesta tulee käydä ilmi tarkastuksen kulku ja keskeiset havainnot, jotka tarkastaja on tarkastuksella tehnyt ja joiden takia hän antaa toimintaohjeita tai kehotuksia.
Jos tarkastus on tehty yhteistarkastuksena muiden viranomaisten kanssa, tarkastuskertomukseen merkitään, että kyseessä oli yhteistarkastus. Jos tarkastuksella on käytetty tulkkia, tarkastuskertomuksen muihin käsiteltyihin asioihin lisätään tieto tulkin käytöstä sekä käytetyn tulkkipalvelun nimi.
Tarkastuskertomus laaditaan kielilain mukaisesti suomeksi tai ruotsiksi. Jos velvoitettu taho on ulkomaalainen, tarkastuskertomuksen sisältö olennaisilta osiltaan on käännettävä kielelle, jota tämä ymmärtää. Kyseessä ei ole tällöin virallinen käännös.
Tarkastuskertomus lähetetään velvoitetulle taholle. Tarkastuskertomus annetaan tiedoksi yleisen valvontaohjeen mukaisesti. Muusta jakelusta voidaan sopia työnantajan kanssa.
Ulkomaisen työvoiman käytön valvonnassa moniviranomaisyhteistyö edellyttää, että muut viranomaiset saavat tiedon suoritetusta valvonnasta. Tällöin tarkastuskertomuksen laatiminen on perusteltua, vaikka työnantajan palveluksessa ei tarkastushetkellä ole työntekijöitä.
5.1 Velvoitteet työnantajalle
Tarkastajan tulee kuvata riittävän konkreettisesti havaitsemansa puute tai muu lainvastainen olotila ja antaa kehotus tai toimintaohje, joka kertoo, mille lainsäädännön edellyttämälle tasolle työnantajan tulee päästä. Velvoitteiden antamista kuvataan tarkemmin yleisessä valvontaohjeessa.
5.1.1 Toimintaohje
Toimintaohje annetaan vähäisen ja yksittäisen puutteellisuuden korjaamiseksi, kun lain vähimmäisvaatimukset eivät täyty. Toimintaohjeeseen asetetaan määräaika vain erityisen harkinnan perusteella. Määräaika asetetaan lähinnä asioissa, joista voidaan myöhemmin antaa kehotus.
Osassa työsuojeluviranomaisen valvomaa lainsäädäntöä toimintaohje on ainoa käytettävissä oleva keino puutteen tai epäkohdan korjaamiseksi. Nämä asiat liittyvät ulkomaisen työvoiman käytön valvonnassa ulkomaalaislain velvoitteisiin ja muiden korvausten määrään, työajan järjestämiseen, enimmäistyöaikoihin, työaikalain mukaisin lepoaikoihin ja työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen järjestämiseen.
Työnteko-oikeuden varmistaminen
Jos työnantaja on laiminlyönyt työnteko-oikeuden varmistamisen eikä työntekijällä ole työnteko-oikeutta, tarkastaja antaa toimintaohjeen työnteko-oikeuden varmistamisesta. Toimintaohje voidaan antaa työnantajalle, toimeksiantajalle, rakennustyömaan päätoteuttajalle tai pääurakoitsijalle ja telakka-alueen pääasiallista valtaa käytävälle työnantajalle.
Tietojen säilyttämisvelvollisuus
Jos työpaikalla säilytettävät tiedot ovat puutteellisia tai puuttuvat kokonaan, tarkastaja antaa toimintaohjeen. Toimintaohje voidaan antaa työnantajalle, toimeksiantajalle, rakennustyömaan päätoteuttajalle tai pääurakoitsijalle ja telakka-alueen pääasiallista valtaa käytävälle työnantajalle.
Ilmoitus Maahanmuuttovirastolle ja työntekijöiden edustajalle
Jos työnantaja on jättänyt toimittamatta ilmoituksen Maahanmuuttovirastolle (vuoden 2024 loppuun saakka TE-toimistolle), tarkastaja antaa työnantajalle toimintaohjeen ulkomaalaislain kyseisen velvollisuuden noudattamisesta. Toimintaohje tietojen antamisesta henkilöstön edustajalle voidaan antaa sekä työnantajalle että toimeksiantajalle.
Työnteon keskeiset ehdot
Jos työntekijöille annetuissa kirjallisissa ehdoissa tai työsopimuksissa on puutteita, annetaan toimintaohje.
Palkka ja muut vähimmäisehdot
Järjestäytymättömälle työnantajalle annetaan vähäisten puutteiden osalta toimintaohje, jossa edellytetään, että työnantaja noudattaa työsuhteissa vähimmäisehtoina alan yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä tai maksaa tavanomaista ja kohtuullista palkkaa, jos yleissitovaa työehtosopimusta ei ole eivätkä työnantaja ja työntekijä ole sopineet työstä maksettavasta vastikkeesta.
Palkkalaskelman antaminen
Jos tarkastaja havaitsee palkkalaskelmassa vähäisiä puutteita palkan määräytymisen perusteissa, työnantajalle annetaan toimintaohje.
Työajan järjestäminen
Jos työnantaja ei ole noudattanut työajan määräytymistä koskevaa sääntelyä, tarkastaja antaa toimintaohjeen.
Työaika-asiakirjat
Jos työaika-asiakirjoissa on vähäisiä puutteita, tarkastaja antaa toimintaohjeen.
Tapaturmavakuuttaminen
Jos työnantaja ei ole ottanut työntekijöilleen tapaturmavakuutusta, tarkastaja antaa työnantajalle toimintaohjeen ja työsuojeluviranomainen ilmoittaa laiminlyönnistä Tapaturmavakuutuskeskukselle.
5.1.2 Kehotus
Kehotus annetaan, jos säännösten vastaisesta olotilasta johtuva vaara tai haitta on vähäistä suurempi. Tarkastaja voi antaa kehotuksen asioissa, jotka mainitaan valvontalain 13 §:n 3 momentissa. Lisäksi tarkastaja voi antaa kehotuksen sellaisessa asiassa, jossa työnantaja ei ole noudattanut aiemmalla tarkastuksella annettua toimintaohjetta. Tällöinkin kehotuksen voi antaa vain valvontalain 13 §:n 3 momentissa mainituista asioista.
Kehotus annetaan työnantajalle.
Kehotuksessa on asetettava määräaika, jonka kuluessa työnantajan on saatettava olotila säännösten mukaiseksi, jos se ei ole mahdollista heti. Kehotus on annettava ja kirjattava tarkastuskertomukseen, vaikka työnantaja korjaisi lainvastaisen olotilan tarkastuksen aikana.
Asia- tai tietopyyntö
Jos tarkastaja ei voi tarkastaa tietoja työpaikalla, mutta ne ovat olemassa, kehotetaan työnantajaa antamaan tiedot työsuojeluviranomaiselle valvontalain tiedonsaantioikeuden perusteella.
Työvuoroluettelo, työaikakirjanpito ja työajan tasoittumissuunnitelma
Jos työvuoroluettelo, työaikakirjanpito tai työajan tasoittumissuunnitelma puuttuu tai niissä havaitaan vähäistä suurempia puutteita, tarkastaja antaa työnantajalle kehotuksen laatia työaika-asiakirjat säädösten mukaisesti.
Työnteon keskeiset ehdot
Jos työnteon keskeiset ehdot eivät käy ilmi kirjallisesta työsopimuksesta, tarkastaja kehottaa työnantajaa antamaan työntekijälle kirjallisen selvityksen työnteon keskeisistä ehdoista.
Palkka ja muut vähimmäisehdot
Järjestäytymättömälle työnantajalle annetaan vähäistä suuremmissa puutteissa kehotus, jossa edellytetään, että työnantaja noudattaa työsuhteissa vähimmäisehtoina alan yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä tai maksaa tavanomaista ja kohtuullista palkkaa, jos yleissitovaa työehtosopimusta ei ole eivätkä työnantaja ja työntekijä ole sopineet työstä maksettavasta vastikkeesta.
Palkkalaskelman antaminen
Jos työnantaja ei ole antanut työntekijälle palkkalaskelmaa ollenkaan, tarkastaja kehottaa työnantajaa antamaan palkkalaskelman.
Syrjinnän kielto
Syrjinnän kiellosta annettavasta kehotuksesta kerrotaan tarkemmin syrjintää käsittelevässä valvontaohjeessa.
Työterveyshuolto
Jos työnantaja ei ole järjestänyt työterveyshuoltoa, annetaan asiasta kehotus.
6 Seuranta ja ilmoitukset poliisille
6.1 Jälkivalvonta
Jälkivalvonnassa tarkastaja varmistaa, että työnantaja on noudattanut saamiaan kehotuksia asetetussa määräajassa. Yleisessä valvontaohjeessa on kuvattu, miten toimintaohjeiden ja kehotuksien noudattamista valvotaan.
Ulkomaisen työvoiman käytön valvonnassa moniviranomaisyhteistyö edellyttää, että muut viranomaiset saavat tiedon suoritetusta jälkivalvonnasta. Tällöin tarkastuskertomuksen laatiminen on perusteltua, vaikka työnantajalle ei anneta velvoitteita ja asian todetaan olevan kunnossa.
Jos työnantaja ei noudata kehotusta, tarkastaja siirtää asian työsuojeluviranomaisen käsiteltäväksi hallinnollista päätöksentekoa varten (velvoittava päätös). Työsuojeluviranomainen kuulee asianosaisia ennen velvoittavan päätöksen tekemistä. Työsuojeluviranomainen voi asettaa velvoittavan päätöksen tehosteeksi uhkasakon.
Jos työnantaja ei noudata saamiaan kehotuksia, hallinnolliseen päätöksentekoon voidaan ulkomaisen työvoiman käytön valvonnassa siirtää seuraavat asiat:
- työvuoroluettelo, työaikakirjanpito
- työnteon keskeiset ehdot
- palkkalaskelman antaminen
- palkkaus
- syrjinnän kielto
- työterveyshuolto
- asia- tai tietopyyntö.
6.2 Ilmoitus poliisille
Työsuojeluviranomaisella on valvontalain 50 §:n perusteella velvollisuus tehdä poliisille ilmoitus, jos sillä on todennäköisiä perusteita epäillä, että on tehty teko, joka on säädetty rangaistavaksi jossakin työsuojeluviranomaisen valvottavana olevassa laissa tai rikoslain (39/1889) seuraavissa kohdissa: 25 luvun 3 tai 3 a §, 44 luvun 1 §:n 1 momentin 3 tai 8–10 kohta tai 47 luku. Ilmoitus voidaan jättää tekemättä, jos tekoa on pidettävä olosuhteet huomioon ottaen vähäisenä, eikä yleinen etu vaadi ilmoituksen tekemistä.
Työsuojeluviranomaisen on tehtävä ilmoitus poliisille esitutkintaa varten, jos on todennäköisiä perusteita epäillä, että on tehty teko, joka on säädetty rangaistavaksi rikoslain 36 luvun 1 §:ssä (petos), 2 §:ssä (törkeä petos), 6 §:ssä (kiskonta) tai 7 §:ssä (törkeä kiskonta). Ilmoitusvelvollisuus koskee vain sellaisia tekoja, joissa on menetelty työsuojeluviranomaisen valvottavana olevan lainsäädännön vastaisesti.
Ulkomaisen työvoiman käytön valvonnassa kyseeseen tulevat lähinnä seuraavat teot:
- luvattoman ulkomaisen työvoiman käyttö
- ulkomaalaisrikkomus
- työnantajan ulkomaalaisrikkomus
- työsyrjintä
- kiskonnantapainen työsyrjintä
- ihmiskauppa tai törkeä ihmiskauppa
- petos tai törkeä petos
- kiskonta tai törkeä kiskonta
- työaikarikkomus
- työaikasuojelurikos
- työterveyspalvelujen laiminlyönti.
Ulkomaalaislain 85 §:ssä säädetään lisäksi työsuojeluviranomaisen ilmoitusvelvollisuudesta ja kuulemisesta rikosasioissa, jotka liittyvät ulkomaalaisten työntekijöiden työntekoon (luvattoman ulkomaisen työvoiman käyttö, ulkomaalaisrikkomus ja työnantajan ulkomaalaisrikkomus).
Työsuojeluviranomaisen on esitutkintailmoituksessa muodostettava käsityksensä valvottavana olleen säännöksen rikosnimikkeestä ja rikosnimikkeiden välisestä rajanvedosta. Työperäiseen hyväksikäyttöön liittyvissä tapauksissa merkityksellisiä ovat yleinen arvio maksamatta jääneen palkan suuruudesta ja hyötylaskelma muiden työsuojeluvelvoitteiden laiminlyömisestä. Ne tulee kuvata esitutkintailmoituksessa. Tarvittaessa työsuojeluviranomainen voi pyytää lausunnon palkan määräytymisestä työehtosopimuksen sopijaosapuolilta.
Poliisin tehtäviin kuuluu esitutkintalain perusteella selvittää muun muassa mahdollisuudet rikoksen takia tuomittavan menettämisseuraamuksen (konfiskaation) täytäntöön panemiseksi. Poliisi tai syyttäjä saattaa pyytää asiaan virka-apua myös työsuojeluviranomaiselta. Työsuojeluviranomainen voi lisäksi antaa poliisille ja syyttäjälle neuvoja palkan laskemisen perusteista tai ohjata heidät pyytämään apua laskelmien tekemiseen alan työmarkkinajärjestöistä.
Tuomioistuimeen päätyvän tapauksen rikosnimike ratkeaa poliisin esitutkinnan ja syyttäjän syyteharkinnan perusteella.
7. llmoitukset muille viranomaisille
Tapaturmavakuuttamisvelvollisuuden laiminlyönnistä tarkastaja tekee viipymättä ilmoituksen Tapaturmavakuutuskeskukselle.
Työsuojeluviranomaisen tulee toimia yhteistyössä Maahanmuuttoviraston kanssa laittomasti Suomessa oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten valvonnassa (työsopimuslaki 11 a luku). Käytännössä työsuojeluviranomainen voi ilmoittaa Maahanmuuttovirastolle ulkomaisen työvoiman käytön valvonnassa esille tulleista työnantajista, jotka ovat ottaneet työhön sellaisen ulkomaalaislaissa tarkoitetun kolmannen maan kansalaisen, joka oleskelee Suomessa laittomasti. Ensisijaisesti ilmoitus luvattomasta työnteosta tehdään kuitenkin poliisille. Jos ilmoitus tehdään poliisille, siinä on hyvä mainita, että kyseeseen voi tulla työsopimuslain 11 a luvun soveltaminen.
8. Yhteistyö ja asiantuntijatoiminta
Ulkomaisen työvoiman käytön valvonnassa keskeisiä sidosryhmiä ovat eri viranomaisorganisaatiot, työmarkkinajärjestöt sekä Rikosuhripäivystys. Tiedottamalla ja kouluttamalla ulkomaisen työvoiman käytön valvonnasta työsuojeluviranomainen pyrkii vaikuttamaan ennalta ehkäisevästi harmaaseen talouteen ja työperäiseen hyväksikäyttöön.
Ulkomaisen työvoiman käytön tarkastuksia tehdään yhteistyössä poliisin, Rajavartiolaitoksen, Verohallinnon ja Eläketurvakeskuksen kanssa. Tarpeen mukaan yhteistarkastuksille voi pyytää mukaan myös palo-, rakennus- tai terveystarkastajan tai Tullin edustajan.
Lisäksi valvonnassa toimitaan tiiviissä yhteistyössä Maahanmuuttoviraston työlupapalveluiden kanssa. Tarkastuskertomukset talletetaan ulkomaalaisrekisterin työnantajarekisteriin. Mahdolliset ihmiskaupan uhrit ohjataan ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään.
Työsuojeluviranomainen voi antaa omasta aloitteestaan Verohallinnolle tietoja epäilemästään pimeästä työskentelystä ja verovelvollisuuden laiminlyönnistä sekä Eläketurvakeskukselle tietoja epäilemästään eläkevakuuttamisen laiminlyönnistä. Tämä on mahdollista valvontalain perusteella. Epäillystä pimeästä työskentelystä voi tehdä ilmoituksen myös Kelaan.
Ulkomaisen työvoiman käytön valvontaa varten työsuojeluviranomaisella on oikeus saada salassapitosäännösten ja muiden tiedonsaantia koskevien rajoitusten estämättä tietoja, joita se välttämättä tarvitsee valvonnan kohdentamiseksi tai yksittäisessä valvontatapauksessa ulkomaisen työvoiman käytön valvomiseksi:
- viranomaiselta, jota tarkoitetaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 4 §:n 1 momentin 1, 4 ja 7 kohdassa
- Eläketurvakeskukselta, Työllisyysrahastolta ja Tapaturmavakuutuskeskukselta
- eläkelaitokselta ja tapaturmavakuutusyhtiöltä, siltä osin kuin tiedot voidaan luovuttaa Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetussa laissa tarkoitetulla velvoitteidenhoitoselvityksellä.
Työsuojeluviranomaisella on ulkomaisen työvoiman käytön valvonnassa oikeus saada:
- Harmaan talouden selvitysyksikön tuottamia velvoitteidenhoitoselvityksiä
- tietoja Verohallinnon tulorekisteristä
- Verohallinnolle annettavat rakentamisilmoitukset, joista saa työmaakohtaisesti tiedon työmaalla työskentelevistä yrityksistä ja niiden työntekijöistä.
Lakisääteisen työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen voimassaoloa voi tiedustella Tapaturmavakuutuskeskuksen vakuutusrekisteristä osoitteesta [email protected].
9. Voimassaolo
Tämä valvontaohje on voimassa toistaiseksi.