Näillä sivuilla kerrotaan ulkomaalaisiin metsämarjanpoimijoihin liittyvästä laista sekä eri osapuolten oikeuksista ja velvollisuuksista. Tämä niin sanottu marjalaki koskee poimijoita, jotka eivät ole työsuhteessa ja joille marjayritys järjestää esimerkiksi majoituksen ja ruokahuollon. Laki koskee myös sienien ja muiden luonnontuotteiden keräämistä.

Opas: Wild berry picker's rights (thai ja englanti)

Poimijan oikeuksista kerrotaan sivulla Kerääjän oikeudet. Marjayritysten ja muiden luonnontuotealan toimijoiden oikeuksista ja velvollisuuksista kerrotaan sivulla Luonnontuotekeruualan toimijan velvollisuudet. Tällä sivulla kerrotaan lain taustoista, soveltamisalasta ja eri viranomaisten rooleista.

Työsuhteessa olevien marjanpoimijoiden asemasta kerrotaan sivulla Maatalouden kausityö ja marjanpoiminta.

Marjalaki eli laki kerääjien oikeudellisesta asemasta

Jokaisenoikeudella luonnontuotteita keräävien ulkomaiden kansalaisiin sovelletaan niin sanottua marjalakia eli lakia luonnontuotteita keräävien ulkomaalaisten oikeudellisesta asemasta (487/2021). Laki on kokonaan uusi ja astui voimaan 14.6.2021. Lain tavoitteena on parantaa luonnontuotteita keräävien ulkomaalaisten oikeudellista asemaa sekä tasapuolistaa luonnontuotealalla toimivien yritysten kilpailumahdollisuuksia.

Työsuojeluviranomainen valvoo marjalain noudattamista siltä osin, kun valvonta ei kuulu muulle toimivaltaiselle viranomaiselle. Esimerkiksi majoitusta koskeva valvonta kuuluu kunnan terveydensuojeluviranomaiselle ja poimijoiden maassaolo-oikeuden valvonta poliisille.

Ennen marjalakia ulkomaalaisten marjanpoimijoiden asema oli lainsäädännössä pitkälti sääntelemätön, koska heidän ei ole katsottu olevan työsuhteessa, vaan toimivan eräänlaisina yrittäjinä. Vuosina 2014–2020 viranomaisten ja luonnontuotealan yritysten välillä sovellettiin luonnontuotteiden poiminnan aiesopimusmenettelyä.

Lain soveltamisala ja luonnontuotekeruualan toimijat

Lakia sovelletaan ulkomaalaisiin, jotka keräävät luonnontuotteita siten, että he ovat esimerkiksi luonnontuotekeruualan toimijan järjestämässä majoituksessa ja ruokahuollossa. Lakia ei sovelleta marjatilojen työntekijöihin, jotka keräävät luonnontuotteita vapaa-ajallaan.

Laki koskee kahdenlaisia luonnontuotekeruualan toimijoita (myöhemmin tekstissä 'toimija'):

• toimijaa, joka on kutsunut kerääjän Suomeen
• toimijaa, joka Suomessa järjestää kerääjälle majoituksen ja ruokahuollon tarkoituksena ostaa häneltä kerättyjä luonnontuotteita.

Laki koskee tuloverolain 89 §:ssä tarkoitettuja luonnontuotteita, joita on luvallista poimia jokaisenoikeuden nojalla ilman maanomistajan suostumusta. Tuloverolaissa tarkoitetaan luonnontuotteilla luonnonvaraisia marjoja, sieniä ja käpyjä sekä sellaisia luonnonvaraisia kasveja tai niiden osia, joita kerätään käytettäväksi ihmisravintona, lääkkeenä tai lääkeaineen valmistuksessa. Tulo, jonka kerääjä saa näiden tuotteiden luovutuksesta, ei ole veronalaista tuloa, jollei sitä ole pidettävä palkkana.

Laissa luonnontuotteita keräävien ulkomaalaisten oikeudellisesta asemasta ei säädetä ulkomaalaisen maahantulosta, maassa oleskelusta eikä työnteko-oikeudesta. Niissä sovelletaan Schengen-viisumisäännöstöä ja ulkomaalaislain (301/2004) säännöksiä.

Joissakin tapauksissa luonnontuotteiden kerääminen voi täyttää työsuhteen tunnusmerkit. Työsopimussuhteen tunnusmerkeistä on säädetty työsopimuslain 1 luvun 1 §:n 1 momentissa. Kyseessä on työsuhde, jos työtä tehdään sopimuksen perusteella työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Jos nämä tunnusmerkit täyttyvät, kerääjän ja toimijan kohdalla sovelletaan työlainsäädäntöä työnantajavelvoitteineen eikä tässä kuvattua marjalakia. Lue lisää sivulta Työsuhteen tunnusmerkit.

Luonnontuotteiden keräämisestä työsuhteessa kerrotaan sivulla Maatalouden kausityö ja marjanpoiminta.

TE-toimisto arvioi toimijan luotettavuuden

Toimijan on oltava luotettava. Toimija, joka ei ole luotettava, ei voi toimia laissa tarkoitettuna luonnontuotekeruualan toimijana ja kutsua maahan kerääjiä tai tarjota heille majoitusta ja keruuvälineitä ostaakseen heiltä luonnontuotteita.

TE-toimisto arvioi, onko toimija laissa tarkoitetulla tavalla luotettava. Luotettavuuden arviointiin vaikuttaa se, onko elinkeinotoiminnassa noudatettu lain säännöksiä. Lisäksi varmistetaan, että toimija on hoitanut verot ja muut lakisääteiset maksut asianmukaisesti ja että toimijalla on taloudelliset edellytykset toimintaansa. Arvio annetaan toimijan pyynnöstä vuodeksi kerrallaan. Lisätietoja TE-palvelujen verkkosivulta Ulkomaalaisten luonnonmarjan ja muiden luonnonvaraisten tuotteiden kerääminen Suomessa.

Toimijan on säilytettävä asiakirjoja ja annettava ne pyynnöstä viranomaiselle

Työsuojeluviranomaisella on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada toimijalta tiedot ja asiakirjat, jotka ovat välttämättömiä tässä laissa säädetyn seurannan ja valvonnan suorittamiseksi. 

Toimijan tulee säilyttää tämän lain mukaisten velvollisuuksien hoitamiseen liittyvät tiedot siten, että ne ovat tarvittaessa vaivattomasti työsuojeluviranomaisen tarkastettavissa. Toimijan on säilytettävä tiedot kahden vuoden ajan keruuvuoden päättymisestä lukien.

Yhteysviranomainen neuvoo kerääjiä ja toimijoita

Marjalakiin liittyen yhteysviranomaisena toimii Pohjois-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Se antaa yleisluonteista neuvontaa sovellettavasta lainsäädännöstä ja ohjaa tarvittaessa ottamaan yhteyttä oikeaan viranomaiseen. Neuvontaa annetaan kerääjille ja luonnontuotealan toimijoille.

Kysymykset pyydetään lähettämään sähköpostiosoitteeseen [email protected].

Huom! Työsuojeluviranomaisen tehtäviin ei kuulu luonnontuotealan tai muun toimialan työnvälitys. Jos haluat hakea kausitöitä tai muita avoimia työpaikkoja, voit tutustua avoimiin työpaikkoihin TE-palveluiden Työmarkkinatorilla. Luonnontuotteiden keruuta ei yleensä tehdä työsuhteessa, joten keruutyötä ei tarjota Työmarkkinatorilla. Sovi keruutyöstä itse marjayrityksen kanssa.