Tyypillisiä vaaratekijöitä - Yleistä

Tällä sivulla esitellään tyypillisiä työn tekemiseen liittyviä vaaroja. Vaarat voivat olla haitallisia työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle, jos vaaroja ei ole oteta huomioon työpaikan toiminnassa. Tämän vuoksi työnantajan on tunnistettava ja arvioitava vaarat sekä alennettava niiden riskit vähintään lainsäädännön edellyttämälle tasolle. 

Työpaikalla voi olla muitakin vaaratekijöitä kuin tässä luetellut. Toisaalta tässä on vaaroja, joita ei kaikilla työpaikoilla ole.

Haitallisen kuormituksen vaarat

Haitallinen kuormitus jaetaan fyysiseen ja psykososiaaliseen kuormitukseen. Haitallinen fyysinen kuormitus voi johtaa tuki- ja liikuntaelinten oireiden ja sairauksien syntymiseen. Sitä voivat aiheuttaa esimerkiksi 

  • käsin tehtävät nostot
  • samanlaisina toistuvat työliikkeet
  • näyttöpäätteellä tehtävä työ
  • työpisteeseen, työasentoon ja työvälineisiin liittyvä kuormitus. 

Haitallinen psykososiaalinen kuormitus taas aiheuttaa stressiä, joka voi pitkään jatkuessaan ilmetä esimerkiksi väsymyksenä ja keskittymisvaikeuksina sekä lopulta univaikeuksina ja uupumisena. Haitallista psykososiaalista kuormitusta voivat aiheuttaa esimerkiksi

  • työn sisältö (esimerkiksi väkivallan uhka)
  • työn järjestelyt (esimerkiksi työaikoihin liittyvä kuormitus)
  • työyhteisön sosiaalinen toimivuus (esimerkiksi häirintä ja epäasiallinen kohtelu).

Työolot: Fyysinen kuormitus

Työolot: Psykososiaalinen kuormitus

Koneiden ja työvälineiden vaarat

Koneiden ja työvälineiden käyttö voi aiheuttaa tapaturmia. Vaarojen arvioinnissa on tarkasteltava jokaista konetta erikseen ja huomioitava ainakin seuraavat asiat:

  • on estetty
    • pääsy koneen liikkuvien osien aiheuttamalle vaara-alueelle
    • raajojen joutuminen kosketuksiin koneen liikkuvien terien kanssa
    • koneen hallintalaitteiden käyttö vahingossa
    • automaattisesti toimivan koneen vaara-alueelle pääsy koneen toimiessa
  • koneessa ei ole suojaamattomia leikkaus- tai puristumiskohtia tai muita vaarallisia tekijöitä, esim. suojaamattomia kuumia pintoja
  • koneessa on laite sen varalta, että kone käynnistyy vahingossa sen jälkeen, kun kone on ensin pysähtynyt sähkökatkon tai sähköverkon alijännitteen seurauksena
  • huoltotoimenpiteet voidaan tehdä turvallisesti
  • tarkastusta vaativat koneet ja laitteistot on tarkastettu säännösten ja määräysten mukaisesti.

Työolot: Koneet ja työvälineet

Työympäristön vaarat

Putoamisvaarat vaativat aina välittömiä toimia

Putoaminen aiheuttaa vuosittain useita vakavia työtapaturmia ja kuolemantapauksia. Vaarojen arvioinnissa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että putoamisvaaralliset paikat on havaittu. Työtelineissä on oltava putoamisen estävät rakenteet ja kulkuteiden liukkauden torjunnasta on huolehdittava. Myös paikkoihin, joihin on säännöllisesti mentävä tuotannon, säädön tai huollon vuoksi, on järjestettävä turvallinen pääsy.

Epäjärjestys hallintaan vaarojen arvioinnilla

Huono järjestys ja siisteys lisää tapaturmariskiä ja lisäksi psykososiaalista kuormitusta, joka johtuu työvälineiden etsiskelystä ja turhista keskeytyksistä. 

Sisäisen liikenteen vaarat hallintaan ennakoinnilla

Merkittävä osa työtapaturmista syntyy työpaikalla liikuttaessa ja tavaroita siirrettäessä. Mitä enemmän on kulkuvälineitä, koneita ja laitteita sekä kuljetettavaa tavaraa, sitä välttämättömämpää on huolellinen vaarojen arviointi tästä näkökulmasta ja hyvin suunnitellut liikennejärjestelyt. 

Sisäilmasto-ongelmissa seuranta on tärkeä osa vaaran arvioimista

Huono sisäilma voi ilmetä esimerkiksi hengitysteiden ja silmien oireina sekä väsymyksenä ja päänsärkynä. Jos työpaikalla on sisäilmasto-ongelmia, on samanaikaisesti seurattava työntekijöiden terveyttä yhdessä työterveyshuollon kanssa ja selvitettävä sisäilman laatua esimerkiksi rakennusteknisillä tutkimuksilla, mukaan lukien ilmanvaihdon toimivuuden tutkiminen.

Työterveys ja -tapaturmat: Onnettomuuksien ehkäisy

Työolot: Työympäristö

Kemialliset, biologiset ja fysikaaliset vaarat

Kemialliset vaarat

Kemikaaleja ovat esimerkiksi pesuaineet, liuottimet, öljyt ja muut nesteet sekä lääkeaineet. Niiden vaikutukset voivat vaihdella lievästä silmien tai ihon ärsytyksestä allergioihin, astmaan, lisääntymishäiriöihin, synnynnäisiin kehityshäiriöihin ja syöpään. Kemikaaliriskien arviointi on tehtävä aina kirjallisena, ja siinä on otettava huomioon myös aineiden ja aineyhdistelmien aiheuttama palo- ja räjähdysvaara. Myös altistuminen asbestille ja tupakansavulle on otettava huomioon. 

Pölyt ja kuidut ärsyttävät ihoa, silmiä ja hengityselimiä ja voivat aiheuttaa allergioita sekä astmaa ja ovat pahimmillaan syöpävaarallisia. Pölyjä ovat esimerkiksi puupöly ja jauhopöly. Kuituja ovat esimerkiksi tekstiilipöly sekä lasi- tai vuorivilla. 

Kaasut, höyryt, huurut ja savut on otettava huomioon vaarojen arvioinnissa. Höyryä syntyy nestemäisen aineen haihtuessa ilmaan ja huurua työstettäessä kiinteitä aineita kuumissa prosesseissa. 

Työolot: Kemialliset tekijät

ATEX-starttipaketti. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes)

Työolot: Rakennusala: Asbesti

Biologiset vaarat

Biologisia tekijöitä ovat bakteerit, virukset, hiiva- ja homesienet sekä loiset. Altistumisen seurauksena saattaa olla tartunta, allergia ja myrkytys sekä joidenkin vaarallisten tekijöiden kohdalla syöpä tai sikiövauriot. Työnantajalla on oltava hallussa selvitys vaarojen arvioinnista. 

Työolot: Biologiset tekijät

Fysikaaliset vaarat

Melu on ei-toivottua ääntä, joka on epämiellyttävää, häiritsevää, odottamatonta tai kuulolle haitallista. Kuulovaurion lisäksi melu voi häiritä keskittymistä ja aiheuttaa elimistössä stressireaktion, jolloin verenpaine, sydämen syke ja stressihormonipitoisuudet kohoavat. Melu voi myös lisätä työtapaturmien syntymistä. 

Tärinä on kappaleen pinnan värähtelyä ja kohdistuu yleensä työvälineestä käsiin tai ajoneuvon istuimesta koko kehoon. Käsitärinän seurauksena voi syntyä valkosormiuus tai käden monihermovaurio ja kehotärinän seurauksena alaselän kipuja sekä selkärangan vammoja.   

Kuumatyötä on yli 28 asteen lämpötilassa työskentely. Sen seurauksena voi olla väsymys ja keskittymiskyvyn lasku sekä lämpösairauksia, kuten auringonpistos, äkillinen huimaus, pyörtyminen, lihaskrampit ja pahimmillaan hengenvaarallinen lämpöhalvaus. Kuumuus lisää myös sydämen kuormitusta. Tietyt krooniset sairaudet ja yksilölliset tekijät lisäävät lämpöhalvauksen riskiä. Myös kuumien esineiden käsittely on otettava huomioon. 

Kylmätyötä on työskentely alle 10 plusasteen lämpötilassa. Tavallisinta on käsien ja jalkojen jäähtyminen. Kohtalaisesta jäähtymisestä seuraa heikentynyt käsien toimintakyky, ääreisosien lihasvoima ja älyllinen toimintakyky. Voimakkaan jäähtymisen seurauksia ovat supistunut verenkierto, kohonnut verenpaine, sydämen kuormitus sekä paleltumat. Äärimmäisessä tilanteessa voi syntyä hypotermia eli vajaalämpöisyys, joka on hengenvaarallinen tila. Myös vetoisuus ja kylmien esineiden käsittely on otettava huomioon. 

Puutteellinen valaistus on epäviihtyisä, vähentää työtehoa, lisää virheitä ja voi olla myös syynä työtapaturmiin. Lisäksi se voi johtaa huonoihin työasentoihin, kun työntekijä kurkottelee työkohdetta kohti nähdäkseen paremmin. On otettava huomioon myös heijastukset ja se, että iän myötä valoa tarvitaan enemmän etenkin tarkassa työssä. Arvioitava on myös ulkovalaistus ja kulkureittien valaistus. Apuna voi käyttää ohjearvoja, jotka löytyvät standardista SFS-EN 12464-1, Valo ja valaistus. Työkohteiden valaistus. Osa 1: Sisätilojen valaistus. 

Ionisoiva säteily voi vahingoittaa soluja ja lisätä syöpäriskiä. Ionisoivaa säteilyä on esimerkiksi röntgensäteily ja maaperästä peräisin oleva radonsäteily. 

Optinen säteily voi vahingoittaa ihon ja silmien terveyttä ja voi johtaa tapaturmaan hetkellisen sokaistumisen vuoksi. Optista säteilyä ovat UV-säteily, näkyvä säteily (valo), infrapuna- ja lasersäteily.   

Sähkömagneettiset kentät voivat aiheuttaa suoria vaikutuksia mm. huimausta, pahoinvointia ja kehon osien lämpenemistä. Lisäksi ne voivat häiritä lääkinnällisiä laitteita, kuten sydäntahdistinta tai insuliinipumppua ja voivat olla haitallisia raskaana olevalle. Sähkömagneettisia kenttiä hyödynnetään esimerkiksi metallien sulattamiseen ja muovien saumaamiseen, ja lisäksi niitä on suuritehoisten antennien läheisyydessä.

Sähkötöihin liittyy aina suuri tapaturmariski. Kehoon kohdistuva sähkövirta lämmittää kudoksia ja vaikuttaa kehon sähköisiin toimintoihin erityisesti sydämessä ja aivoissa. Vaarojen arviointi koskee sähkötyöturvallisuuden lisäksi työssä käytettäviä sähkölaitteita, -laitteistoja ja -asennuksia.  

Työolot: Fysikaaliset tekijät