Väkivallan uhka on selvitettävä ja arvioitava

Työnantajan on huolehdittava, että työtehtäviin, työympäristöön ja työn järjestelyihin liittyvät väkivaltavaarat tunnistetaan ja selvitetään. Tunnistetut väkivallan uhkatilanteet on estettävä mahdollisuuksien mukaan ennakolta. Niissä tilanteissa, missä tunnistettuja uhkatekijöitä ei voida poistaa, niiden merkitys työntekijän turvallisuudelle ja terveydelle on arvioitava. Arviointi tulee tehdä niin, että työnantaja voi päättää, mitä toimia on tarpeen tehdä ja missä aikataulussa.

Työnantajan tulee huomioida vaarojen arvioinnissa, kuuluuko oma työpaikka korkean riskin toimialoille. Toimialasta riippumatta joissakin työtehtävissä saattaa työn luonteen vuoksi olla lisääntynyttä väkivallan uhkaa. Työn vaarojen selvittämisessä ja arvioinnissa otetaan huomioon muun muassa tapaturma ja terveyden menettämisen vaara, sattuneet tapaturmat ja vaaratilanteet sekä työntekijän henkilökohtaiset edellytyksen työhön.

Selvitys ja arviointi tehdään työnantajan ja henkilöstön yhteistyössä. Työnantaja voi käyttää apuna ulkopuolisia asiantuntijoita, kuten esimerkiksi työterveyshuoltoa. Lue lisää sivulta Vaarojen arviointi.

Vaarojen selvittämisessä ja arvioinnissa on huomioitava esimerkiksi:

1. Työympäristö

• rakenteelliset ratkaisut ja suojaukset, kuten kulku- ja poistumistiet, kalusteiden sijoittelu, tilojen lukitukset, irralliset esineet
• tekniset ratkaisut, kuten hälytys- ja kulunvalvontajärjestelmät, lisäavun hälyttämisjärjestelmät ja -laitteet, kameravalvonta sekä järjestelmien huolto ja säännöllinen testaus
• vartiointi ja järjestyksenvalvonta
• työntekijöiden työasut ja jalkineet
• rahan ja arvokkaan omaisuuden säilytys, lääkkeiden säilytys.

2. Töiden järjestelyt

• rahan ja arvokkaan omaisuuden käsittely, lääkkeiden käsittely
• asiakkaiden opastus ja vastaanoton järjestelyt
• työntekijöiden määrä eri työvuoroissa
• yksintyöskentelyn turvallisuus
• nuoret työntekijät/ työkokemuksen vähäisyys.

3. Toiminta- ja turvallisuusohjeet

• ohjeet vaara- ja uhkatilanteiden varalle; ennaltaehkäisy ja tilanteissa toimiminen. Huom. myös muualla kuin työnantajan tiloissa tehtävä työ (esim. asiakkaan kotona)
• hälytys- ja kulunvalvontajärjestelmien tunteminen
• turvallisuusasioiden säännöllinen käsittely ja turvallisuuskoulutus
• tapaturma- ja vaaratilanteista ilmoittaminen
• jälkihoitokäytännöt.

4. Perehdyttäminen

• koko henkilöstö
• uudet työntekijät ja sijaiset
• yhteisellä työpaikalla työskentelevät toisen työnantajan työtekijät
• vuokratyöntekijät.

Selvitys ja arviointi on pidettävä ajan tasalla. Se on tarkistettava, kun olosuhteet muuttuvat olennaisesti. Väkivallan uhan hallinta on jatkuvaa toimintaa.

Työnantajan on ryhdyttävä toimiin arvioinnissa todettujen väkivaltariskien hallitsemiseksi ja vähentämiseksi.

Työterveyshuolto arvioi, liittyykö työhön erityistä sairastumisen vaaraa väkivallan uhan vuoksi. Työnantajan on huolehdittava, että työntekijät, jotka tekevät erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavaa työtä, käyvät alkutarkastuksessa ja määräaikaistarkastuksissa työterveyshuollon määrittelemin välein. 

Lisää aiheesta sivulla Lakisääteiset ja muut terveystarkastukset työkyvyn tukena.

Työympäristö suunniteltava väkivallan uhkaa ehkäiseväksi

Väkivallan uhka on otettava huomioon työmenetelmien ja työympäristön suunnittelussa. Työnantajan on järjestettävä työtavat ja työtilat mahdollisimman turvallisiksi niin, että ne ehkäisevät väkivaltatilanteiden syntymistä.

Väkivallan uhan torjunnassa on merkitystä muun muassa

• työtilan muodolla
• kulkuteiden järjestelyillä
• kaluston sijoituksella
• asiakkaiden opastuksen ja vastaanoton järjestelyillä.

Turvallisuusjärjestelyillä ja -laitteilla voi ennaltaehkäistä väkivallan mahdollisuutta ja väkivaltatilanteen seurauksia. Mikäli työpaikalla on ilmeinen väkivallan uhka, työpisteisiin on hankittava tarvittavat hälytyslaitteet ja -järjestelmät sekä yhteydenpitovälineet, joilla varmistetaan nopea avunsaanti.

Hälytyslaitteet on valittava ja sijoitettava niin, että ne ovat vaaratilanteessa helposti työntekijän käytettävissä. Turvajärjestelmien toimivuus on tarkistettava säännöllisesti.

Työntekijät opastettava turvallisiin työtapoihin

Työnantajan on perehdytettävä ja opastettava työntekijää, jotta hän voi tehdä työnsä turvallisesti. Työntekijän tulee tuntea työpaikan mahdolliset vaaratilanteet ja -kohteet ja tietää, miten väkivalta ja sen uhka voi ilmetä. Työntekijän on myös osattava käyttää turvallisia työtapoja, jotta uhkaavia tilanteita ei syntyisi.

On tärkeää, että työntekijä tietää, miten toimitaan, jos tilanne kärjistyy. Tilanteisiin varaudutaan järjestämällä ennakoivaa harjoittelua säännöllisesti. Koulutuksen tulisi tukea ammatillisia valmiuksia, kuten vuorovaikutustaitoja ja kykyä kohdata vaikea asiakas.

Jos työpaikalla väkivallan uhka on ilmeinen, siellä on oltava selkeät ohjeet väkivaltatilanteiden varalta. Ohjeiden tulisi sisältää

• kuvaus uhkaavien tilanteiden ilmenemismuodoista
• toimintaohjeet ja -mallit etukäteen kartoitettujen vaaratilanteiden varalta
• toimintaohjeet ja -vastuut, kun väkivaltatilanne tai sen uhka on tapahtunut, kuten
  • välitön ensiapu uhrille ja toimittaminen hoitoon
  • tarvittaessa ilmoitus poliisille ja työsuojeluviranomaiselle
  • jälkihoidon organisointi
  • tapahtuneen jälkiselvitys: onko mahdollisesti tarvetta korjaaville toimille.

Väkivalta-alttiilla työpaikalla on oltava valmius väkivallan tai sen uhan kohteeksi joutuneen työntekijän välittömään jälkihoitoon.  

Luontevin jälkihoidon antaja on työpaikan työterveyshuolto. Yksilötason lisäksi tarvitaan usein asiantuntijajohtoista ryhmän jälkihoitoa. Tapahtunutta on tarvittaessa käytävä läpi myös työtovereiden ja esimiesten kanssa. 

Väkivalta- ja uhkatilanteiden ilmenemistä seurattava 

Työnantajan on seurattava väkivallan ja siihen liittyvien uhkatilanteiden ilmenemistä työpaikalla. Työnantajan on opastettava sekä esimiehet että työntekijät käytäntöihin, joilla väkivaltaan liittyvistä tapaturmista tai vaaratilanteista ilmoitetaan. Työnantajan on selvitettävä tapaturman tai vaaratilanteen syyt ja vallinneet olosuhteet, kirjattava mitä on tapahtunut ja ryhdyttävä tapauksen edellyttämiin toimenpiteisiin vastaavan vaaratilanteen tai tapaturman estämiseksi. 

Työnantajan on seurattava työympäristöä sekä väkivallan uhkaa koskevien ohjeiden noudattamista. 

Vakavat väkivaltatapaturmat ilmoitettava viranomaisille

Työnantajan on viipymättä ilmoitettava tietoonsa tulleesta kuolemaan tai vaikeaan vammaan johtaneesta työtapaturmasta työsuojeluviranomaiselle ja poliisille. Lue lisää sivulta Vakava työtapaturma.

Lievät pahoinpitelyt ovat virallisen syytteen alaisia tekoja silloin, kun ne kohdistuvat henkilöön, joka suorittaa työtehtäviään joko työpaikalla tai esimerkiksi hoivatyössä asiakkaan kotona, ja kun rikoksentekijä ei kuulu työpaikan henkilöstöön. Näissä virallisen syytteen alaisissa rikoksissa rikosilmoituksen voi tehdä työntekijän (eli asianomistajan) lisäksi myös työnantajan edustaja. Työnantaja voi siten huolehtia rikosilmoituksen tekemisestä, kun työntekijä ei itse kykene tai edes halua tehdä ilmoitusta. Asian käsittely ei siten edellytä työntekijän (asianomistajan) myötävaikutusta.