Kemialliset tekijät - Syöpävaara (ent. CMR-aineet) - Yleistä

Työnantajan on suojeltava työntekijöitä kemikaaleilta ja kemiallisilta tekijöiltä, jotka aiheuttavat syöpää, muutoksia perimässä, tai ovat lisääntymiselle vaarallisia

Syöpäsairauden vaaraa aiheuttavia, perimää vaurioittavia ja lisääntymiselle vaarallisia aineita kutsutaan CMR-aineiksi. Lyhenne CMR tulee englanninkielisistä sanoista, jotka tarkoittavat:

  • syöpää aiheuttava eli karsinogeeninen (carcinogenic)
  • perimää vaurioittava eli mutageeninen (mutagenic)
  • lisääntymiselle vaarallinen eli reprotoksinen (reprotoxic).

CRM-aineiden käyttöä ja esiintymistä työpaikoilla säädellään tiukemmin kuin muiden kemiallisten tekijöiden.

Seuraavassa taulukossa on esitetty suomalaisilla työpaikoilla tyypillisesti esiintyviä kemikaaleja ja niiden vaarallisia ominaisuuksia:

  Syöpäsairauden vaaraa aiheuttava Perimää vaurioittava Lisääntymiselle vaarallinen
Etyleenioksidi x x  
Vinyylikloridi x x  
Bentseeni x x  
Akryyliamidi x x  
1,3-butadieeni x x  
Hydratsiini x x  
Propyleenioksidi x x  
Epiklorohydriini x x  
Trikloorietyleeni x x x
N,N-dimetyyliformamidi (DMF)     x

1-metyyli-2-pyrrolidoni (NMP)

    x
Hiilimonoksidi eli häkä     x
Lyijy ja sen yhdisteet     x

Altistuminen saattaa aiheuttaa pysyviä terveyshaittoja

Syöpäsairauden vaaraa aiheuttavat aineet: Syöpä on sairaus, johon liittyvät solujen hallitsematon kasvu ja leviäminen kehon eri osiin. Syöpä kehittyy yleensä pitkän ajan kuluessa, ensin oireettomana. Normaalisti elimistö pystyy korjaamaan ja torjumaan muutoksia ja estämään syövän. Syöpä todetaan yleensä 10–40 vuoden kuluttua siitä, kun vaaraa aiheuttavalle tekijälle altistuminen on alkanut.

Perimää vaurioittavat aineet: Sukusolujen perimää vaurioittavat tekijät voivat lisätä mutaatioita ja vaurioittaa DNA:ta. Mutaatiot sukusoluissa voivat olla haitallisia ja aiheuttaa periytyviä sairauksia. Monet perimää vaurioittavat aineet voivat aiheuttaa myös syöpää.

Lisääntymiselle vaaralliset aineet: Lisääntymiselle vaaralliset tekijät voivat vaikuttaa haitallisesti lisääntymisterveyteen, hedelmällisyyteen tai jälkeläisten kehitykseen.

Lisääntymiselle vaarallisia ovat kemikaalit, jotka hengitettynä, nieltynä tai ihon kautta imeytyneinä voivat aiheuttaa jälkeläisillä muita kuin periytyviä haittoja tai lisätä periytyvien haittojen esiintyvyyttä.

Jotkin kemikaalit saattavat heikentää siittiöiden muodostusta kiveksissä ja aiheuttaa hedelmättömyyttä. Orgaanisille liuottimille altistumisen on havaittu lisäävän keskenmenoja. Myrkylliset aineet voivat aiheuttaa alkion tai sikiön kuoleman, häiritä sikiön kasvua tai aiheuttaa rakenteellista poikkeavuutta tai toiminnallisia muutoksia. Rintamaidon kautta ne voivat vaikuttaa haitallisesti myös imetettävään lapseen.

Työnantajan velvollisuudet

​​Työnantajan on arvioitava altistumisen luonne, määrä ja kesto kaikessa toiminnassa, jossa työntekijät voivat altistua syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville, perimää vaurioittaville tai lisääntymiselle vaarallisille tekijöille.

Työnantajan on myös selvitettävä, mitä riskejä altistuminen aiheuttaa työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle. Tämän jälkeen työnantajan on tehtävä tarvittavat toimet vaarallisten tekijöiden hallitsemiseksi.

Työnantajan on ensisijaisesti korvattava työpaikalla käytettävä syöpää tai perimän muutoksia aiheuttava tai lisääntymiselle vaarallinen tekijä vaarattomammalla aineella, seoksella tai menetelmällä.

Hallintakeinojen tärkeysjärjestys

Työnantajan on toimittava seuraavassa tärkeysjärjestyksessä vaarallisten tekijöiden hallitsemiseksi:

Hallintakeinojen tärkeysjärjestys: vaarallisten tekijöiden poistaminen, korvaaminen, tekniset ratkaisut, toiminnalliset ja organisatoriset ratkaisut sekä henkilönsuojaimet.

  1. Vaarallinen tekijä on mahdollisuuksien mukaan poistettava muuttamalla prosessia tai tuotetta, jossa vaarallista ainetta käytetään.
  2. Jos vaarallisen aineen käyttöä ei voida lopettaa, se on korvattava vaarattomalla tai vähemmän vaarallisella aineella.
  3. Jos aineen tai prosessin käyttöä ei voida lopettaa tai korvata, altistumista on ehkäistävä tai vähennettävä teknisillä tai organisatorisilla ratkaisuilla. Näitä ovat esimerkiksi päästölähteen hallinta (suljettu järjestelmä tai ilmaan päätyvän epäpuhtauden poistaminen päästölähteestä), vaaralliselle aineelle altistuvien työntekijöiden määrän vähentäminen sekä altistumisen keston ja voimakkuuden vähentäminen.
  4. Lain mukaan henkilönsuojainten käyttäminen on viimeinen keino silloin, jos altistusta ei voida riittävästi hallita muilla tavoilla.

Torjuntakeinot

Työnantajan on lisäksi käytettävä seuraavia torjuntakeinoja kaikessa toiminnassa, jossa esiintyy syöpävaaraa aiheuttavia, perimää vaurioittavia ja lisääntymiselle vaarallisia tekijöitä:

  Torjuntakeino Hyväksi havaittuja
käytännön huomioita
1 Vaaraa aiheuttavan aineen määrää ja työmenetelmän käyttöä rajoitetaan työpaikalla

Ensisijaisesti pyritään vähentämään tai korvaamaan vaaraa aiheuttavien aineiden käyttö.

 

2 Altistuvien ja mahdollisesti altistuvien työntekijöiden määrä pidetään mahdollisimman alhaisena ja tarvittaessa rajoitetaan heidän altistumisaikaansa

Työalue eristetään etukäteen, sille pääsyä rajoitetaan tai työvaihe suoritetaan silloin, kun työntekijöitä on paikalla mahdollisimman vähän.

Työpaikalla varoitetaan vaarallisten tekijöiden käytöstä tai muodostumisesta erimerkiksi varoitusmerkeillä tai hälytyslaitteilla.

3 Työmenetelmät ja tekniset torjuntatoimet suunnitellaan siten, että vaarallisten tekijöiden vapautuminen työpaikalle estyy tai on mahdollisimman vähäistä. Vaarallisten tekijöiden käsittely tai muodostuminen huomioidaan jo työn suunnitteluvaiheessa (esim. työvaiheen automatisointi ja tai kotelointi). Ilmanvaihtoa tehostetaan ja käytetään tehokkaita suodattimia (esim. hepa-suodattimet hiukkasille).
4 Työpaikan ilmaan vapautuvat vaaralliset tekijät poistetaan mahdollisimman lähellä niiden vapautumispaikkaa paikallispoistojärjestelmien tai yleisilmanvaihdon avulla.

Työvaihe suoritetaan esim. vetokaapissa tai tilassa, jossa on kohdepoisto. Käytetään työlaitteita, joihin on liitetty pölynpoisto (esim. laikasta, hiomakoneesta, sahoista). Käytetään liikuteltavia imukärsiä oikein.

5 Mitataan sopivilla menettelyillä vaarallisten tekijöiden pitoisuutta työpaikan ilmassa, jotta voidaan havaita ajoissa erityisesti odottamattoman tapahtuman tai onnettomuuden aiheuttama epänormaali altistuminen. Henkilökohtainen annosmittari (esim. 3-kaasumittari, säteilymittari). Häkävaroitin. Työtilassa mitataan kemikaalipitoisuuksia jatkuvatoimisesti antureilla. Mahdollistetaan kemikaalin tunnistaminen aistinvaraisesti esimerkiksi lisäämällä siihen väriä. Hälytys korkeasta pitoisuudesta.
6

Sopivat työmenetelmät ja menettelytavat.

Työn suunnittelu ja perehdytys. Automaation hyödyntäminen ja käsityövaiheiden välttäminen. Hyvä työhygienia. Opastus henkilökohtaisten suojaimien käyttöön, asianmukaiseen säilyttämiseen ja mahdolliseen puhtaanapitoon. Työpisteen yleinen siisteys.
7 Henkilökohtaiset suojausmenetelmät, jos altistumista ei voida yleisin suojausmenetelmin tai muilla keinoin välttää.

Vaarallisten tekijöiden käyttö ja muodostuminen huomioidaan jo työnteon ja työvaiheen suunnittelussa. Työvaihe tulee suunnitella niin, että henkilökohtaisia suojaimia ei tarvita. Suojausmenetelmistä on hyvä laatia kirjalliset ohjeet ja tiedottaa niistä työntekijöille.

8 Lattiat, seinät ja muut pinnat puhdistetaan säännöllisesti menetelmillä, jotka aiheuttavat mahdollisimman vähän pölyämistä. Lisäksi muut hygieeniset toimenpiteet. Tilat siivotaan säännöllisesti oikein valituilla siivousvälineillä esim. niin, ettei levitetä vaarallista pölyä. Imuroidaan ja pyyhitään kostealla kuivaharjauksen tai paineilmalla puhaltamisen sijaan. Tarvittaessa työtilojen desinfiointi. Henkilökohtainen työhygienia, johon liittyy esimerkiksi käsien pesu ennen ruokailua.
9 Tiedottaminen työntekijöille

Työntekijöillä on oikeus tietää, että tietyt työssä käytettävät kemikaalit ja työstä syntyvät altisteet ovat terveydelle vaarallisia. Työntekijöitä on perehdytettävä ja koulutettava vaarallisten aineiden käsittelyyn, ja osaamista on ylläpidettävä esim. säännöllisin koulutuksin. Käyttöturvallisuustiedotteiden on oltava kaikkien työntekijöiden helposti saatavilla.

10

Vaara-alueet rajataan ja käytetään sopivia varoitus- ja turvallisuuskilpiä. Tupakointi kielletty -kilpien käyttö alueilla, joilla työntekijät altistuvat tai voivat altistua vaarallisille tekijöille.

Vaara-alueet voi merkitä esimerkiksi vakavaa terveysvaaraa ilmaisevalla kilvellä (GHS08-kilpi) sekä lisätekstillä: Terveydelle vaarallisia aineita käytössä!
11 Tehdään suunnitelma sellaisia hätätilanteita varten, jotka voivat johtaa epätavallisen suureen altistumiseen. Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi on ensisijaisen tärkeää suunnitelmaa laatiessa. Hätätilanteet on mahdollisuuksien mukaan huomioitava jo työvaiheen suunnittelussa. Hätätilanteen varalta työpaikalla on oltava ensiapuvalmius sekä esim. hätäsuihkut ja muut suojautumismahdollisuudet työtiloissa. Työterveyshuollolla on oltava tieto vaaroja aiheuttavien kemikaalien käytöstä.
12 Suljetut sekä selvästi ja näkyvästi merkityt säiliöt, pakkaukset ja laitteistot sekä selvästi näkyvät varoitus- ja vaarakilvet sekä muut turvallisen varastoinnin, käsittelyn ja kuljettamisen menetelmät

Varastointi on ohjeistettava: Työntekijöillä on oltava tiedossa jokaisen aineen osoitettu varastopaikka. Aineet on säilytettävä mieluiten alkuperäisastioissa, jotka sijoitetaan valuma-astioihin tai valuma-altaisiin.
Varaston yleinen siisteys: Mahdolliset roiskeet ja valumat on siivottava pois asianmukaisesti. Kulkutiet on pidettävä vapaina.

13 Menetelmät, joilla työntekijät voivat koota, varastoida ja hävittää jätteet turvallisesti, mukaan lukien suljetut sekä selvästi ja näkyvästi merkityt säiliöt

Nimetyt henkilöt vastaavat jätehuollosta. Erilliset, merkityt astiat vaarallisille jätteille.
Huomaa, että jäteöljy on vaarallista jätettä.

 

Työnantajan on säilytettävä riskien arvioinnit sekä niiden perustana olevat tiedot. Jos työnantaja lopettaa toimintansa, sen on toimitettava nämä tiedot oman alueensa työsuojeluviranomaiselle.

Altistuminen ja terveydentilan seuranta

​​​Työnantaja on velvollinen seuraamaan työntekijöiden altistumista syöpävaaraa aiheuttaville, perimää vaurioittaville ja lisääntymiselle vaarallisille tekijöille. Jos altistumista ei voida muuten luotettavasti arvioida, on työpaikalla tehtävä säännöllisesti työhygieenisiä mittauksia ja työntekijöiden biologisia altistumismittauksia.

Jos vaaralliselle tekijälle on asetettu biologinen raja-arvo, työntekijöiden terveyden tilaa on seurattava.

Jos työntekijällä havaitaan seurannassa tai muussa yhteydessä jokin poikkeavuus, sairaus tai terveydellinen haitta, jonka epäillään johtuvan altistumisesta syöpävaaraa aiheuttaville, perimää vaurioittaville tai lisääntymiselle vaarallisille tekijöille, tai jos mittauksissa havaitaan, että biologinen raja-arvo on ylitetty, on työnantajan järjestettävä terveydentilan seuranta myös muille altistuneille työntekijöille.

Nuoret työntekijät

Työlainsäädäntö suojelee nuoria, alle 18-vuotiaita työntekijöitä. Nuorella työntekijällä ei saa teettää työtä, joka voi vahingoittaa hänen terveyttään. Siksi tiettyjä erityisen haitallisia töitä saa teettää nuorilla vain tietyin ehdoin. Lisätietoa: Nuori työntekijä