Kysymykset on jaettu aiheittain seuraavien otsikoiden alle:

Hätätyö | Riskien arviointi | Altistuneiden työntekijöiden luettelo | Ammattitauti | Riskiryhmät | Hyödyllisiä linkkejä | Lainsäädäntö 

Jos et löydä vastausta täältä, voit soittaa työsuojeluviranomaisen puhelinneuvontaan.

Hätätyö

Voiko koronaepidemian perusteella määrätä työntekijät tekemään hätätyötä?

Vain, jos hätätyön edellytykset täyttyvät. Työaikalain mukaisen hätätyön teettäminen edellyttää ennalta arvaamatonta tapahtumaa, joka aiheuttaa keskeytyksen säännöllisessä toiminnassa tai vakavasti uhkaa johtaa sellaiseen keskeytykseen tai hengen, terveyden, omaisuuden tai ympäristön vaarantumiseen. Pelkästään se, että käsillä oleva epidemia saattaa johtaa mainittuihin seurauksiin, ei riitä hätätyön perusteeksi.

Työnantajan tulee käytettävissään olevin keinoin varautua vallitseviin olosuhteisiin. Jos yhtäaikaiset sairauspoissaolot tai muut ennalta-arvaamattomat tilanteet uhkaavat johtaa edellä mainittuihin seurauksiin, saattavat hätätyön edellytykset täyttyä. Epidemia saattaa rajoittaa työnantajan varautumismahdollisuutta, ja siksi hätätyö saattaa tulla kyseeseen tavanomaista herkemmin.

Jos työnantaja päätyy teettämään hätätyötä, siitä tulee tehdä ilmoitus Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelle; yhteystiedot löytyvät täältä. Ilmoitukseen on hankittava luottamusmiehen tai muun henkilöstön edustajan lausuma.

Hätätyön teettämiseen liittyvää ohjeistusta löydät sivuilta Hätätyö.

Riskien arviointi

Miten työnantajan on huomioitava koronavirus työpaikan riskien arvioinnissa?

Työpaikoilla tulee päivittää vaarojen selvitys ja riskien arviointi koronavirustilanne huomioiden. Selvitys ja arviointi on pidettävä ajan tasalla ja tarkistettava erityisesti, kun olosuhteissa tapahtuu sellaisia muutoksia, jotka voivat vaikuttaa työntekijöiden altistumiseen koronavirukselle. Työnantajan on myös säilytettävä vaarojen arviointi ja sen perustana olevat tiedot sekä pyynnöstä annettava ne työsuojeluviranomaiselle. Nämä velvollisuudet perustuvat biologisten tekijöiden asetukseen, jonka muutos tuli voimaan 15.11.2020.

Riskinarvioinnissa on huomioitava muun muassa työn luonne, alueellinen tartuntatilanne, mahdollisuus etätyöhön, lähikontaktien määrä ja kesto sekä mahdollisuus käyttää henkilönsuojaimia. Myös matkustamisen tarve ja siitä aiheutuva tartuntariski on huomioitava. Riskinarvioinnin päivittämisessä työnantajan on tarvittaessa käytettävä apuna työterveyshuoltoa. Työterveyshuollon tehtävänä on muun muassa tehdä riskinarvion pohjalta terveydellisen merkityksen arviointi ja neuvoa työnantajaa riskiryhmien työsuojelullisissa toimenpiteissä. Työnantajan on yhdessä työterveyshuollon kanssa arvioitava, miten riskiryhmään kuuluva työntekijä voi työskennellä turvallisesti.

Lisätietoa STM:n tiedotteessa: Työntekijöiden suojelua biologisten tekijöiden aiheuttamalta vaaralta tehostetaan.

Katso myös Työterveyslaitoksen ohje työpaikoille COVID-19 riskinarvioinnin tekemiseen. 

Mitä toimenpiteitä työnantajan pitää tehdä riskin arvioinnin perusteella?

Työnantajan on huolehdittava tarvittavista toimenpiteistä altistumisvaaran rajoittamiseksi. Koronavirustilanteessa ensisijaisena toimenpiteenä työntekijän altistumisen estämiseksi on henkilökontaktien välttäminen. Työnantajan on arvioitava työpaikalle saapumisen tarpeellisuus työntekijöiden terveyden näkökulmasta. Yksi tapa välttää kontakteja on työn tekeminen etänä, ja jos tämä ei ole mahdollista, on työ työpaikalla järjestettävä olosuhteiltaan sellaiseksi, että riski altistumiselle on minimoitu. Näitä toimenpiteitä voi olla mm. tehostettu siivous, hygieniaohjeet työntekijöille, pisaratartuntoja estävien suojaseinien käyttäminen, työntekijöiden ohjeistaminen korona-altistumisten välttämiseksi ja ohjeiden antaminen tilanteisiin, joissa altistumista tai sairastumista epäillään sekä erilaiset työvuorojärjestelyt. 

Jos tartuntariski työssä on merkittävästi kohonnut, on käytettävä henkilönsuojaimia kuten hengityksen suojaimia, suojakäsineitä, suojalaseja ja tarvittaessa suoja-asuja. Henkilösuojainten huollosta, puhdistamisesta ja vaihtamisesta on huolehdittava jatkuvasti.

Altistuneiden työntekijöiden luettelo

Miksi työnantajan täytyy pitää luetteloa koronavirukselle työssä altistuneista työntekijöistä?

Vaikka korona ei ole enää tartuntatautilain mukaan yleisvaarallinen tartuntatauti, työturvallisuuslain mukaan työnantajan on pidettävä luetteloa niistä työntekijöistä, jotka ovat altistuneet työssä vakavaa vaaraa tai sairautta aiheuttaville biologisille tekijöille. Tämä velvollisuus koskee vaaraluokkaan 3 ja 4 luokiteltuja biologisia tekijöitä. Koronavirus kuuluu luokkaan 3.

Luetteloa täytyy pitää, jos riskien arvioinnissa todetaan, että työ sisältää tarkoituksellista työskentelyä koronaviruksen kanssa. Tarkoituksellinen työskentely tarkoittaa esimerkiksi työskentelyä koronaviruksen parissa tai koronavirusta sisältävän materiaalin kanssa, työskentelyä näytteenotto- ja tutkimuslaboratorioissa tai sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla koronapotilaiden parissa. Tarkoituksellista työskentelyä voi olla myös puhtaanapito- ja siivoustyö sekä jätteiden käsittely.
    
Pelkkä mahdollisuus altistumiselle työssä ei vielä synnytä työnantajalle luettelonpitovelvollisuutta, vaan työnantaja on velvollinen selvittämään altistuminen ja altistuneet henkilöt sekä laatimaan luettelon altistuneista työntekijöistä vain silloin, kun työnantajan tietoon tulee altistumistilanne.

Jos luettelonpitovelvollisuus syntyy, luetteloon pitää kirjata 

• altistuneen työntekijän nimi ja ammatti
• työpaikan toimiala ja tehdyn työn laatu
• tiedot altistumista aiheuttaneesta biologisesta tekijästä
• kuvaus siitä, miten ja milloin altistuminen tapahtui. 

Tietojen käsittelyssä on huomioitava, että kyseessä on terveydentilatieto.

Katso tarkemmat ohjeet luettelon pitämiseen verkkouutisesta: Koronalle työssä altistuneet työntekijät tulee luetteloida.

Ammattitauti

Voidaanko koronavirustartunta korvata ammattitautina?

Kyllä, jos työtapaturma- ja ammattitautilain mukaiset edellytykset täyttyvät. Työsuojeluviranomainen ei ole toimivaltainen määrittelemään ammattitauteja tai ottamaan kantaa edellytysten täyttymiseen. Vakuutusyhtiö päättää, korvataanko sairaus ammattitautina. Työtapaturma- ja ammattitautilain mukaan ammattitaudilla tarkoitetaan sairautta, joka todennäköisesti on aiheutunut työntekijälle pääosin altistumisesta fysikaaliselle, kemialliselle tai biologiselle tekijälle esimerkiksi työnteon yhteydessä tai työntekopaikan alueella.

Jos lääkäri epäilee ammattitautilaissa tarkoitettua ammattitautia tai työstä johtuvaa muuta työperäistä sairautta, hänen on viipymättä ja salassapitosäännösten estämättä tehtävä asiasta ilmoitus aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelle. Työsuojelun vastuualueen tarkastaja voi ilmoituksen perusteella ottaa yhteyttä sairastuneeseen ja pyytää lupaa käsitellä asiaa työpaikalla työnantajan kanssa. Käsittelyn tarkoituksena on vaikuttaa työoloihin siten, että vastaavia tapauksia ei pääse enää syntymään. 

Lisätietoa aiheesta sivulla Ammattitaudit ja Tapaturmavakuutuskeskuksen sivuilla: Koronaviruksen aiheuttaman sairauden korvaaminen ammattitautina.

Riskiryhmät

Miten riskiryhmät on huomioitava työssä?

Työnantajan on arvioitava, onko työntekijällä muuhun väestöön verrattuna kohonnut riski saada koronavirustartunta työssä. Riskin arvioinnissa on otettava huomioon lähikontaktien määrä, kesto, todennäköisyys sille, että lähikontaktilla on tartunta sekä suojautumisen mahdollisuus. Tarvittaessa työnantajan on riittävän asiantuntemuksen varmistamiseksi käytettävä riskinarvioinnissa apuna työterveyshuoltoa.

Jos tartuntariski on merkittävästi kohonnut, on työnantajan ryhdyttävä työsuojelullisiin toimenpiteisiin. Ensisijaisena toimenpiteenä työntekijän altistumisen estämiseksi on sosiaalisten kontaktien välttäminen tai kontaktien määrän rajaaminen. Jos työn luonteen vuoksi sosiaalisia kontakteja ei voida välttää, on arvioitava, voidaanko riskiä pienentää riittävästi suojausratkaisuilla.

Riittävien toimenpiteiden arvioinnissa korostuu työnantajan velvollisuus yhdessä työterveyshuollon kanssa arvioida, miten riskiryhmään kuuluva työntekijä voi työskennellä turvallisesti. Jos riskiä ei voida työssä muun muassa suojaustoimenpiteillä alentaa riittävän alhaiseksi, on työntekijälle pyrittävä järjestämään muuta työtä, jossa vastaavaa tartuntariskiä ei ole.

Pitääkö riskiryhmään kuuluvalle työntekijälle maksaa palkkaa, jos hän ei voi tehdä omaa työtään koronaepidemian takia?

Riippuu tilanteesta. Jos työntekijälle terveydelle aiheutuu vaaraa hänen omassa työtehtävässään, tulee työnantajan ryhtyä toimenpiteisiin vaaran ehkäisemiseksi. Jos työnantajalla on tarjota työntekijälle muuta työtä, josta ei aiheudu vastaavaa vaaraa tämän terveydelle, voi hän ensisijaisesti tehdä niin. Jos työnantajalla ei ole tarjota työsopimuksessa sovittua työtä, voi työnantaja sopia työntekijän kanssa myös muunlaisista työtehtävistä. Työntekijälle voidaan myös osoittaa koulutusta.

Jos lääkäri toteaa, että työntekijä on sairauden takia työkyvytön, maksetaan työntekijälle TES:in ja työsopimuslain määräysten mukaisesti palkkaa sairausajalta normaalisti.

Jos mikään näistä vaihtoehdoista ei sovi työntekijän tilanteeseen, riippuu työnantajan palkanmaksuvelvollisuus siitä, katsotaanko poissaolon johtuvan työntekijästä vai työnantajasta. Tältä osin on huomioitava, että vastaavia tilanteita ei ole aiemmin ollut eikä siksi myöskään oikeustapauksia. Viime kädessä tulkinta tehdään vasta tuomioistuimissa, jos kiistanalaiset asiat etenevät oikeusprosesseihin.

Riskiryhmään kuuluvien mahdollisuutta työskentelyyn kannattaa arvioida yhdessä työterveyshuollon kanssa. Katso myös yllä oleva vastaus kysymykseen ”Miten riskiryhmät on huomioitava työssä?”.

Hyödyllisiä linkkejä

Työterveyslaitoksen ohjeita työpaikoille koronavirusepidemian ehkäisyyn ja turvalliseen työhön paluuseen.

Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeet
Sosiaali- ja terveysministeriön antamat viranomaisohjeet koronavirustilanteessa.

Lainsäädäntö

Koronaepidemian johdosta on tehty seuraavat väliaikaiset säädösmuutokset, jotka liittyvät työsuojelua tai työsuhdetta koskeviin kysymyksiin:

Laki työsopimuslain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta 498/2020, voimassa 31.12.2020 saakka.

Laki merityösopimuslain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta 499/2020, voimassa 31.12.2020 saakka.