Kysymykset on jaettu aiheittain seuraavien otsikoiden alle:

Lomautus | Hätätyö | Lapsen hoito | Vuosiloma | Määräaikaiset työsuhteet | Riskien arviointi | Altistuneiden työntekijöiden luettelo | Ammattitauti | Riskiryhmät | Koronatesti | Suojaimet | Hyödyllisiä linkkejä | Lainsäädäntö 

Jos et löydä vastausta täältä, voit soittaa työsuojeluviranomaisen puhelinneuvontaan.

Lomautus

Työnantajan mahdollisuus tarjota työtä vähenee koronaviruksen myötä. Voiko työnantaja lomauttaa työntekijän?

Kyllä voi, jos työsopimuslain tarkoittamat taloudelliset ja tuotannolliset perusteet täyttyvät. Lomautuksen lainmukainen ilmoitusaika on 14 vuorokautta. Lomautusilmoitusaikana työskennellään normaalisti, ja työnantajan pitää maksaa tältä ajalta palkka. Työehtosopimuksissa lomautusilmoitusajasta voidaan sopia toisinkin. 

Määräaikaista työntekijää ei kuitenkaan voi lomauttaa, paitsi jos hän työskentelee vakituisen työntekijän sijaisena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa myös vakituinen työntekijä, jos hän olisi työssä.

Työpaikoilla, joissa on yli 20 työntekijää, tulee noudattaa yhteistoimintalain mukaisia menettelyjä lomautuksen osalta. 

Voivatko työnantaja ja työntekijä sopia, että lomautus alkaa heti?

Voivat. Työnantaja ja työntekijä saavat sopia määräaikaisesta lomauttamisesta silloin, kun se on tarpeen työnantajan toiminnan tai taloudellisen tilan vuoksi. Tällöin on kuitenkin hyvä huomata, että sopimuksella saattaa olla vaikutusta työntekijän työttömyysturvaan.

Työsopimuslaissa säädetystä lomautusilmoitusajasta voidaan sopia toisin myös työehtosopimuksissa. Ilmoitusajan tarkoituksena on turvata työntekijälle palkka tältä ilmoitusajalta. Sillä, että lomautuksen osalta noudatetaan työsopimuslain tai työehtosopimuksen mukaisia ilmoitusaikoja on merkitystä siihen, milloin alkaa työntekijän oikeus työttömyysetuuteen lomautuksen ajalta.

Oikeudesta työttömyysetuuteen lomautuksen ajalta löytyy lisätietoa TE-palveluiden sivuilta: Toimi näin, jos sinut lomautetaan.

Hätätyö

Voiko koronaepidemian perusteella määrätä työntekijät tekemään hätätyötä?

Vain, jos hätätyön edellytykset täyttyvät. Työaikalain mukaisen hätätyön teettäminen edellyttää ennalta arvaamatonta tapahtumaa, joka aiheuttaa keskeytyksen säännöllisessä toiminnassa tai vakavasti uhkaa johtaa sellaiseen keskeytykseen tai hengen, terveyden, omaisuuden tai ympäristön vaarantumiseen. Pelkästään se, että käsillä oleva epidemia saattaa johtaa mainittuihin seurauksiin, ei riitä hätätyön perusteeksi.

Työnantajan tulee käytettävissään olevin keinoin varautua vallitseviin olosuhteisiin. Mikäli yhtäaikaiset sairauspoissaolot tai muut ennalta-arvaamattomat tilanteet uhkaavat johtaa edellä mainittuihin seurauksiin, saattavat hätätyön edellytykset täyttyä. Epidemia saattaa rajoittaa työnantajan varautumismahdollisuutta, ja siksi hätätyö saattaa tulla kyseeseen tavanomaista herkemmin.

Jos työnantaja päätyy teettämään hätätyötä, siitä tulee tehdä ilmoitus Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelle; yhteystiedot löytyvät täältä. Ilmoitukseen on hankittava luottamusmiehen tai muun henkilöstön edustajan lausuma.

Hätätyön teettämiseen liittyvää ohjeistusta löydät sivuilta Hätätyö.

Lapsen hoito

Onko työntekijällä oikeus saada palkkaa, jos hän joutuu koronan takia jäämään kotiin hoitamaan lasta?

Riippuu siitä, mitä asiasta on sovittu oman alasi työehtosopimuksessa.

Jos lapsesi on määrätty karanteeniin tai hän on karanteeninomaisissa olosuhteissa esim. altistumisepäilyn vuoksi, on poissaolosi työpaikalta työsopimuslain mukaan lähtökohtaisesti palkatonta. Työehtosopimuksissa saattaa olla muita määräyksiä, joten tarkista siis asia työsuhteessasi sovellettavasta työehtosopimuksesta. Voit mahdollisuuksien mukaan sopia etätyöjärjestelyistä, jolloin sinulla on oikeus palkkaan. Sinulla voi kuitenkin olla mahdollisuus saada tartuntatautipäivärahaa, jos lapsesi on alle 16-vuotias ja olet hänen sairautensa vuoksi estynyt tekemään työtäsi. Lisätietoja tartuntatautipäivärahasta saat Kelan sivuilta.

Jos lapsesi sairastuu, voit olla pois työstä enintään neljä työpäivää kerrallaan alle kymmenvuotiaan lapsen hoitamiseksi. Työsopimuslain mukaan tämä on kuitenkin palkatonta poissaoloa. Useimmissa työehtosopimuksissa on tästä poikkeavia määräyksiä, joten tarkista poissaolon palkallisuus työsuhteessasi sovellettavasta työehtosopimuksesta. Joissain työehtosopimuksissa ikäraja on myös nostettu 12 vuoteen. Jos olet sopinut työnantajasi kanssa, että teet tänä aikana etätyötä, on sinulla oikeus saada palkkaa tehdyltä työajalta.

Vuosiloma

Voiko työnantaja siirtää jo myönnettyä vuosilomaa koronatilanteen vuoksi? 

Ei voi. Vuosiloma pidetään suunnitellun mukaisesti myös silloin, jos työpaikalla alkavat lomautukset. Vuosiloma voidaan pitää myös kesken lomautuksen, jolloin työntekijällä on oikeus vuosilomapalkkaan, mutta ei työttömyysetuuteen.

Määräaikaiset työsuhteet

Voiko työnantaja perua jo sovitun määräaikaisen työsuhteen koronan takia?

Määräaikaista työsopimusta ei voi perua, vaikka tilanne olisi muuttunut. Suullinen työsopimus on yhtä pätevä kuin kirjallinen. Määräaikaista työsopimusta ei voi myöskään irtisanoa, ellei irtisanomisesta ole sovittu työsopimusta tehtäessä. Myöskään työsuhteen purkua (koeaikapurkuna tai tavallisena purkuna) ei voi tehdä ennen työnteon aloittamista.

Riskien arviointi

Miten työnantajan on huomioitava koronavirus työpaikan riskien arvioinnissa?

Työpaikoilla tulee päivittää vaarojen selvitys ja riskien arviointi koronavirustilanne huomioiden. Selvitys ja arviointi on pidettävä ajan tasalla ja tarkistettava erityisesti, kun olosuhteissa tapahtuu sellaisia muutoksia, jotka voivat vaikuttaa työntekijöiden altistumiseen koronavirukselle. Työnantajan on myös säilytettävä vaarojen arviointi ja sen perustana olevat tiedot sekä pyynnöstä annettava ne työsuojeluviranomaiselle. Nämä velvollisuudet perustuvat biologisten tekijöiden asetukseen, jonka muutos tuli voimaan 15.11.2020.

Riskinarvioinnissa on huomioitava muun muassa työn luonne, alueellinen tartuntatilanne, mahdollisuus etätyöhön, lähikontaktien määrä ja kesto sekä mahdollisuus käyttää henkilönsuojaimia. Myös matkustamisen tarve ja siitä aiheutuva tartuntariski on huomioitava. Riskinarvioinnin päivittämisessä työnantajan on tarvittaessa käytettävä apuna työterveyshuoltoa. Työterveyshuollon tehtävänä on muun muassa tehdä riskinarvion pohjalta terveydellisen merkityksen arviointi ja neuvoa työnantajaa riskiryhmien työsuojelullisissa toimenpiteissä. Työnantajan on yhdessä työterveyshuollon kanssa arvioitava, miten riskiryhmään kuuluva työntekijä voi työskennellä turvallisesti.

Lisätietoa STM:n tiedotteessa: Työntekijöiden suojelua biologisten tekijöiden aiheuttamalta vaaralta tehostetaan.

Katso myös Työterveyslaitoksen ohje työpaikoille COVID-19 riskinarvioinnin tekemiseen. 

Mitä toimenpiteitä työnantajan pitää tehdä riskin arvioinnin perusteella epidemiatilanne huomioiden?

Työnantajan on huolehdittava tarvittavista toimenpiteistä altistumisvaaran rajoittamiseksi. Koronavirustilanteessa ensisijaisena toimenpiteenä työntekijän altistumisen estämiseksi on henkilökontaktien välttäminen. Työnantajan on arvioitava työpaikalle saapumisen tarpeellisuus työntekijöiden terveyden näkökulmasta. Yksi tapa välttää kontakteja on työn tekeminen etänä, ja jos tämä ei ole mahdollista, on työ työpaikalla järjestettävä olosuhteiltaan sellaiseksi, että riski altistumiselle on minimoitu. Näitä toimenpiteitä voi olla mm. tehostettu siivous, hygieniaohjeet työntekijöille, pisaratartuntoja estävien suojaseinien käyttäminen, työntekijöiden ohjeistaminen korona-altistumisten välttämiseksi ja ohjeiden antaminen tilanteisiin, joissa altistumista tai sairastumista epäillään sekä erilaiset työvuorojärjestelyt. 

Jos tartuntariski työssä on merkittävästi kohonnut, on käytettävä henkilönsuojaimia kuten hengityksen suojaimia, suojakäsineitä, suojalaseja ja tarvittaessa suoja-asuja. Henkilösuojainten huollosta, puhdistamisesta ja vaihtamisesta on huolehdittava jatkuvasti.

Altistuneiden työntekijöiden luettelo

Täytyykö työnantajan pitää luetteloa koronavirukselle työssä altistuneista työntekijöistä?

Kyllä, jos voidaan todeta, että altistus on tapahtunut nimenomaan työssä. 

Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on pidettävä luetteloa niistä työntekijöistä, jotka ovat altistuneet työssä vakavaa vaaraa tai sairautta aiheuttaville biologisille tekijöille. Tämä velvollisuus koskee vaaraluokkaan 3 ja 4 luokiteltuja biologisia tekijöitä. Koronavirus kuuluu luokkaan 3.

Luetteloa tulee pitää, mikäli voidaan todeta, että työntekijä on työssään ollut kontaktissa koronavirustartunnan saaneeseen henkilöön tai koronavirusta sisältävään materiaaliin. Pelkkä mahdollisuus altistumiselle työssä ei vielä synnytä työnantajalle luettelonpitovelvollisuutta. Toisaalta työntekijän rokotussuoja ei poista kirjaamisvelvollisuutta altistumistilanteissa.

15.11.2020 tuli voimaan biologisten tekijöiden asetuksen muutos. Sen mukaan luettelosta on käytävä ilmi altistuneen työntekijän nimi ja ammatti, työpaikan toimiala ja tehdyn työn laatu, tiedot altistumista aiheuttaneesta biologisesta tekijästä siltä osin, kun se on tiedossa ja kuvaus siitä, miten ja milloin altistuminen tapahtui.

Tietojen käsittelyssä on huomioitava, että kyseessä on terveydentilatieto. 

Katso tarkemmat ohjeet luettelon pitämiseen verkkouutisesta: Koronalle työssä altistuneet työntekijät tulee luetteloida.

Ammattitauti

Voidaanko koronavirustartunta korvata ammattitautina? 

Kyllä, jos työtapaturma- ja ammattitautilain mukaiset edellytykset täyttyvät. Työsuojeluviranomainen ei ole toimivaltainen määrittelemään ammattitauteja tai ottamaan kantaa edellytysten täyttymiseen. Vakuutusyhtiö päättää, korvataanko sairaus ammattitautina. Työtapaturma- ja ammattitautilain mukaan ammattitaudilla tarkoitetaan sairautta, joka todennäköisesti on aiheutunut työntekijälle pääosin altistumisesta fysikaaliselle, kemialliselle tai biologiselle tekijälle esimerkiksi työnteon yhteydessä tai työntekopaikan alueella.

Jos lääkäri epäilee ammattitautilaissa tarkoitettua ammattitautia tai työstä johtuvaa muuta työperäistä sairautta, hänen on viipymättä ja salassapitosäännösten estämättä tehtävä asiasta ilmoitus aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelle. Työsuojelun vastuualueen tarkastaja voi ilmoituksen perusteella ottaa yhteyttä sairastuneeseen ja pyytää lupaa käsitellä asiaa työpaikalla työnantajan kanssa. Käsittelyn tarkoituksena on vaikuttaa työoloihin siten, että vastaavia tapauksia ei pääse enää syntymään. 

Lisätietoa aiheesta sivulla Ammattitaudit ja Tapaturmavakuutuskeskuksen sivuilla: Koronaviruksen aiheuttaman sairauden korvaaminen ammattitautina.

Riskiryhmät

Miten riskiryhmät on huomioitava työssä?

Työnantajan on arvioitava, onko työntekijällä muuhun väestöön verrattuna kohonnut riski saada koronavirustartunta työssä. Riskin arvioinnissa on otettava huomioon lähikontaktien määrä, kesto, todennäköisyys sille, että lähikontaktilla on tartunta sekä suojautumisen mahdollisuus. Tarvittaessa työnantajan on riittävän asiantuntemuksen varmistamiseksi käytettävä riskinarvioinnissa apuna työterveyshuoltoa.

Jos tartuntariski on merkittävästi kohonnut, on työnantajan ryhdyttävä työsuojelullisiin toimenpiteisiin. Ensisijaisena toimenpiteenä työntekijän altistumisen estämiseksi on sosiaalisten kontaktien välttäminen tai kontaktien määrän rajaaminen. Mikäli työn luonteen vuoksi sosiaalisia kontakteja ei voida välttää, on arvioitava, voidaanko riskiä pienentää riittävästi suojausratkaisuilla.

Riittävien toimenpiteiden arvioinnissa korostuu työnantajan velvollisuus yhdessä työterveyshuollon kanssa arvioida, miten riskiryhmään kuuluva työntekijä voi työskennellä turvallisesti. Jos riskiä ei voida työssä muun muassa suojaustoimenpiteillä alentaa riittävän alhaiseksi, on työntekijälle pyrittävä järjestämään muuta työtä, jossa vastaavaa tartuntariskiä ei ole.

Pitääkö riskiryhmään kuuluvalle työntekijälle maksaa palkkaa, jos hän ei voi tehdä omaa työtään koronaepidemian takia?

Riippuu tilanteesta. Jos työntekijälle terveydelle aiheutuu vaaraa hänen omassa työtehtävässään, tulee työnantajan ryhtyä toimenpiteisiin vaaran ehkäisemiseksi. Jos työnantajalla on tarjota työntekijälle muuta työtä, josta ei aiheudu vastaavaa vaaraa tämän terveydelle, voi hän ensisijaisesti tehdä niin. Jos työnantajalla ei ole tarjota työsopimuksessa sovittua työtä, voi työnantaja sopia työntekijän kanssa myös muunlaisista työtehtävistä. Työntekijälle voidaan myös osoittaa koulutusta.

Jos lääkäri toteaa, että työntekijä on sairauden takia työkyvytön, maksetaan työntekijälle TES:in ja työsopimuslain määräysten mukaisesti palkkaa sairausajalta normaalisti.

Jos mikään näistä vaihtoehdoista ei sovi työntekijän tilanteeseen, riippuu työnantajan palkanmaksuvelvollisuus siitä, katsotaanko poissaolon johtuvan työntekijästä vai työnantajasta. Tältä osin on huomioitava, että vastaavia tilanteita ei ole aiemmin ollut eikä siksi myöskään oikeustapauksia. Viime kädessä tulkinta tehdään vasta tuomioistuimissa, jos kiistanalaiset asiat etenevät oikeusprosesseihin.

Riskiryhmään kuuluvien mahdollisuutta työskentelyyn kannattaa arvioida yhdessä työterveyshuollon kanssa. Katso myös yllä oleva vastaus kysymykseen ”Miten riskiryhmät on huomioitava työssä?”.

Koronatesti

Miten työnantajan pitää toimia, jos työntekijä saa positiivisen korona-kotitestituloksen?  

Työnantajalla on velvollisuus huolehtia tartuntavaaran ehkäisemisestä työpaikalla. Yksi keskeinen keino jatkotartuntojen välttämiselle on pitää huoli siitä, että koronatartunnan saaneet työntekijät eivät tule työpaikalle tai ole kontaktissa muiden työntekijöiden kanssa. Tämä perussääntö koskee niin oireisia kuin oireettomia tartunnan saaneita työntekijöitä.
   
Jos työntekijä on oireidensa vuoksi työkyvytön, ohjataan työntekijä jäämään kotiin sairastamaan työpaikan käytäntöjen mukaisesti. Epidemia-aikana on suositeltavaa noudattaa omaan ilmoitukseen perustuvaa sairauspoissaolokäytäntöä.

Vastuullinen työnantaja ohjeistaa, että myöskään oireeton koronapositiivisen testituloksen saanut työntekijä ei tule työpaikalle. Tällöin työntekijä tekee työtä etänä. Jos työtehtävien luonteen vuoksi etätyö ei ole mahdollista, työnantaja ja työntekijä voivat sopia muusta sellaisesta korvaavan työn tekemisestä, jota on mahdollista tehdä etänä.  

Suojaimet

Alla olevien kysymysten ja vastausten lisäksi katso myös sivu Suojaimet työssä. 
 

Milloin työssä täytyy käyttää kasvomaskia?

Työnantaja määrittelee riskinarvioinnin perusteella ne toimenpiteet, joilla korovirustartunnan leviämistä ennaltaehkäistään työpaikalla. Valittavat toimenpiteet määräytyvät riskin suuruuden perusteella. Mikäli riskin arvioinnin perusteella ei ole tarpeen käyttää hengityksensuojainta, voi työnantaja yhtenä turvallisuuden hallinnan lisäkeinona ohjeistaa kasvomaskin käyttöön työssä. Tämän lisäksi työnantajan on huomioitava alueelliset suositukset.   

Työsuojeluviranomainen kuitenkin muistuttaa, että maskit eivät ole henkilönsuojaimia, eivätkä ne suojaa tehokkaasti käyttäjäänsä virustartunnalta. Maskien teho perustuu osittain siihen, että mahdollisimman moni käyttää niitä asianmukaisesti. 

Katso myös Työterveyslaitoksen ohje: Tietoa kasvomaskeista, suu-nenäsuojaimista ja hengityksensuojaimista.
 

Voiko työnantaja kieltää kasvomaskin käytön työpaikalla tai pakottaa työntekijöitä käyttämään maskia?

Työnantajalla on direktio-oikeutensa perusteella viime kädessä oikeus määrätä, miten työtä tehdään ja millä varusteilla ja sinänsä tämä määräysvalta ulottuu myös maskin käyttöön työpaikalla. Vastaavasti työntekijällä on velvollisuus noudattaa työnantajan antamia ohjeita ja määräyksiä. Määräysvallan käytölle on oltava kuitenkin asialliset perusteet ja sen on oltava tasapuolista. Kasvomaskin käyttö voi olla perusteltua esimerkiksi asiakasturvallisuuden vuoksi. Viime kädessä työnantajan työnjohto-oikeuden laajuus harkitaan tapauskohtaisesti. 

Jos työntekijöillä on riskin arvioinnin perusteella kohonnut riski saada tartunta työssään, eikä työhön liittyvillä järjestelyillä altistusriskiä voida poistaa, heille pitää hankkia maskin sijasta henkilönsuojaimet. Maski ei ole henkilönsuojain eikä suojaa käyttäjäänsä virustartunnalta. Turvallisuusvaatimukset täyttävä hengityksensuojain sen sijaan suojaa käyttäjäänsä koronavirustartunnalta.

Voiko työntekijää suojaavana henkilönsuojaimena käyttää mitä tahansa suojaimia?

Jos suojaimen on tarkoitus suojata työntekijää sairastumisen vaaralta työssä eli sitä käytetään henkilönsuojaimena, käytetään vain sellaisia suojaimia, jotka täyttävät niitä koskevat vaatimukset. Sosiaali- ja terveysministeriö on linjannut henkilönsuojainten turvallisuusvaatimuksia koronavirustilanteen aikana. Linjaus koskee henkilönsuojaimien markkinoille saattamista. Katso STM:n linjaukset koronavirukselta suojaavista henkilönsuojaimista sivulta: STM:n antamat viranomaisohjeet ja päätökset koronavirustilanteessa. 

Esimerkiksi asiakkaiden suojelemiseksi työssä voidaan käyttää myös muita suojaimia, joiden laatuvaatimukset ja käyttö perustuvat työnantajan riskinarviointiin. Henkilönsuojainten ja muiden suojainten eroista löytyy tietoa Työterveyslaitoksen ohjeista.

Hyödyllisiä linkkejä

Työterveyslaitoksen ohjeita työpaikoille

Työterveyslaitoksen ohjeita työpaikoille koronavirusepidemian ehkäisyyn ja turvalliseen työhön paluuseen.

Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeet
Sosiaali- ja terveysministeriön antamat viranomaisohjeet koronavirustilanteessa.

Turvallinen työhön paluu
Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston suosituksia turvalliseen työhön paluuseen. 

Hengityssuojainten turvallisuus
Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes), Työterveyslaitoksen ja Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean yhteistiedote: Itse tehty maski ei suojaa koronavirukselta – hengityksensuojainten pitää olla turvallisia ja taata riittävä suoja.

Ohje opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön ohje opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana (pdf)

Aluehallintoviraston kysymykset ja vastaukset
Työsuojeluviranomaisen tehtävää hoitavat aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet. Aluehallintovirastojen muut vastuualueet vastaavat esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimeen, oppilaitoksiin, varhaiskasvatukseen ja yleisötilaisuuksiin liittyvistä asioista. Niihin liittyviä kysymyksiä ja vastauksia on koottu tälle aluehallintoviraston sivulle.

Työ- ja elinkeinoministeriö
Työ- ja elinkeinoministeriön kysymyksiä ja vastauksia koronasta ja työelämästä.

Tartuntalain mukainen päiväraha
Jos haluat tietää, oletko oikeutettu tartuntalain mukaiseen päivärahaan, löydät ajankohtaista tietoa asiasta Kelan verkkosivuilta.

Lainsäädäntö

Koronaepidemian johdosta on tehty seuraavat väliaikaiset säädösmuutokset, jotka liittyvät työsuojelua tai työsuhdetta koskeviin kysymyksiin:

Laki työsopimuslain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta 498/2020, voimassa 31.12.2020 saakka.

Laki merityösopimuslain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta 499/2020, voimassa 31.12.2020 saakka.