Ensiapuvalmiutta suunniteltaessa ja ensiapuvälineitä hankittaessa on otettava huomioon työn ja työpaikan luonne ja erityisolosuhteet.

Vaarallisilla toimialoilla, joilla työskennellään yksin tai kaukana työtovereista, työnantajan on järjestettävä mahdollisuus hälyttää apua asianmukaisilla laitteilla (esim. kännykällä tai radiopuhelimella). Laitteiden toimivuus (kuuluvuus, akun kesto jne.) on otettava huomioon ensiapuvalmiutta suunniteltaessa.

Ensiapuvälineiden säilytys

Ensiapuvälineet on säilytettävä hyvässä järjestyksessä siten, että ne ovat otettavissa helposti esille ja tarvittaessa myös mukaan tapaturmapaikalle. Kiinteissä työpaikoissa säilytyspaikkana voi olla esimerkiksi ensiapukaappi, seinätelineessä oleva pakkaus tai kannettava pakki. Pienten vammojen hoitoon tarkoitetut haavanhoitovälineet säilyvät parhaiten puhtaina erillisessä kotelossa (ns. laastariautomaatti).

Ensiapurasiassa, -kaapissa tai muussa pakkauksessa tulee olla selvästi havaittava ja kestävä merkintä, jossa on valkea risti vihreällä pohjalla (paitsi niissä tapauksissa, joissa on oikeus käyttää SPR:n tunnusta).

Ensiapuvälineiden sijoituspaikat on tarvittaessa osoitettava opasteilla. Esimerkiksi henkilöstötiloissa on hyvä olla ilmoitustaululla tietoa ensiapuvälineiden sijainnista. Ilmoitustaululla voi olla myös tieto ensiaputaitoisista henkilöistä sekä ohjeet avun hälyttämiseksi.

Työpaikalla tulee olla työterveysyhteistyössä määritellyt ensiaputarvikkeet.

Työnantajan tulee huolehtia, että kullekin ensiapuvälineistölle (esim. kaappi, pakki tai muu pakkaus) on joko erikseen tai työpaikkakohtaisesti määrätty vastuuhenkilö, jonka tehtävänä on tarkastaa ensiapuvälineiden määrä ja kunto sekä säilytyspaikan siisteys kerran kuukaudessa. Työnantajalle tulee ilmoittaa ensiapuvälineistössä havaituista puutteista.

Työpaikalla on tarvittaessa oltava paarit tai muu siirtolaite loukkaantuneen tai sairastuneen siirtämiseksi. Paareja voidaan käyttää tilannearvion perusteella loukkaantuneen siirtämiseen turvallisempaan paikkaan odottamaan ensihoidon saapumista. Loukkaantuneen mahdolliset vammat tulee ottaa huomioon lisävahinkojen välttämiseksi. Loukkaantuneen siirtoa tulee välttää, ellei se ole tehdyn arvioinnin mukaan välttämätöntä esimerkiksi kovan pakkasen, tulipalon tai muun savu- tai kaasuvaaran vuoksi.

Kevytpaarit tai erilaiset kantovaatteet voivat usein olla tavallisia paareja käyttökelpoisempia. Tyhjiöpatjan käyttö helpottaa huomattavasti erityisesti kivuliaan potilaan kuljetusta. Sitä voidaan käyttää kuljetusalustana tai paareina sellaisenaan. Paarien tai muiden siirtolaitteiden yhteydessä on hyvä säilyttää ohjeita loukkaantuneen tai sairastuneen kuljetusasennoista.

Työpaikoilla, joissa on palo- tai räjähdysvaara tai syövyttävien ja myrkyllisten kemikaalien roiskumisvaara, tulee varustukseen kuulua silmien huuhteluun tarkoitettu laite sekä hätäsuihku. Nopea hätäsuihkuun tai silmän huuhteluun pääsy voi ehkäistä vakavien silmä- ja palovammojen synnyn. Suihkut täytyy testata säännöllisesti ja varmistaa, että suihkujen vesi on sopivan lämpöistä. Suomessa silmien huuhteluun voi käyttää myös puhdasta hanavettä (juomavettä).

Silmähuuhtelu voidaan järjestää myös kiinteällä huuhtelupisteellä (esim. vesihanan yhteydessä), silmähuuhdepullolla tai silmähuuhdespraylla. Sopivan toteutustavan valinnassa on syytä ottaa huomioon työpaikan riskit, esimerkiksi onko vaarana metallilastu vai kemikaaliroiske. Tässä voi hyödyntää työterveyshuollon asiantuntemusta. Jos silmän huuhtelua on tarpeen jatkaa matkalla ensiapuun, myös mukaan otettava silmähuuhde voi olla tarpeellinen varuste.