Työterveyshuollon järjestämisen valvontaohje 1/2024

Työsuojeluvalvonnan ohjeita 1/2024

Sisältö

1. Ohjeen tarkoitus

Ohjeessa käsitellään työnantajan vastuulla olevan lakisääteisen työterveyshuollon valvontaa. Ohjetta sovelletaan työturvallisuuslain (738/2002, TTurvL) soveltamisalan mukaiseen työhön.

Valvonnalla varmistetaan, että työnantaja on lainsäädännön edellyttämällä tavalla

  • järjestänyt lakisääteisen työterveyshuollon
  • toteuttanut työterveyshuollon ja
  • toiminut yhteistyössä työpaikan henkilöstön ja työterveyshuollon kanssa.

Ohjeen tavoitteena on yhdenmukaistaa työterveyshuollon valvontaa ja lisätä valvonnan läpinäkyvyyttä. Ohjeella pyritään selkeyttämään työsuojeluviranomaisen valvontaroolia ja menettelytapoja työsuojeluhallinnon sisällä ja asiakkaille. Tavoitteena on, että asiakas saa tietoa työsuojeluviranomaisen toimintamahdollisuuksista ja -velvollisuuksista.

Tämä ohje korvaa ohjeen Työterveyshuollon järjestämisen valvonta 1/2019.

2. Säädösperusta

Työsuojelutarkastuksella tarkastaja valvoo työnantajan lakisääteisen työterveyshuollon järjestämisvelvollisuuden toteutumista. Ensisijaiset valvottavat säännökset ovat työterveyshuoltolaissa (1383/2001; TtervHL)

  • luku 2, 4–10 a § työnantajan velvollisuudet ja
  • luku 3, 11–13 § työterveyshuollon yleisperiaatteet, toteuttaminen ja sisältö.

Työturvallisuuslaissa (TTurvL) on säädetty ergonomiasta, fyysisestä ja psykososiaalista työkuormituksesta sekä eräistä muista työn vaaroista. Lisäksi säädöksiä, joita valvonnassa on otettava huomioon ovat valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta (708/2013) sekä valtioneuvoston asetus terveystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä (1485/2001). Nuorille työntekijöille tehtävistä terveystarkastuksista on säädetty laissa nuorista työntekijöistä (998/1993) ja laivaväen lääkärintarkastuksista on säädetty laissa laivaväen lääkärintarkastuksista (1171/2010).

Työterveyshuollon tekemän terveydellisen merkityksen arvioinnin ja työpaikkaselvityksen tulee sisältää terveyteen ja työkykyyn vaikuttavat kemialliset, biologiset ja fysikaaliset tekijät, joista on säädetty muun muassa seuraavissa säädöksissä:

  • valtioneuvoston asetus kemiallisista tekijöistä työssä (715/2001)
  • valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemiseksi biologisista tekijöistä aiheutuvilta vaaroilta (933/2017)
  • valtioneuvoston asetus syöpäsairauden vaaraa aiheuttavista, perimää vaurioittavista ja lisääntymiselle vaarallisista tekijöistä työssä (113/2024)
  • laki syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien luettelosta ja rekisteristä annetun lain muuttamisesta (117/2024)
  • valtioneuvoston asetus raskaana olevien, äskettäin synnyttäneiden ja imettävien työntekijöiden suojelemisesta työssä vaaraa aiheuttavilta tekijöiltä (143/2024)
  • valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta melulle aiheutuvilta vaaroilta (85/2006)
  • valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta tärinästä aiheutuvilta vaaroilta (48/2005)
  • valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemiseksi optiselle säteilylle altistumisesta aiheutuvilta vaaroilta (146/2010)
  • valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemiseksi sähkömagneettisista kentistä aiheutuvilta vaaroilta (388/2016).

Työturvallisuuslaki ja työterveyshuoltolaki käsittelevät työolojen vaaratekijöiden selvittämistä ja arviointia. Työnantajan vastuulla on vaarojen selvittäminen ja arviointi (TTurvL 10 §). Työterveyshuolto laatii työpaikkaselvityksen ja arvioi vaarojen ja riskitekijöiden terveydellisen merkityksen (TtervHL 12 §) hyödyntäen työnantajan omaa riskinarviointia (VnA 708/2013, 6 §).

Työnantajan tulee valmistella työterveyshuollon toteuttamiseen liittyviä päätöksiä yhteistoiminnassa työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa. Asiat on käsiteltävä työsuojelutoimikunnassa, yhdessä työsuojeluvaltuutetun kanssa tai henkilöstön kanssa (TtervHL 8 §).

3. Toimintaperiaatteet

Työterveyshuollon valvonnan tavoitteena on edistää terveellistä ja turvallista työtä, työympäristöä ja työyhteisön toimivuutta. Tähän kuuluvat muun muassa työhön liittyvien terveysvaarojen ja haittojen ehkäisy samoin kuin työntekijöiden terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen, edistäminen ja seuranta työuran eri vaiheissa.

Työsuojeluviranomainen valvoo työnantajan velvollisuutta järjestää ja toteuttaa lakisääteinen työterveyshuolto. Työsuojeluvalvonnassa käsitellään työnantajan velvollisuuksia liittyen työterveyshuoltosopimukseen, työterveyshuollon työpaikkaselvitykseen, työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan, terveystarkastuksiin erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä sekä työterveysyhteistyöhön. Työsuojelun vastuualue tekee valvonnassaan tarvittaessa yhteistyötä asiaan liittyvien muiden valvontaviranomaisten kanssa.

Sairaanhoitopalveluiden järjestäminen on työnantajalle vapaaehtoista, eikä sisälly työsuojeluviranomaisen valvottavaan lakisääteiseen työterveyshuoltoon. Jos työnantaja tarjoaa työntekijöilleen sairaanhoitopalveluja, ne on järjestettävä tasapuolista kohtelua koskevat vaatimukset huomioiden. Lakisääteiseen työterveyshuoltoon kuuluvat vastaanottokäynnit työterveyshuollossa työhön liittyvän sairauden tai oireilun selvittämiseksi. Tällaisia voivat olla esimerkiksi työtapaturmasta, työperäisestä altistumisesta johtuvat tai haitallisesta työkuormituksesta aiheutuvat oireet.

Työturvallisuuslain 10 §:n mukaisesti työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työajoista, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä, jos niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Jos työnantajalla ei ole riittävää asiantuntemusta, hänen on käytettävä ulkopuolisia asiantuntijoita. Työterveyshuolto on työpaikoille luonteva asiantuntija lakisääteisen asemansa perusteella.

4. Tarkastustoiminta

4.1 Työterveyshuollon järjestäminen

Työnantajan velvollisuus on kustannuksellaan järjestää työterveyshuolto työstä ja työoloista johtuvien terveysvaarojen ja haittojen ehkäisemiseksi sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi (TtervHL 4 §).

Työterveyshuollon piiriin kuuluvat kaikki ne työntekijät, joita myös työturvallisuuslaki koskee (TtervHL 2 §). Soveltamisalaan kuuluvat siten myös mm. vuokratyöntekijät, kesätyöntekijät, osa-aikaiset työntekijät, lyhyissä määräaikaisissa työsuhteissa olevat työntekijät, työharjoittelijat sekä siviilipalvelusta suorittavat. Kuntouttavaan työtoimintaan sovelletaan työturvallisuuslakia (738/2002), mutta ei työterveyshuoltolakia (1383/2001).

Lakisääteiset työterveyshuoltopalvelut tulee järjestää yhtenäisin perustein kaikille työntekijöille palvelusuhteen kestoon ja muotoon katsomatta. Työnantajan on järjestettävä lakisääteinen ehkäisevä työterveyshuolto, vaikka palveluksessa olisi vain yksi työntekijä. Työnantajan on järjestettävä lakisääteinen työterveyshuolto silloinkin, vaikka työntekijällä olisi työterveyshuolto myös toisen työnantajan tai oppilaitoksen tarjoamana. Työnantajan on myös tietyissä työterveyshuoltolain 2 §:ssä mainituissa tapauksissa järjestettävä työterveyshuollon palvelut irtisanotulle työntekijälle kuuden kuukauden ajaksi.

Tarkastuksella tarkastaja pyytää nähtäväkseen kirjallisen sopimuksen työterveyshuollon järjestämisestä työnantajan ja palvelujen tuottajan välillä. Työnantajan tulee todentaa tarkastajalle työterveyshuollon yleiset järjestelyt sekä palvelujen sisältö ja laajuus. Jos olosuhteet työpaikalla muuttuvat esimerkiksi organisaatiomuutoksen tai työterveyshuoltosopimusosapuolten muutosten myötä, tulee sopimusta päivittää (TtervHL 6 §).

Tarkastaja valvoo, että työnantaja on järjestänyt työterveyshuoltolaissa ja sen nojalla annetuissa säädöksissä tarkoitetun lakisääteisen työterveyshuollon. Työterveyshuoltosopimuksen on oltava voimassa, ajan tasalla ja työntekijöiden nähtävillä. Työterveyshuollon järjestämisen valvonnassa vaadittujen asiakirjojen ajantasaisuudelle ei ole määritelty aikarajaa. Ajantasaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon erityisesti sopijapuolten ajantasaiset tiedot, työpaikan olosuhteiden, töiden organisoinnin ja työtapojen muuttuminen. Palveluntuottaja voi olla työnantaja itse joko yksin tai yhdessä toisten työnantajien kanssa tai muu palvelujen tuottamiseen oikeutettu toimintayksikkö tai henkilö, joka on oikeutettu tuottamaan työterveyspalveluita (TtervHL 7 §). Jos työnantaja on järjestänyt palvelut itse, hänen on kuvattava ne sopivalla tavalla (TtervHL 6 §).

4.2 Työterveyshuollon sisältö

Työnantajan järjestettäväksi säädettyyn työterveyshuoltoon kuuluu työterveyshuoltolain ja hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti:

  • työpaikkaselvityksen tekeminen
  • työn ja työolosuhteiden, terveysvaarojen ja kuormitustekijöiden terveydellisen merkityksen arviointi sekä työperäisten terveysvaarojen selvittäminen
  • työntekijöiden terveydentilan sekä työ- ja toimintakyvyn selvittäminen, arviointi ja seuranta
  • erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavien tekijöiden tunnistaminen sekä näissä tehtävissä tai työolosuhteissa toimivien työntekijöiden lakisääteiset alku- ja määräaikaistarkastukset
  • toimenpide-ehdotusten tekeminen työn terveellisyyden ja turvallisuuden parantamiseksi, työn sopeuttamiseksi sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja edistämiseksi
  • tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus työn terveellisyyttä ja turvallisuutta koskien
  • työterveysyhteistyössä on sovittu toimintakäytäntö työkyvyn ylläpitämiseksi (työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toimintakäytännöt)
  • vajaakuntoisten ja osatyökykyisten työntekijöiden työssä selviytymisen seuranta ja tuki
  • työntekijän perustellusta syytä pyytämä selvitys työkuormituksestaan
  • ensiavun järjestämisen määrittäminen
  • työterveysyhteistyön vaikuttavuuden seuranta ja arviointi.

4.3 Työterveyshuollon työpaikkaselvitys

Työterveyshuoltotoiminnan perusta on työpaikkaselvitys. Työpaikkaselvitystä tehtäessä on hyödynnettävä työnantajan omaa vaarojen selvitystä ja arviointia (TTurvlL10 §). Työpaikkaselvityksessä on arvioitava työstä, työympäristöstä ja työyhteisöstä aiheutuvat terveysvaarat, haitat, kuormitus- ja voimavaratekijät ja näiden merkitys terveydelle ja työkyvylle. Lisäksi työpaikkaselvityksen tulee sisältää johtopäätökset työn ja työolosuhteiden terveyteen ja työkykyyn vaikuttavista tekijöistä sekä mahdolliset toimenpide-ehdotukset työnantajalle terveyteen ja turvallisuuteen liittyvien haittojen sekä vaarojen ehkäisemiseksi, hallitsemiseksi tai poistamiseksi. Tiedot on kirjattava selvityksestä tehtävään asiakirjaan.

Työnantaja vastaa työpaikkaselvityksen toteuttamisesta ja ajantasaisuudesta. Työnantaja huolehtii, että selvitys on tehty niin kattavasti kaikki työpaikan työtehtävät ja -olosuhteet huomioiden, että työterveyshuolto voi tehdä toimenpide-ehdotukset työnantajalle työn ja työolosuhteiden terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi. Työnantajan tulee huolehtia siitä, että työterveyshuolto saa työpaikkaselvitystä varten työstä, työjärjestelyistä, ammattitaudeista, työtapaturmista, henkilöstöstä, työpaikan olosuhteista ja niiden muutoksista sekä niihin verrattavista tekijöistä tiedot, jotka ovat tarpeen työntekijöille työstä ja työolosuhteista aiheutuvan terveydellisen vaaran tai haitan arvioimiseksi ja ehkäisemiseksi (TtervHL 15 §).

Työpaikkaselvitystä voidaan tarpeen mukaan täydentää suunnatulla työpaikkaselvityksellä, jossa on mahdollisuus perehtyä tarkemmin työpaikan vaaratekijöihin, kuten esimerkiksi kemiallisiin tekijöihin, tai johonkin työpaikan osa-alueeseen, kuten psykososiaalisiin kuormitustekijöihin tai ergonomiaan. Työpaikkaselvitys voidaan tehdä myös työtehtävä- ja ammattikohtaisesti, silloin kun kyseessä on esimerkiksi liikkuva työ, etätyö ja monipaikkaisesti tehtävä työ.

Työpaikkaselvitys edellyttää käyntiä työpaikalla, ainakin

  • kun työpaikkaselvitys tehdään ensimmäisen kerran (perustyöpaikkaselvitys)
  • olennaisten työpaikalla tapahtuneiden muutosten jälkeen (uudet työtavat ja -välineet, altisteet, työtilat, muuttunut organisaatio)
  • kun työssä esiintyy työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta vaarantavia tekijöitä tai muita terveyden ja työkyvyn kannalta oleellisia tekijöitä, joiden arviointi vaatii havainnointia tai mittaamista työpaikalla, kuten lämpöolot, sisäilma-asiat, melu, psykososiaaliset kuormitustekijät.

Tarkastuksella tarkastaja pyytää nähtäväkseen kirjallisen työpaikkaselvityksen ja valvoo, että

  • työpaikkaselvitys on ajan tasalla
  • työpaikkaselvitys on kaikkien työntekijöiden nähtävillä
  • työpaikkaselvitys kattaa kaikki työpaikan toiminnat, työolosuhteet ja -tehtävät ja työntekomuodot, altistus- ja kuormitustekijät sekä erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavien tekijöiden terveystarkastusten tarpeet
  • työpaikkaselvityksessä on arvioitu työstä ja työolosuhteista aiheutuvien terveysvaarojen ja -haittojen terveydellinen merkitys kyseisellä työpaikalla
  • työpaikkaselvityksessä on esitetty johtopäätökset vaara- ja kuormitustekijöiden merkityksestä työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle
  • työpaikkaselvitykseen on kirjattu mahdolliset toimenpide-ehdotukset
  • työnantaja on ryhtynyt toimenpiteisiin annettujen toimenpide-ehdotusten perusteella.

4.4 Työterveyshuollon toimintasuunnitelma

Työnantajalla on oltava työterveyshuollosta kirjallinen toimintasuunnitelma, joka tulee tarkistaa vuosittain (TtervHL 11 §). Työpaikkaselvityksessä ja muussa työterveysyhteistyössä esille tulleet asiat otetaan huomioon työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa laadittaessa ja päivitettäessä. Toimintasuunnitelmaan tulee kirjata työterveyshuollon yleiset tavoitteet, työpaikan olosuhteisiin liittyvät tarpeet ja niistä johtuvat työterveyshuollon toimenpiteet (esimerkiksi terveystarkastukset) sekä työterveyshuollon toiminta, kun työpaikalla toteutetaan varhaisen puuttumisen ja työkyvyn tukemisen malleja työntekijän työkyvyn ollessa uhattuna. Työnantaja vastaa työterveyshuollon toimintasuunnitelmasta ja toimii sen laatimiseksi yhteistyössä työterveyshuollon kanssa.

Tarkastuksella tarkastaja pyytää nähtäväkseen kirjallisen työterveyshuollon toimintasuunnitelman. Tarkastaja valvoo, että toimintasuunnitelma on päivitetty joko kuluvana tai edellisenä vuotena ja käsitelty yhteistoiminnassa työpaikalla. Toimintasuunnitelmaa päivitettäessä tulee ottaa huomioon se tieto, mitä työterveysyhteistyössä on tullut esille, esimerkiksi työpaikan mahdollisista muutos- ja kuormitustilanteista, työn vaarojen selvityksestä ja arvioinnista, työpaikkaselvityksistä, terveystarkastuksista ja muista asiantuntijoiden työpaikalla tekemistä selvityksistä.

4.5 Terveystarkastukset erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavassa työssä

Työnantajan on järjestettävä lakisääteiset alku- ja määräaikaiset terveystarkastukset työterveyshuollossa työntekijöille, jotka altistuvat erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavalle tekijälle työssä. Erityinen sairastumisen vaara aiheutuu sellaisista työoloista, jossa fysikaalisen, kemiallisen tai biologisen tekijän aiheuttamana voi todennäköisesti seurata sairaus, liiallinen altistuminen tai vaara lisääntymisterveydelle. Myös yötyö ja/tai erityinen väkivallan uhka työssä voivat aiheuttaa erityistä sairastumisen vaaraa (VnA 1485/2001). Työterveyshuoltolaissa (1383/2001) ja Vna:ssa erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä määritellään erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavat tekijät (1485/2001).

Työnantaja vastaa siitä, että

  • erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavat työtehtävät sekä niihin liittyvät terveystarkastustarpeet on tunnistettu ja arvioitu työterveyshuollon työpaikkaselvityksessä
  • erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä alku- ja määräaikaiset terveystarkastukset toteutuvat työterveyshuollon määrittelemin välein
  • työnantaja saa arvion työntekijän terveydellisistä edellytyksistä erityistä sairastumisen vaaraan aiheuttavaan työhön.

Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeen mukaan terveystarkastus, joka ei edellytä henkilön fyysistä tutkimista, näytteen ottoa tai testaamista voidaan tehdä kyselyin tai etänä videoyhteyttä käyttäen. Jos etänä toteutetussa terveystarkastuksessa ilmenee seikkoja, jotka edellyttävät henkilön fyysistä tapaamista, tulee se järjestää työnantajan kustannuksella.

Tarkastaja valvoo, että terveystarkastukset erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä on määritelty ja toteutuvat työterveyshuollon määrittelemin välein.

Työsuojelutarkastajalla on tarvittaessa mahdollisuus saada nähtäväksi myös työterveyshuoltolain 18 §:ssä määritelty työterveyslääkärin tekemä lausunto erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä tehtyjen terveystarkastusten johtopäätöksistä sekä niiden perusteella aiheellisista työsuojelutoimista.

4.6 Työterveysyhteistyö

Työterveysyhteistyö on työnantajan, työntekijöiden tai heidän edustajiensa ja työterveyshuollon välistä suunnitelmallista, tavoitteellista ja työpaikan tarpeisiin perustuvaa yhteistyötä. Työterveysyhteistyö on osa lakisääteistä ennaltaehkäisevää toimintaa työpaikalla, jonka tavoitteena on työn ja työolosuhteiden turvallisuuden, terveellisyyden sekä työhyvinvoinnin edistäminen. Toimiva työterveysyhteistyö edellyttää työnantajavastuiden tunnistamista sekä toimivaa tiedon siirron toteutumista työnantajan ja työterveyshuollon välillä. Vastuu työterveysyhteistyöstä ja sen toteuttamisesta on työnantajalla. Käytännössä tämä tarkoittaa, että työnantajan tulee sopia työterveysyhteistyöstä ja sen toteuttamisesta työterveyshuollon kanssa osana työnantajan vastuulla olevaa työturvallisuuden johtamista.

Työterveysyhteistyöhön kuuluvat muun muassa:

  • työpaikkaselvitys, joka pohjautuu työpaikan vaarojen selvitykseen ja arviointiin
  • erityiseen sairastumisen vaaraan liittyvät lakisääteiset alku- ja määräaikaistarkastukset ja niihin liittyvät työterveyshuollon lausunnot
  • työterveyshuollon toimintasuunnitelman laadinta, päivitys ja toteutusvastuut
  • yhteistyön toteutumisen seuranta työnantajan, työntekijöiden tai heidän edustajiensa ja työterveyshuollon välillä
  • varhaisen tuen mallin mukainen toiminta
  • työterveysneuvottelut, työntekijän työkyvyn tukena
  • muu työnantajan tarvitsema työterveyshuollon asiantuntijatuki.

Työterveysyhteistyötä toteutetaan myös työntekijätasolla työnantajan ja työterveyshuollon yhdessä sovittujen toimintakäytänteiden mukaisesti työntekijän työkyvyn tueksi ja työssä jatkamisen edistämiseksi. Työnantajan laatima varhaisen tuen toimintakäytäntö tukee työterveysyhteistyötä ja ohjaa työkykyä tukeviin toimintatapoihin työpaikalla. Jos on epäiltävissä työntekijän tai työntekijöiden työkyvyn alenemista tai heikkenemistä, työnantajan tulee hyödyntää työterveyshuollon asiantuntijuutta työntekijän työssä jatkamisen varmistamiseksi ja tarvittaessa työhön paluusuunnitelman laatimiseksi.

Työterveyshuoltolain 10 a § velvoittaa työnantajaa ilmoittamaan työterveyshuoltoon työntekijän sairauspoissaolosta viimeistään silloin, kun poissaolo on jatkunut kuukauden ajan työtekijän työkyvyn arvioimiseksi ja työssä jatkamismahdollisuuksien selvittämiseksi. Työnantajan tulee huolehtia siitä, että työntekijän jäljellä oleva työkyky arvioidaan työterveyshuollossa, kun sairauspäiviä on kertynyt 90. Työterveyshuoltolain 12 §:n kohta 5 a) edellyttää, että työntekijän työkyvyttömyyden pitkittyessä työterveyshuollon on annettava lausunto, joka sisältää arvion työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä ja selvityksen työssä jatkamismahdollisuuksista.

Tarkastaja valvoo, että toimintakäytännöistä on sovittu työterveysyhteistyössä ja työterveysyhteistyö toteutuu.

5. Asiakirjojen nähtävillä pito

Työnantajan on pidettävä työterveyshuoltolaki ja sen nojalla annetut säädökset, työterveyshuoltoa koskevat sopimukset ja itse järjestetyn työterveyshuollon kuvaukset sekä työpaikkaselvitys työntekijöiden nähtävillä (TtervHL 25 §).

Tarkastaja valvoo, että edellä mainitut asiakirjat ovat kaikkien työntekijöiden nähtävillä. Ne voivat olla nähtävillä joko digitaalisessa muodossa tai paperisena.

6. Työterveyshuollon etäpalvelut

Työterveyshuollon palvelut voidaan soveltuvin osin toteuttaa etäpalveluina. Etäpalveluilla tarkoitetaan tieto- ja viestintäteknologian avulla toteutettuja palveluita teksti-, ääni- tai kuvatiedostoina tai videovälitteisen internetyhteyden avulla.

Työterveyshuollon neuvottelukunta on hyväksynyt ohjeen siitä, miten ja millä kriteereillä lakisääteisiä etäpalveluja, kuten työpaikkaselvityksiä ja erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavaan työhön liittyviä terveystarkastuksia työterveyshuollossa voidaan toteuttaa. Ohje ehkäisevän työterveyshuollon etäpalveluista ja niiden kriteereistä (pdf) on saatavilla sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivulta Työterveyshuolto.

Etäpalvelun järjestämisestä ja toteuttamisesta tulee sopia kirjallisesti työnantajan, työterveyshuollon palveluntuottajan ja työntekijöiden edustajien kesken. Kirjaus voidaan tehdä työterveyshuollon sopimukseen, työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan tai tehdä erillinen kirjaus/liite.

Tarkastaja valvoo, että etäpalveluista on sovittu kirjallisesti työnantajan, työterveyshuollon palvelutuottajan ja työntekijöiden edustajien välillä. Tarkastaja valvoo, että lakisääteinen työterveyshuolto toteutuu työterveyshuoltolain asettamien vaatimusten mukaisesti myös etäpalveluja käytettäessä.

7. Yhteistoiminta työpaikalla työterveyshuollon järjestelyissä

Yhteistoiminnalla tarkoitetaan lailla säädettyä työnantajan ja työntekijöiden tai heidän edustajiensa välistä yhteistyötä, joka liittyy työterveyshuollon järjestämiseen, suunnitteluun, toteutukseen, vaikutusten arviointiin ja muutoksiin sekä kehittämiseen. Pientyöpaikoilla ei välttämättä ole työsuojeluorganisaatiota. Silloin työnantajan on toteutettava yhteistoimintaa työpaikan työntekijöiden kanssa.

Tarkastaja valvoo, että työterveyshuollon toteuttamista koskevat päätökset on käsitelty yhteistoiminnassa työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa ja että työterveyshuoltoa koskevat säädökset ja sopimukset pidetään työpaikalla työntekijöiden nähtävinä (TtervHL 8 ja 25 §).

8. Työterveyshuolto vuokratyössä ja yhteisillä työpaikoilla

8.1 Vuokratyö

Työvoimaa luovuttavan työnantajan eli vuokratyönantajan tulee järjestää vuokratyöntekijän lakisääteinen työterveyshuolto. Vuokratyönantaja on vastuussa siitä, että sen työterveyshuolto saa käyttäjäyritykseltä riittävät ja ajantasaiset tiedot työntekijänsä työtehtävistä ja työpaikan terveydellisistä olosuhteista. Vuokratyönantajalla ei ole oikeutta teettää työpaikkaselvitystä käyttäjäyrityksen tiloissa. Vuokratyönantaja huolehtii työn perusteella vaadittavista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttaviin työtehtäviin liittyvistä työntekijöidensä alku- ja määräaikaistarkastuksista. Vuokratyönantaja vastaa työntekijänsä työkyvyn seurannasta ja arvioinnista.

Vuokratyövoimaa käyttävän yrityksen eli käyttäjäyrityksen on ilmoitettava vuokratyön käytön aloittamisesta omaan työterveyshuoltoon ja työsuojeluvaltuutetulle. Vuokratyössä käyttäjäyrityksen vastuulla on työskentelypaikan työn ja työolosuhteiden vaarojen selvittäminen ja arviointi. Käyttäjäyrityksen työterveyshuolto tekee työntekopaikalla työpaikkaselvityksen. Käyttäjäyrityksen työpaikkaselvityksessä on otettava huomioon myös vuokratyönä tehty työ ja vuokratyössä sattuneet työtapaturmat. Käyttäjäyrityksen on annettava vuokratyöntekijälle riittävät tiedot työssä esiintyvistä haitta- ja vaaratekijöistä sekä niiden edellyttämistä työsuojelutoimenpiteistä.

Yhteistyö vuokratyönantajan ja käyttäjäyrityksen välillä on välttämätöntä, jotta myös vuokratyöntekijän työnantaja ja työterveyshuolto saavat tiedot työntekijän työtehtävistä, työntekopaikan olosuhteista ja pystyy huolehtimaan tarpeellisista terveystarkastuksista sekä opastuksesta ja perehdytyksestä omalta osaltaan.

Tilanteissa, jossa käyttäjäyrityksessä ei ole omaa työvoimaa, on käyttäjäyrityksen keskeinen velvoite vastata vuokratyöntekijän päivittäisen työskentelyn turvallisuudesta. Käyttäjäyrityksen on ilmoitettava vuokratyönantajalle työolosuhteet, työn altisteet sekä työn edellyttämät ammattitaitovaatimukset ja työn erityispiirteet. Saamansa tiedon perusteella vuokratyönantajan tulee yhteistyössä työterveyshuoltonsa kanssa selvittää ja arvioida työn ja työolosuhteiden terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä huolehtia työntekijöiden lakisääteisistä alku- ja määräaikaistarkastuksista.

Tarkastaja valvoo, että vuokratyönantaja on järjestänyt työterveyshuollon lakisääteisesti.

8.2 Lähetetyt työntekijät

Lähetetty työntekijä on ulkomaisen yrityksen työntekijä, joka tekee tilapäisesti työtä Suomessa.

Työntekijöiden lähettämisestä annetun lain (laki työntekijöiden lähettämisestä 447/2016 ja laki työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta 62/2022) perusteella työterveyshuoltolakia sovelletaan myös lähetettyihin työntekijöihin. Tämän perusteella ulkomaalainen työnantaja on velvollinen järjestämään lakisääteisen työterveyshuollon työntekijöilleen Suomessa työskentelyn ajaksi. Ulkomaisen, työvoimaa Suomeen lähettävän työnantajayrityksen on järjestettävä Suomessa työskenteleville lähetetyille työntekijöilleen Suomen työterveyshuoltolain mukainen työterveyshuolto yksittäisen työntekijän työsuhteen kestosta riippumatta.

Ulkomainen lähettävä yritys tekee oman työterveyshuoltosopimuksen suomalaisen työterveyshuoltopalvelujen tuottajan kanssa. Työterveyshuollon järjestämismahdollisuuksia ovat:

  • Työnantaja voi hankkia työterveyshuollon palvelut valitsemaltaan työterveyshuollon palvelutuottajalta Suomessa.
  • Ulkomainen lähettävä yritys liittyy tilaajan Suomessa tekemään työterveyshuoltosopimukseen/ tilaajan Suomessa itse järjestämään työterveyshuoltoon. Esimerkkinä pitkäaikainen vuokratyö, kun lähettäjäyrityksen työvoimaa käytetään samassa käyttäjäyrityksessä toistuvasti tai pitkäaikaisesti.

Valvonnassa, kuten kehotuksen ja jälkivalvonnassa on huomioitava työnantajan todellinen mahdollisuus järjestää työterveyshuolto lain mukaisesti määräajoissa.

Tarkastaja valvoo, että ulkomainen työnantaja on järjestänyt Suomessa työskenteleville työntekijöilleen työterveyshuollon Suomessa.

8.3 Yhteiset työpaikat

Yhteisellä työpaikalla jokainen työnantajayritys vastaa omien työntekijöidensä lakisääteisen työterveyshuollon järjestämisestä.

Yhteisillä työpaikoilla toisen työnantajan tai itsenäisen toiminnanharjoittajan työstä ja toiminnasta voi aiheutua vaaraa muille samalla työpaikalla työskenteleville. Lakisääteisen työterveyshuollon toteuttamiseksi työterveyshuollon pitää saada kaikki tarpeelliset tiedot yhteisellä työpaikalla työntekijöiden terveyteen vaikuttavista tekijöistä ja työolosuhteista. Kukin työnantaja vastaa yhteisen työpaikan tietojen toimittamisesta omalle työterveyshuollolle.

Tarkastaja valvoo, että yhteisillä työpaikoilla jokainen työnantaja on järjestänyt omille työntekijöilleen lakisääteisen työterveyshuollon huomioiden yhteisen työpaikan erityispiirteet.

9. Tarkastuskertomus

Tarkastuskertomuksen osalta noudatetaan Ohjetta työsuojelun valvonnasta ja toimivallan käytöstä (pdf, 2021).

10. Velvoitteet työnantajalle

Jos työnantaja ei ole noudattanut tälle lainsäädännössä asetettuja velvollisuuksia, tarkastaja antaa työnantajalle tarvittavat toimintaohjeet ja/tai kehotukset. Toimivallan käytön osalta noudatetaan ohjetta työsuojelun valvonnasta ja toimivallan käytöstä.

Esimerkkejä asioista, joista tarkastaja voi antaa kehotuksen tai toimintaohjeen työterveyshuollon valvontaan liittyvistä asioista:

Asioita, joista voidaan antaa kehotus ovat:

  • työnantaja ei ole järjestänyt työterveyshuoltoa (TtervHL 2 ja 4 §, TsValvL 4)
  • työnantaja on laiminlyönyt velvollisuutensa järjestää terveystarkastukset erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä (TtervHL 12 §, TTurvL 10 §, VnA 708/2013 7 §, VnA 1485/2001 2 ja 4 §)
  • työpaikkaselvitystä ei ole tehty tai se ei ole ajan tasalla työpaikalla, jossa on erityinen terveydellinen riski (TTurvL 10 §, TtervHL 8, 12 ja 25 §, TsValvL 26 §, VnA 708/2013 4 ja 6 §).

Asioita, joista voidaan antaa toimintaohje ovat:

  • työpaikkaselvitystä ei ole tehty (TsValvL 4 §, TtervHL 12 §, VnA 708/2013 4 ja 6 §)
  • työpaikkaselvitystä ei ole tehty kattavasti (TtervHL 12 §, VnA 708/2013 4 ja 6 §)
  • työpaikkaselvitys ei ole ajan tasalla (TtervHL 12 §, VnA 708/2013 6 §)
  • työterveyshuoltosopimus ja/tai työterveyshuollon työpaikkaselvitys ei ole työntekijöiden nähtävillä (TtervHL 25 §)
  • työterveyshuollon toimintasuunnitelma puuttuu (TtervHL 8 ja 11 §, TsValvL 4 ja 26 §)
  • työnantaja ei ole käsitellyt yhteistoiminnassa työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa (TtervHL 8§)
  • työnantaja ei ole ilmoittanut yli kuukauden sairauspoissaoloista työterveyshuoltoon (TtervHL 10 a §)
  • työterveysyhteistyössä ei ole sovittu toimintakäytänteitä työkyvyn ylläpitämiseksi (TtervHL 12 §, VnA 708/2013 1, 8 §)
  • työnantaja ei ole seurannut ja edistänyt työntekijän työssä selviytymistä työterveysyhteistyössä (TtervHL 12 §, VnA 708/2013 1, 8 §)
  • työnantaja ei ole selvittänyt työntekijän mahdollisuuksia jatkaa työssä, jotta työterveyshuolto voi laatia työkyvyn arviointia ja työssä jatkamisen mahdollisuuksia koskevan lausunnon (ns. 90 päivän lausunto) (TtervHL 12§ 1 mom. 5a kohta)
  • työterveysyhteistyö (VnA 708/2013 1 §).

11. Seuranta

Tarkastaja valvoo työnantajalle annettujen velvoitteiden noudattamista.

Velvoitteiden seurannassa ja toimivallan käytössä noudatetaan linjauksia ohjeesta työsuojelun valvonnasta ja toimivallan käytöstä.

Työterveyshuollon yhteistoimintavelvoitteen rikkominen ja työterveyspalvelujen laiminlyönti on säädetty rangaistavaksi työterveyshuoltolain 23 §:ssä. Viranomaisohjauksen antaminen työnantajalle ja rikosepäilyn ilmoittaminen esitutkintaan eivät sulje toisiaan pois, vaan niitä arvioidaan toisistaan riippumatta.

Jos työnantaja on laiminlyönyt velvollisuutensa järjestää työterveyshuoltopalvelut siten kuin säädetään työterveyshuoltolaissa ja sen nojalla annetuissa säädöksissä ja syntyy erimielisyyttä järjestämisvelvollisuuden sisällöstä, työsuojeluviranomaisen on pyydettävä asiasta lausunto sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviranomaiselta ennen kuin tehdään velvoittava päätös työnantajalle (TtervHL 24 § 3 mom.).

12. Voimassaolo

Tämä ohje korvaa aikaisemman ohjeen 1/2019. Ohje tulee voimaan 1.6.2024 ja on voimassa toistaiseksi.