Työsuhde
Lomapäivien määrä
Vuosilomapäivien lukumäärää lasketaan lomanmääräytymisvuodelta. Se on 1.4. ja 31.3. välinen aika (esim. 1.4.2019–31.3.2020).
Vuosilomapäiviä kertyy
- 2 päivää/kuukausi, jos työtä on vähintään 14 päivää tai 35 tuntia kalenterikuukaudessa ja työsuhde on 31.3. mennessä kestänyt alle vuoden
- 2,5 päivää/kuukausi, jos työtä on vähintään 14 päivää tai 35 tuntia kalenterikuukaudessa ja työsuhde on 31.3. mennessä kestänyt keskeytymättä vähintään vuoden. Puolikkaat lomapäivät pyöristetään aina ylöspäin.
14 päivän säännön piiriin kuuluvat ne, jotka sopimuksen mukaan työskentelevät kaikkina kuukausina vähintään 14 päivänä. Heille lomaa kertyy jokaiselta sellaiselta kalenterikuukaudelta, jonka ajalta heillä on vähintään 14 työpäivää tai työssäolon veroista päivää.
35 tunnin sääntö koskee niitä, jotka sopimuksen mukaan työskentelevät kuukaudessa alle 14 päivää, mutta ainakin yhtenä kuukautena vähintään 35 tuntia. Heille vuosilomaa kertyy jokaiselta sellaiselta kalenterikuukaudelta, johon sisältyy vähintään 35 työtuntia tai työssäolon veroista tuntia.
Työehtosopimuksessa on voitu sopia vuosilomalakia pidemmästä lomasta.
Jos määräaikaisia työsopimuksia on tehty useita peräkkäisiä tai ne ovat seuranneet välittömästi toisiaan, työsuhteen katsotaan lomaoikeutta laskettaessa jatkuneen yhdenjaksoisena.
Vuosilomaa ei kerry, jos osa-aikatyötä on kalenterikuukaudessa alle 14 päivää tai alle 35 tuntia. Osa-aikatyötä tekevällä on kuitenkin oikeus vapaaseen.
Työssäolon veroiselta ajalta kertyy vuosilomaa vuosilomalain mukaisesti. Työssäolon veroisena pidetään poissaoloaikaa, jolta työnantaja on lain mukaan velvollinen maksamaan työntekijälle palkan. Näin ollen esimerkiksi niin sanottu lomalauantai lasketaan mukaan lomanmääräytymiskuukauden päiviin, vaikkei se olisikaan säännönmukainen työpäivä. Lisäksi työssäolon veroisina pidetään myös niitä työpäiviä tai työtunteja, jolloin työntekijä työsuhteen kestäessä on estynyt tekemästä työtä esimerkiksi raskaus-, erityisraskaus- tai vanhempainvapaan, tilapäisen hoitovapaan, pakottavista perhesyistä johtuvan poissaolon, sairauden tai tapaturman, lääkinnällisen kuntoutuksen tai lomauttamisen takia (täydellinen luettelo on vuosilomalain 7. pykälässä).
Raskaus-, erityisraskaus- tai vanhempainvapaan, tilapäisen hoitovapaan ja pakottavista perhesyistä johtuvan poissaolon aikana vuosilomaa kerryttävää työssäolonveroista aikaa on enintään 156 arkipäivää eli noin kuusi kuukautta. Lisätietoa lomanmääräytymisestä perhevapailla Perhevapaat-sivulla.
Vuosilomaa täydentävät lisävapaapäivät
Työntekijällä on oikeus vuosilomaa täydentäviin lisävapaapäiviin, jos hänen täydeltä lomanmääräytymisvuodelta ansaitsemansa vuosiloma alittaa 24 päivää sairauden, tapaturman tai lääkärin määräämän lääkinnällisen kuntoutuksen takia. Tällöin huomioidaan enintään 75 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa. Oikeutta lisävapaapäiviin ei kuitenkaan ole enää sen jälkeen, kun poissaolo on yhdenjaksoisesti jatkunut yli 12 kuukautta.