Fyysinen kuormitus - Yleistä

 

Yleistä aiheesta

Työn tulisi henkilön terveys ja toimintakyky huomioon ottaen kuormittaa sopivasti.

Liiallinen fyysinen kuormitus voi näyttäytyä tuki- ja liikuntaelinvaivoina. Tuki- ja liikuntaelinoireiden ennaltaehkäisy auttaa parantamaan työntekijöiden työssä jaksamista sekä elämänlaatua, mutta se on järkevää myös liiketoiminnan kannalta. Työn tulisi kuormittaa sopivasti henkilön terveys ja toimintakyky huomioon ottaen.

Useimmat työperäiset tuki- ja liikuntaelinsairaudet kehittyvät ajan mittaan eikä niillä ole tavallisesti yhtä yksittäistä syytä. Riskitekijöitä voi olla fyysisiä, biomekaanisia ja psykososiaalisia, jotka vaikuttavat usein yhdessä yksilön perimän ja elintapojen kanssa.  

Työnantaja saa tukea työn fyysisen kuormituksen tunnistamiseen, terveysvaaran arvioimiseen sekä kuormittumisen vähentämiseen työterveyshuollosta. Työterveyshuollon asiantuntijoilla on ammattitaitoa arvioida, mikä on kuormittavaa tai terveellistä ihmiselle. Työterveyshuollon asiantuntemusta kannattaa hyödyntää myös työtilojen suunnittelussa hankkeiden alkuvaiheessa.

Fyysinen kuormitus - Työntekijälle

 

Ohjeita työntekijälle

Työntekijänä voit omalla toiminnallasi vaikuttaa siihen, että työn fyysinen kuormitus ei aiheuta vaaraa terveydellesi ja että jaksat työssäsi paremmin ja pidempään. Työturvallisuuslain mukaan oma panoksesi kuormituksen vähentämiseksi on myös velvollisuutesi.

Ota rohkeasti esille epäkohdat

Jos huomaat työpaikalla tehtäviä, jotka kuormittavat kehoasi, ja esimerkiksi selkä, hartiat tai käsivarret kipeytyvät, ota asia rohkeasti esille esimiehesi ja työsuojeluvaltuutetun kanssa. Jos sinulla on ehdotus, miten työtehtävä voidaan tehdä kevyemmin tai millaisia apuvälineitä tarvitaan, kerro myös siitä. Ota nämä asiat esille silloinkin, kun työpaikallasi selvitetään työn haitta- ja vaaratekijöitä tai työterveyshuolto on tulossa tekemään työpaikkaselvitystä työoloista.

Sinulla on aina oikeus saada työnantajalta vastaus, mihin toimiin asiassa aiotaan ryhtyä. Sinulla on oikeus olla yhteydessä myös työterveyshuoltoon ja pyytää selvitystä työkuormituksestasi.

Jos työnantaja ei pyynnöstäsi huolimatta ryhdy toimiin työkuormituksen vähentämiseksi ja jos et saa apua työterveyshuollostakaan, voit soittaa työsuojeluviranomaisen puhelinneuvontaan 0295 106 620 tai ottaa yhteyttä sähköpostitse sen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueeseen, jonka toimialueella työpaikkasi sijaitsee. Alueelliset yhteystiedot

Noudata saamiasi ohjeita

Sinulla on oikeus saada perehdytystä haitallisen fyysisen kuormituksen välttämiseksi ja ohjeita esimerkiksi siihen, miten tehdä työ turvallisissa työasennoissa. Velvollisuutesi on osallistua perehdytykseen ja noudattaa työnantajan antamia ohjeita.

Käytä koneita ja työvälineitä sekä työtä helpottavia apuvälineitä saamiesi ohjeiden mukaisesti. Pidä omalta osaltasi yllä järjestystä ja siisteyttä, jotta apuvälineiden käyttö on mahdollista. Jos työtehtäväsi edellyttää henkilönsuojainten käyttöä, esimerkiksi polvisuojia polvillaan työskenneltäessä, käytä niitä.

Työnantajallasi on velvollisuus seurata, että työntekijät noudattavat annettuja ohjeita, ja puuttua mahdollisiin laiminlyönteihin.

Myös terveelliset elämäntavat vaikuttavat

Työhön liittyvien asioiden lisäksi myös terveelliset elämäntavat suojaavat haitallisen fyysisen kuormituksen aiheuttamilta seurauksilta. Pitämällä huolta kunnostasi sekä riittävästä palautumisesta työvuorojen välillä ja lomallasi, edistät työhyvinvointiasi.

Fyysinen kuormitus - Työnantajalle

 

Ohjeita työnantajalle

Useimmat työperäiset tule-sairaudet kehittyvät ajan mittaan. Tule-sairauksilla ei ole tavallisesti yhtä yksittäistä syytä, vaan eri riskitekijät vaikuttavat usein yhdessä. Yhtä yksittäistä ratkaisuakaan ei ole ja epätavallisiin tai vakaviin ongelmiin voidaan toisinaan tarvita asiantuntijan neuvontaa. Monet ratkaisut ovat kuitenkin mutkattomia ja edullisia, esimerkiksi kärryjen käyttö tavaroiden siirtämisessä.

Työnantajan velvollisuus on poistaa tai vähentää fyysisen työskentelyn aiheuttamaa haitallista kuormitusta ja huolehtia työntekijöiden terveyden säilymisestä työpaikalla. Kun kuormitustekijöiden arviointi on tehty, ryhdytään poistamaan tärkeysjärjestyksessä olemassa olevia haitta- ja vaaratekijöitä. Toimissa keskitytään ensisijaisesti ennaltaehkäisyyn mutta myös toimenpiteisiin, joilla vähennetään minkä tahansa seurauksen vakavuutta. On tärkeää varmistaa, että kaikki työntekijät saavat asianmukaista tietoa, ohjausta ja koulutusta terveydestä ja turvallisuudesta työpaikalla ja että he tietävät, miten erityisiä vaaroja ja haittoja voidaan välttää.

Työnantajan tehtävänä on:

  • Tunnistaa kuormitusta aiheuttavat haitta- ja vaaratekijät. Näitä ovat esimerkiksi raskaat nostot, toistotyö ja staattiset työasennot. Kuormitusta voivat lisätä myös työympäristötekijät, kuten heikko valaistus, ahtaat työtilat, kuuma, kylmä, veto ja tärinä.
  • Arvioida kuormitustekijöiden aiheuttama terveydellinen merkitys ja ensisijaisesti poistaa kuormitustekijät tai vähennetään niiden aiheuttamaa haittaa tai vaaraa.
  • Seurata tehtyjen toimien vaikutuksia työntekijöiden terveyteen ja jaksamiseen.

Esimerkkejä toimenpiteistä:

  • Suunnitellaan työn tekeminen ja työpisteet sekä valitaan työvälineet siten, että ne keventävät fyysistä kuormitusta ja edistävät työn sujuvuutta.
  • Kehitetään työskentelymenetelmiä tai työvälineitä tukemaan ergonomista työntekoa.
  • Suunnitellaan työ siten, että siinä ei työskennellä huonoissa asennoissa pitkään tai toistuvasti, esim. tauottamalla työtä ja kierrättämällä työtehtäviä.
  • Opastetaan työntekijät turvallisiin ja terveellisiin työtapoihin ja valvotaan ohjeiden noudattamista.
  • Hankitaan tarvittavia apuvälineitä keventämään työn kuormitusta ja perehdytetään työntekijät niiden käyttöön.
  • Otetaan työntekijät ja heidän edustajansa mukaan keskustelemaan mahdollisista ongelmista ja ratkaisuista.
  • Parannetaan työn organisointia ja työpaikan psykososiaalista ympäristöä sekä edistetään tuki- ja liikuntaelimistön terveyttä.

Ennaltaehkäisytoimissa olisi myös otettava huomioon laitteiden tekniset muutokset ja työskentelyprosessien digitalisaatio sekä muutokset työn organisoinnin tavoissa.

Fyysinen kuormitus - Lainsäädäntö

 

Lainsäädäntö

Fyysistä kuormitusta ja ergonomiaa koskevat keskeiset säännökset

Työturvallisuuslaki (738/2002)

  • 8 § työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite
  • 10 § työn vaarojen selvittäminen ja arviointi
  • 12 § työympäristön suunnittelu
  • 13 § työn suunnittelu
  • 14 § työntekijälle annettava opetus ja ohjaus
  • 24 § työpisteen ergonomia, työasennot ja työliikkeet
  • 25 § työn kuormitustekijöiden välttäminen ja vähentäminen
  • 26 § näyttöpäätetyö
  • 31 § työn tauottaminen

Valtioneuvoston päätös käsin tehtävistä nostoista ja siirroista työssä (1409/1993)

Valtioneuvoston päätös näyttöpäätetyöstä (1405/1993)

Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008)

  • 2 § työvälineen valitseminen ja sijoittaminen

Fyysinen kuormitus - Oikeuden päätökset

 

Oikeuden päätökset ja ennakkotapaukset

Korkeimman oikeuden ratkaisussa (KKO:2010:70) kenkätehtaan jalkinetyöntekijän molempien ranteiden rannekanavaoireyhtymän katsottiin aiheutuneen todennäköisesti pääasiallisesti työkuormituksesta.

Korkeimman oikeuden ratkaisussa (KKO:2014:64) betonin piikkaustyötä tehneen työntekijän molempien ranteiden rannekanavaoireyhtymän katsottiin aiheutuneen todennäköisesti pääasiallisesti työkuormituksesta.

Fyysinen kuormitus - Esimerkkitapaukset

 

Esimerkkitapaukset ja hyviä käytäntöjä

Ergonomian tietopankki. Tänne on koottu hyviä käytäntöjä ja ergonomiaratkaisuja eri toimialoilta. Työterveyslaitos.

TULE-vaivoihin vaikuttavat tekijät. Tuki- ja liikuntaelinvaivojen syntyyn vaikuttavia tekijöitä ovat sellaiset työhön, vapaa-aikaan, elintapoihin tai perimään liittyvät asiat, jotka yksin tai yhdessä muiden tekijöiden kanssa voivat lisätä todennäköisyyttä sairastua. Työterveyslaitos.

Työympäristöjen kehittäminen. Toimiva työtila vaikuttaa merkittävästi ihmisen terveyteen, hyvinvointiin ja työsuoritukseen. Hyvä työtilojen suunnittelu on käyttäjälähtöistä ja osallistavaa. Työtilojen pitää vastata työn nykyisiin ja muuttuviin vaatimuksiin. Työterveyslaitos.

Kroppa ja nuppi kuntoon. Hankkeen tavoitteena on kehittää ja kerätä fyysisesti raskasta työtä tekevien työkyvyn ja terveyden edistämiseen tietoa ja hyviä käytäntöjä yhteistyössä työpaikan ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Työterveyslaitos.

Työn vaarojen tunnistamien ja riskien arviointi. Työturvallisuuskeskus. Sisältää mm.

  • Riskien arviointi työpaikalla -työkirja (doc).
  • Vaarojen arvioinnin lomakkeet (docx)
  • Toisen kotona tehtävän työn vaarojen tunnistaminen (pdf)
  • Toimistotyön vaarojen tunnistamisen lomake (pdf)

Videot:

Napo, lyhyet työturvallisuusvideot. Euroopan työterveys- ja turvallisuusvirasto.

Animaatiot käsin tehtävistä nostoista ja siirroista. Työturvallisuuskeskus.