Työsuojelu työpaikalla
Työsuojelun yhteistoiminta
Työsuojelun yhteistoiminta on työnantajan ja työntekijöiden yhteistyötä, jolla edistetään työn terveellisyyttä ja turvallisuutta.
Yleistä aiheesta
Työsuojelun yhteistoiminnan osapuolia ovat työnantaja ja hänen työntekijänsä. Työnantajaa edustaa työsuojelupäällikkö, ja työntekijät valitsevat työsuojeluvaltuutetut.
Työsuojelun yhteistoiminnan kannalta on tärkeää määritellä niin sanottu työsuojelun yhteistoimintatyöpaikka. Työsuojelun yhteistoiminnassa työpaikka tarkoittaa yhteistoiminnankannalta tarkoituksenmukaista, saman työnantajan yhden tai useamman toimipaikan kokonaisuutta. Yhteistoiminnan osapuolilla pitää olla aito mahdollisuus hoitaa tehtäviään.
Työnantajan ja työntekijöiden on yhdessä ylläpidettävä ja parannettava työturvallisuutta. Valvontalaissa määritellään työsuojelun yhteistoimintahenkilöt, käsiteltävät asiat ja yhteistoiminnanjärjestäminen työpaikalla. Lisäksi esimerkiksi työturvallisuus- ja työterveyshuoltolaissa on säännöksiä yhteistoiminnassa käsiteltävistä asioista.
Työsuojelun yhteistoiminnan järjestämisestä voidaan sopia toisinkin. Valvontalaista löytyvät asiat, joista voidaan sopia työmarkkinajärjestöjen valtakunnallisilla sopimuksilla tai sopia paikallisesti.
Työnantaja käynnistää työsuojelun yhteistoiminnan
Työnantajan velvollisuus on tehdä aloite työsuojelun yhteistoiminnan käynnistämisestä sekä huolehtia toiminnasta, sen menettelytavoista ja toimintaedellytyksistä.
Työsuojelun yhteistoiminnassa tulee käsitellä asiat, joilla voi olla vaikutusta työntekijän turvallisuuteen, terveyteen tai työkykyyn. Työntekijöillä pitää olla aito mahdollisuus vaikuttaa työpaikan työturvallisuuteen. Työsuojelun yhteistoimintaan kuuluu myös seurata käsiteltyjen asioiden toteutumista ja vaikutuksia.
Työsuojelun yhteistoiminta yhteisellä työpaikalla
Yhteisellä työpaikalla tarkoitetaan sellaista työpaikkaa, jolla yksi työnantaja käyttää pääasiallista määräysvaltaa ja jolla työskentelee samaan aikaan tai peräkkäin usean eri työnantajan työntekijöitä tai itsenäisiä työnsuorittajia. Yhteinen työpaikka muodostuu, jos työ on lisäksi sellaista, että työ voi vaikuttaa toisten työntekijöiden turvallisuuteen tai terveyteen. Työsuojelun yhteistoiminnasta yhteisellä työpaikalla säädetään valvontalain lisäksi työturvallisuuslaissa.
Ohjeita työntekijälle
Työntekijät voivat valita edustajikseen työsuojelun yhteistoimintaa varten työsuojeluvaltuutetun ja kaksi varatyösuojeluvaltuutettua. Jos työpaikalla työskentelee vähintään kymmenen työntekijää, työsuojeluvaltuutettu on lain mukaan valittava ja työnantajan pitää antaa työntekijöille tietoa heidän oikeudestaan valita työsuojeluvaltuutettu. Voit myös itse asettua ehdolle työsuojeluvaltuutetun vaalissa. Työhösi sovellettavassa työehtosopimuksessa on voitu sopia tarkemmin työsuojeluyhteistoiminnan järjestämisestä.
Selvitä, kuka on työpaikkasi työsuojeluvaltuutettu. Voit kääntyä työsuojeluvaltuutetun puoleen kaikissa työn terveellisyyttä ja turvallisuutta koskevissa asioissa, liittyypä se fyysisiin tai psykososiaalisiin (henkisiin) työoloihin. Työsuojeluvaltuutetun tehtävä on neuvoa ja ohjata sinua sekä tarvittaessa viedä puutteita työnantajan tietoon ratkaisujen löytämiseksi ja turvallisuuden varmistamiseksi. Ilman sinun lupaasi työsuojeluvaltuutettu ei kuitenkaan saa kertoa eteenpäin kenellekään taloudellista asemaa, terveydentilaa tai muuta henkilökohtaista asiaa koskevia tietoja.
Työpaikan työsuojelutoiminnasta vastaa työnantaja. Työntekijänä sinun pitää omalta osaltasi toimia niin, että työsuojelun yhteistoiminnan tavoitteet saavutetaan. Sinulla on esimerkiksi velvollisuus ilmoittaa havaitsemastasi epäkohdasta työnantajalle ja osallistua itseäsi koskevan tilanteen selvittämiseen työpaikalla.
Työntekijänä sinulla on oikeus tehdä työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevia ehdotuksia työnantajalle ja saada niihin vastaus. Kerro siis esihenkilöllesi ja työsuojeluvaltuutetulle, jos olet huolissasi omasta tai muiden työntekijöiden työturvallisuudesta.
Työpaikalla on turvallisuuden varmistamiseksi menettelytapoja, joita sinun on noudatettava. Näitä ovat esimerkiksi ohjeet työn tekemiseen turvallisesti, suojainten käyttö ja turvallisuuden seuranta ja raportointilomakkeiden käyttäminen. Sinun tulee myös välttää epäasiallista käyttäytymistä ja toimintaa, josta voi aiheutua haittaa tai vaaraa muille työntekijöille.
Ohjeita työnantajalle
Työnantaja nimeää aina työsuojelupäällikön, ellei hän itse toimi tässä tehtävässä. Työntekijöitä edustaa työsuojeluvaltuutettu, ja työntekijät voivat valita hänet keskuudestaan. Jos työpaikalla on vähintään kymmenen työntekijää, työnantajan on annettava
- tietoa työntekijöiden oikeudesta valita työsuojeluvaltuutettu
- vaalien järjestämistä varten
- luettelo työpaikan työntekijöistä ja tarvittaessa erikseen toimihenkilöasemassa olevista työntekijöistä
- tilat.
Vaikka laissa sanotaan, että työpaikalle on valittava työsuojeluvaltuutettu, ketään ei voida pakottaa työsuojeluvaltuutetuksi eikä työnantaja voi nimetä ketään työsuojeluvaltuutetuksi. Toisaalta, vaikka työntekijät haluaisivat valita keskuudestaan valtuutetun alle 10 työntekijän työpaikalle, ei työnantaja voi tätä estää.
Vähintään 20 työntekijän työpaikoille valitaan työsuojelutoimikunta, jonka jäseniä ovat työnantajan, työntekijöiden ja toimihenkilöiden edustajat. Toimikunnan tehtävänä on työn terveellisyyden ja turvallisuuden edistäminen. Työsuojeluvaltuutetuilla on toimikunnan kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus. Toimikunta tekee tarvittaessa työnantajalle esityksiä, joiden tavoitteena on esimerkiksi parantaa työoloja, kehittää työterveyshuoltoa tai järjestää työsuojelukoulutusta ja työn opastusta. Lisäksi toimikunta osallistuu työkykyä ylläpitävän toiminnan järjestämiseen.
Työnantaja vastaa työsuojelun yhteistoiminnan järjestämisestä ja toimintaedellytyksistä
Työnantajan on huolehdittava siitä, että työsuojeluhenkilöillä on edellytykset tehtävien hoitamiseen, esimerkiksi koulutus ja aikaa tehtävän hoitamiseen.
Työnantajan pitää myös antaa työntekijöille riittävän ajoissa tiedot työpaikan turvallisuuteen, terveellisyyteen ja muihin työolosuhteisiin vaikuttavista asioista sekä niitä koskevista arvioinneista, selvityksistä ja suunnitelmista. On myös huolehdittava siitä, että näitä asioita käsitellään asianmukaisesti ja ajoissa työntekijöiden tai heidän edustajansa kanssa.
Työsuojeluhenkilöt pitää ilmoittaa työsuojeluhenkilörekisteriin
Työsuojeluhenkilörekisteri on Työturvallisuuskeskuksen ylläpitämä rekisteri, johon tallennetaan tiedot työpaikkojen työsuojeluyhteistoimintahenkilöistä. Rekisterin tietoja voi pyytää työsuojelua edistäviin käyttötarkoituksiin, kuten tiedon välittämiseen työsuojelusta ja työsuojelukoulutuksista työpaikkojen työsuojelun yhteistoimintahenkilöille.
Työnantajan on ilmoitettava rekisteriin seuraavien henkilöiden tiedot:
- valvontalaissa tarkoitetut työsuojelun yhteistoimintahenkilöt
- työsuojeluvaltuutetut
- varatyösuojeluvaltuutetut
- työsuojelupäällikkö
- työsuojelutoimikunnan tai vastaavan jäsenet
- valvontalain nojalla tehdyissä työsuojelun yhteistoimintasopimuksissa tarkoitetut
työsuojelun yhteistoimintahenkilöt- esimerkiksi työsuojeluasiamiehet
- ”eräät muut työsuojelun yhteistoimintahenkilöt”
- esimerkiksi työnantajan palveluksessa oleva työterveyshenkilöstö.
Jos työsuojelun yhteistoimintaa varten muodostettu työpaikka täyttää kolme edellytystä, työnantajalla on velvollisuus ilmoittaa tietoja rekisteriin työpaikan keskeisimmistä työsuojelun yhteistoimintahenkilöistä. Lisäksi ilmoitusvelvollinen työnantaja voi ilmoittaa vapaaehtoisesti tietoja rekisteriin työpaikan muistakin työsuojelun yhteistoimintahenkilöistä, jos työnantaja on saanut henkilöiltä suostumuksen ilmoittamiseen.
Vaikka työsuojelun yhteistoimintaa varten muodostettu työpaikka ei täyttäisi kolmea ilmoitusvelvollisuuden edellytystä, työnantaja saa silti vapaaehtoisesti ilmoittaa tietoja rekisteriin myös tällaiselta työpaikalta. Usein kyse on pienestä työpaikasta. Kaiken kaikkiaan rekisteriä koskevassa laissa sallitaan vapaaehtoinen ilmoittaminen erilaisissa tilanteissa. Vapaaehtoisen ilmoittamisen tarkoitus on, että rekisteriin kertyisi tietoja useammalta työpaikalta, myös pieniltä työpaikoilta. Tällöin rekisteristä voitaisiin luovuttaa useamman työsuojelun yhteistoimintahenkilön tietoja työsuojelun edistämiseen.
Työnantajalla on ilmoitusvelvollisuus, kun seuraavat ehdot täyttyvät:
- Työpaikalla on valittu työsuojeluvaltuutettu.
- Työnantaja teettää henkilöstöllä työtä työpaikalla yli 50 kalenteripäivänä.
- Ilmoitusvelvollisuutta ei siis ole lyhytkestoisilla työpaikoilla. Tämä ehto täyttyy kuitenkin myös tilanteissa, joissa alle 10 henkeä työskentelee yli 50 kalenteripäivää.
- Kyse ei ole kalenterijaksosta (esim. 1.1.–31.3.), vaan kalenteripäivät lasketaan erikseen. Vuorokauden ylittävä työvuoro muodostaa kaksi kalenteripäivää.
- Kalenteripäivien laskennassa huomioidaan jokainen kalenteripäivä, jolloin edes joku työpaikan henkilöstöön kuuluvista henkilöistä tekee työpaikalla työtä edes vähän aikaa.
- Työpaikan henkilöstöön kuuluu vähintään 10 henkilöä.
- Tämän ehdon osalta työsuhteen muodolla ei ole merkitystä. Työpaikan henkilöstöön luetaan ne henkilöt, jotka ovat työsuhteessa tai virkasuhteessa. Ehto täyttyy, kun työsuhteessa on samanaikaisesti 10 henkilöä. Esimerkiksi vain osa-aikatyötä tekevä ja niin sanotulla nollatuntisopimuksella työtä tekevä henkilö kuuluvat työpaikan henkilöstöön.
Ilmoitus tehdään sähköisellä ilmoituksella.
Ilmoita henkilöitä työsuojeluhenkilörekisteriin Työturvallisuuskeskuksen verkkopalvelussa
Esimerkki 1
Tapahtumaorganisaatio (työnantaja) on työllistänyt kolme työsuhteista henkilöä yhtäjaksoisesti kuuden kuukauden ajan. Tapahtuman aikana työsuhteessa olevan työvoiman määrä kasvaa viiden päivän ajaksi 50 henkilöön. Työnantaja pohtii, syntyykö hänelle ilmoitusvelvollisuus rekisteriin ja milloin ilmoitusvelvollisuuden edellytykset täyttyvät.
Työnantajan on määriteltävä työpaikka työsuojelun yhteistoimintaa varten jo siinä vaiheessa, kun ensimmäinen työsuhteinen työntekijä palkataan. Tässä esimerkissä työpaikaksi määritellään koko henkilöstö yhtenä työntekijäryhmänä. Oletuksena on, että myös tapahtuman ajaksi palkatut 47 uutta työsuhteista työntekijää kuuluvat samaan työpaikkaan.
- Työntekijöillä on oikeus valita keskuudestaan työsuojeluvaltuutettu kaikilla työpaikoilla, myös pienillä.
- Työnantaja on teettänyt työtä työpaikalla työsuhteisilla työntekijöillä yli 50 kalenteripäivän ajan, joten tätä koskeva edellytys täyttyy.
- Työpaikan henkilöstömäärä on tapahtuman aikana vähintään kymmenen henkilöä, joten myös henkilöstömäärää koskeva edellytys täyttyy tapahtuman alkaessa.
Ilmoitusvelvollisuuden kannalta ratkaisevaa on, ovatko työntekijät valinneet keskuudestaan työsuojeluvaltuutetun. Jos työsuojeluvaltuutettu on valittu, ilmoitus rekisteriin on tehtävä tapahtuman alkaessa. Jos työsuojeluvaltuutettua ei ole valittu, työnantajalla ei ole ilmoitusvelvollisuutta. Työnantaja voi kuitenkin tehdä ilmoituksen rekisteriin vapaaehtoisesti työsuojelun edistämisen vuoksi.
Esimerkki 2
Kesäteatterin taustayhdistys toimii muutoin vapaaehtoisvoimin, mutta se perustaa kesäteatterin yhteyteen kahvion ajalle 1.5.–31.8. Taustayhdistys palkkaa kahvioon yhteensä 15 osa-aikaista työntekijää. Kahvio on avoinna vain lauantaisin ja sunnuntaisin, minkä vuoksi työpäiviä kertyy yhteensä noin 30. Työnantaja pohtii, syntyykö hänelle ilmoitusvelvollisuus rekisteriin ja milloin ilmoitusvelvollisuuden edellytykset täyttyvät.
Oletuksena on, että taustayhdistyksellä ei ole ennestään työsuhteista henkilöstöä ja että ensimmäinen työsuhteinen työntekijä palkataan nimenomaan kesäteatterin kahvioon. Työnantajan on määriteltävä työpaikka työsuojelun yhteistoimintaa varten tässä vaiheessa. Tässä esimerkissä työnantaja määrittelee työpaikaksi kahvion omana toimipisteenään, ja oletuksena on, että kaikki kahvioon palkatut työntekijät kuuluvat samaan työpaikkaan.
- Työntekijöillä on oikeus valita keskuudestaan työsuojeluvaltuutettu kaikilla työpaikoilla, myös pienillä.
- Työnantaja teettää työtä työpaikalla työsuhteisilla työntekijöillä vain noin 30 kalenteripäivänä, joten yli 50 kalenteripäivän edellytys ei täyty. Työnantaja lakkauttaa työsuojelun yhteistoimintaa varten muodostamansa työpaikan kesän päättyessä.
- Työpaikan henkilöstömäärä on kesän aikana 15 henkilöä, joten vähintään kymmentä henkilöä koskeva edellytys täyttyy.
Työnantajalla ei ole ilmoitusvelvollisuutta, vaikka työntekijät valitsisivat keskuudestaan työsuojeluvaltuutetun, koska työn teettämistä yli 50 kalenteripäivän ajan koskeva edellytys ei täyty. Työnantaja voi kuitenkin tehdä ilmoituksen rekisteriin vapaaehtoisesti työsuojelun edistämisen vuoksi. Vapaaehtoisen ilmoituksen tekemistä voidaan harkita esimerkiksi sen perusteella, onko rekisterin tiedoille todennäköisesti käyttäjiä kesän aikana. Tiedot vanhenevat rekisterissä kesän päättyessä, kun työpaikka lakkaa.
Lainsäädäntö
Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006)
- II osa – työsuojelun yhteistoiminta
Työturvallisuuslaki (738/2002)
- 17 § työnantajan ja työntekijöiden välinen yhteistoiminta
Työterveyshuoltolaki (1383/2001)
- 8 § yhteistoiminta
- 13 § työntekijän velvollisuus osallistua terveystarkastukseen
- 15 § työnantajan velvollisuus antaa tietoja
- 16 § työntekijän velvollisuus antaa tietoja
- 17 § työterveyshuollon palvelujen tuottajan neuvonta- ja tietojenantovelvollisuus
- 18 § salassa pidettävien tietojen luovuttaminen
