Hätätyöllä tarkoitetaan poikkeuksellista tilannetta, jossa työnantaja voi teettää työtä työaikaa koskevista rajoituksista poiketen (työaikalaki 872/2019, 19 §).

Hätätyötä voidaan teettää vain, jos ennalta arvaamaton tapahtuma on aiheuttanut tai uhkaa aiheuttaa työnantajan säännöllisen toiminnan keskeytymisen tai vakavan vaaran ihmisten hengelle tai terveydelle, omaisuudelle, ympäristölle, eläinten hyvinvoinnille tai kansalliselle turvallisuudelle, eikä vaaraa voida kohtuudella välttää muilla keinoin.

Hätätyötä saa teettää vain, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

1. kyseessä on ennalta arvaamaton tapahtuma tai tilanne;
2. tilanteeseen liittyy välitön ja vakava vaara;
3. vaaraa ei voida torjua muilla kohtuullisilla keinoilla;
4. työ on välttämätöntä vaaran torjumiseksi eikä sitä voida siirtää myöhempään ajankohtaan.

Hätätyön teettäminen ei edellytä koko säännöllisen toiminnan pysähtymistä tai sen uhkaa. Esimerkiksi yhdenkin, laitoksen tuotantokapasiteetista huomattavan osan muodostavan koneen, laitteen tai tuotantolinjan pysähtyminen tai pysähtymisuhka voi oikeuttaa hätätyön teettämiseen, jos se on johtunut ennalta arvaamattomasta tapahtumasta.

Hätätyön edellytyksiä arvioitaessa on otettava huomioon muun muassa

• toiminnan luonne (esim. energiantuotanto- ja jakelulaitos, suuri prosessiteollisuuden laitos, tukkukauppa, maatalousyritys)
• toiminnan laajuus
• toimintaan sijoitetun pääoman määrä
• säännöllisen toiminnan keskeytyksestä tai keskeytyksen uhkasta aiheutuvien tai arvioitavien vahinkojen suuruus.

Työnantaja voi teettää omassa toiminnassaan aiheutuneen häiriön hätätyönä toisella yrityksellä, jos hätätyön yleiset edellytykset täyttyvät.

Säännölliseenkin toimintaan kuuluu erilaisia toimintahäiriöitä. Säännönmukaisesti toistuvat, sinänsä ennalta arvaamattomat tapahtumat eivät pääsääntöisesti oikeuta hätätyön teettämiseen. Työnantajan täytyy varautua tällaisiin tilanteisiin muun muassa työaikajärjestelyin ja teknisin apuvälinein. Hätätyön teettäminen voi kuitenkin olla oikeutettua, jos

• säännönmukaisesti toistuva, ennalta arvaamaton tapahtuma on mittasuhteiltaan tai muilta ominaisuuksiltaan poikkeuksellisen hankala tai
• säännönmukaisesti toistuvat tapahtumat ajoittuvat poikkeuksellisesti lähes samaan ajankohtaan.

Hätätyön teettämisen edellytysten tulkinnassa voidaan ottaa huomioon esimerkiksi poikkeuksellisen suuret sairaus- tai muut poissaolot.

Hätätyötä teetettäessä voidaan poiketa suuresta osasta työn teettämistä rajoittavista säännöksistä, kuten yötyö-, vuorotyö-, lepoaika- ja sunnuntaityösäännöksistä. Periaatteessa hätätyössä työajan pituutta ei ole mitenkään rajoitettu. Hätätyötäkään ei ole tarkoituksenmukaista eikä työsuojelunäkökohdat huomioon ottaen mahdollistakaan teettää yhtäjaksoisesti pitkää aikaa ilman lepotaukoja.

Hätätyötä ei koskaan saa teettää kauemmin kuin siihen on tarvetta. Hätätyönä saadaan teettää vain välttämättömät työtehtävät. Mahdolliset jatkotoimet tulee teettää muuna kuin hätätyönä.

Hätätyön teettämiseen ei tarvita työntekijän suostumusta. Alle 15-vuotiasta ei saa pitää hätätyössä, 15 vuotta täyttänyttä saa pitää hätätyössä vain, jos hätätyön teettämiseen ei ole käytettävissä 18 vuotta täyttänyttä.

Hätätyöstä on maksettava normaali ylityökorvaus ja sunnuntaina tehdystä hätätyöstä sunnuntaityökorvaus.

Hätätyön päätyttyä työaika on tasoitettava enintään 48 tuntiin viikossa neljän kuukauden aikana. Työntekijälle on annettava korvaava vuorokausilepo seuraavan vuorokausilevon yhteydessä. Jos se ei ole työn järjestelyistä johtuvista painavista syistä mahdollista, korvaava vuorokausilepo on annettava niin pian kuin mahdollista, kuitenkin 14 vuorokauden kuluessa. Korvaava lepoaika on annettava yhdenjaksoisena, eikä sitä saa sijoittaa varallaoloajalle.

Korvaava viikkolepo on annettava työntekijälle mahdollisimman pian, kuitenkin kolmen kuukauden kuluessa hätätyön tekemisestä lyhentämällä hänen säännöllistä työaikaansa saamatta jäänyttä lepoaikaa vastaavalla ajalla. Työntekijän suostumuksella viikkolevon aikana tehty työ voidaan korvata myös maksamalla mahdollisten yli- ja sunnuntaityökorvausten lisäksi erillinen ylityökorvauksen perusosan mukaan määräytyvä rahakorvaus.

Hätätyötä voidaan tietyissä poikkeuksellisissa tilanteissa arvioida myös silloin, kun toiminnan keskeytyminen liittyy työtaistelutoimenpiteeseen. Pelkkä työtaistelu tai sen ennakoitavat vaikutukset eivät kuitenkaan lähtökohtaisesti täytä hätätyön edellytyksiä.

Hätätyön käyttö työtaistelutilanteissa arvioidaan työaikalain ja työriitalain säännösten perusteella (työaikalaki 872/2019, 19 §; laki riitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä 420/1962, 8d ja 8 e §).

Suojelutyö ja välttämättömien toimintojen turvaaminen

Työriitalain mukaan työntekijöiden yhdistyksen on työtaistelua toimeenpannessaan huolehdittava siitä, ettei työtaistelu välittömästi, konkreettisesti ja vakavasti vaaranna lain tarkoittamia välttämättömiä toimintoja. Tämä velvollisuus voidaan toteuttaa rajaamalla työtaistelua tai järjestämällä suojelutyötä.

Välttämättömiä toimintoja ovat muun muassa:

• ihmisten hengen tai terveyden turvaamiseksi välttämättömät sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät
• pelastustoimen, poliisin, Hätäkeskuslaitoksen ja muiden turvallisuusviranomaisten välttämättömät tehtävät
• ympäristövahinkojen torjunta sekä vaarallisten aineiden käsittelyyn liittyvät tehtävät
• eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi välttämättömät tehtävät
• energian, veden, elintarvikkeiden, lääkkeiden, polttoaineiden ja maksuliikenteen saatavuuden turvaaminen
• valtion ylimmän päätöksenteon, tuomioistuinlaitoksen ja syyttäjälaitoksen kiireelliset tehtävät
• yhteiskunnan turvallisuuden kannalta välttämättömien tieto- ja viestintäjärjestelmien toimivuus.

Neuvotteluvelvollisuus työtaistelutilanteessa

Jos työnantaja saa tiedon työtaistelusta, jonka arvioidaan vaarantavan välttämättömiä toimintoja, työnantajan on viipymättä pyrittävä selvittämään työtaistelun rajaukseen tai suojelutyöhön liittyvät kysymykset työntekijöiden yhdistyksen kanssa.

Jos työnantaja arvioi, ettei seurauksia voida kohtuudella välttää muilla käytettävissä olevilla keinoilla, työnantajan ja työntekijöiden yhdistyksen on neuvoteltava siitä, miten välttämättömät toiminnot turvataan työtaistelun aikana.

Työnantajan on neuvotteluissa annettava yhdistykselle riittävät tiedot:

• välttämättömän henkilöstön tarpeesta ja sen perusteista
• työnantajan käytettävissä olevista keinoista seurausten välttämiseksi.

Tuomioistuintie työtaistelutilanteessa

Jos neuvotteluista huolimatta jää todennäköiseksi, että työtaistelusta aiheutuu välttämättömiä toimintoja vaarantavia seurauksia, joita työnantaja ei voi kohtuudella välttää, työnantaja voi hakea tuomioistuimelta työtaistelun väliaikaista kieltämistä työriitalain mukaisesti.

Tuomioistuin voi sakon uhalla väliaikaisesti kieltää työtaistelun toimeenpanemisen tai jatkamisen kiireellisissä tilanteissa. Kielto voi koskea vain sellaisia työtaistelun piirissä olevia tehtäviä tai toimintoja, joiden hoitaminen on välttämätöntä vakavien seurausten estämiseksi.

Hätätyön suhde suojelutyöhön ja työtaisteluun

Hätätyö ei ole ensisijainen keino työtaistelutilanteessa. Hätätyön käyttö voi tulla arvioitavaksi vasta viime kädessä, jos

• suojelutyö tai työtaistelun rajaus ei riitä
• osapuolten välinen neuvotteluvelvollisuus on täytetty
• tilanteessa syntyy työaikalain mukainen välitön ja vakava vaara, jota ei voida muilla kohtuullisilla keinoilla välttää.