Työsuojelu työpaikalla
Riskien hallinta
Riskien hallinta on järjestelmällistä ja suunnitelmallista toimintaa, jolla työolosuhteet tehdään turvallisiksi.
Riskien hallinnassa on kolme vaihetta:
- tunnistaa vaarat ja haitat
- arvioida vaaroihin liittyvien riskien merkitys työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle
- estää, poistaa tai pienentää riskejä.
Luokittelu kertoo riskin vakavuuden
Työnantajan pitää pyrkiä poistamaan kaikki työhön liittyvät vaarat. Käytännössä kaikkia ei voida kuitenkaan kokonaan poistaa (esim. väkivaltaisesti käyttäytyvät asiakkaat). Silloin on arvioitava jäljelle jäävän vaaran merkitys työntekijän terveydelle ja turvallisuudelle eli riskin suuruus.
On erilaisia menetelmiä, joiden avulla voidaan laskea riskin suuruudelle numeroarvo. Työpaikalla on suositeltavaa ottaa käyttöön tällainen menetelmä, koska sen avulla voidaan todentaa työturvallisuuden kehittyminen arviointien välillä.
Riskin suuruus määritellään tapahtuman seurausten vakavuuden ja todennäköisyyden perusteella. Mitä vakavampi seuraus ja todennäköisempi tapahtuma, sitä suurempi riski. Riskit voidaan luokitella esimerkiksi alla olevan taulukon avulla seuraavalla asteikolla:
1 merkityksetön, 2 siedettävä, 3 kohtalainen, 4 merkittävä ja 5 sietämätön.
Esiintymistodennäköisyys |
Vähäiset seuraukset |
Haitalliset seuraukset |
Vakavat seuraukset |
Epätodennäköinen |
1 Merkityksetön riski |
2 Siedettävä riski |
3 Kohtalainen riski |
Mahdollinen |
2 Siedettävä riski |
3 Kohtalainen riski |
4 Merkittävä riski |
Todennäköinen |
3 Kohtalainen riski |
4 Merkittävä riski |
5 Sietämätön riski |
Taulukko 1. Riskien luokittelumalli
Riskejä pitää vähentää aktiivisesti
Työnantajan on otettava riskit hallintaan eli alennettava ne vähintään sellaiselle tasolle, että lakien ja säännösten vähimmäisvaatimukset täyttyvät ja työntekijä vaarantuu mahdollisimman vähän.
Matalan, merkityksettömän riskin kohdalla katsotaan, että riskin pienentämisellä ei tavoiteta merkittävää turvallisuustason kasvua. Kun riski on kohonnut lievästi, voidaan puhua siedettävästä riskistä. Tällöin riskille altistavat vaarat on otettava erityistarkkailuun ja tarvittaessa ryhdyttävä toimiin riskin pienentämiseksi. Riskejä kannattaa kuitenkin aina pienentää, jos se lisää työn sujuvuutta.
Mitä merkittävämmäksi riski on arvioitu, sitä nopeammassa aikataulussa on käynnistettävä toimet sen ehkäisemiseksi. Riski voi olla myös niin suuri eli sietämätön, että työtä ei saa aloittaa tai jatkaa, ennen kuin riskiä on pienennetty.
RISKI |
TOIMIEN SUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVAA |
MERKITYKSETÖN |
|
SIEDETTÄVÄ JA KOHTALAINEN |
Pohdi: Voisiko turvallisuutta parantaa yksinkertaisesti toteutettavilla ratkaisuilla? |
MERKITTÄVÄ JA SIETÄMÄTÖN |
Pohdi: Ovatko työnantajan toimet turvallisuuden hallitsemiseksi riittäviä? |
Taulukko 2. Toimien suunnittelussa huomioitavaa
Riskien vähentämisen periaatteet ja kriteerit
Riskejä vähentäessään työnantajan on pyrittävä noudattamaan työturvallisuuslain periaatteita:
- ensisijaisesti vaarojen syntyminen estetään
- ellei syntymisen estäminen ole mahdollista, vaarat poistetaan
- ellei vaarojen poistaminen ole mahdollista, vaara korvataan vähemmän vaarallisella
- yleisesti vaikuttavat työsuojelutoimet toteutetaan ennen yksilöllisiä (esim. ensisijaista on koteloida meluava kone ja vasta toissijaista se, että hankitaan työntekijöille kuulonsuojaimet, jos melu on vielä koteloinnin jälkeen yli sallitun)
- tekniikan ja muiden keinojen kehittyminen otetaan huomioon.
Riskien vähentämiseksi valittavia toimenpiteitä voidaan arvioida myös seuraavien kriteerien mukaan:
- Turvallisuustason kasvu: mitä tehokkaammin saadaan pienennettyä suurimpia riskejä, sen parempi.
- Vaikutusten laajuus: mitä useampaan riskiin tai useamman turvallisuuteen toimenpide vaikuttaa, sitä parempi se on.
- Vaatimusten täyttyminen: jos toimenpiteellä voidaan korjata puutteet lainsäädännön, sidosryhmien tai omien tavoitteiden saavuttamisessa, se kannattaa toteuttaa.
- Toiminnan sujuvuuden lisääntyminen: jos toimenpiteen ansiosta työn sujuvuus lisääntyy, se kannattaa toteuttaa, vaikka vaikutus työn turvallisuuteen olisikin vähäinen.
- Kustannustehokkuus: parhaat toimenpiteet eivät välttämättä ole kalliita. Usein hyvinkin pienillä parannuksilla saadaan aikaan merkittäviä tuloksia, lähes ilmaiseksi.
Riskien hallinnasta turvallisuuden hallintaan
Riskien hyvä hallinta vaatii jatkuvaa toiminnan seuraamista ja kehittämistä. On tarkkailtava työympäristöä ja kerättävä tietoa vaaroista esimerkiksi työpaikkakierroksilla ja henkilöstökyselyillä. Myös työterveyshuollon työpaikkaselvityksen kehittämisehdotukset on otettava huomioon. Lisäksi työnantajan pitää seurata sairauspoissaoloja ja tapaturmatilastoja. Vaaralliset tilanteet ja niihin johtaneet tekijät on selvitettävä sekä terveyttä vaarantavat olosuhteet korjattava.
Jatkuvan seurannan ja kehittämisen tavoitteena on turvallisuustason pysyvä paraneminen. Silloin voidaankin puhua turvallisuuden hallinnasta, ja turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevat toimet otetaan huomioon organisaation kaikkien osien toiminnassa. Turvallisuuden hallinnan tavoitteet johdetaan työsuojelun toimintaohjelmasta. Sen pohjana taas ovat vaarojen arvioinnissa havaitut kehittämistarpeet sekä työhön ja työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutukset.
Kun työturvallisuus on hallinnassa, työtapaturmat, sairastumiset ja poissaolot vähenevät. Samalla työpaikan tuottavuus paranee.