Tietoa meistä
Työsuojeluviranomaisen toiminta
Työsuojeluviranomainen on jaettu aluehallintovirastoissa viiteen työsuojelun vastuualueeseen. Työsuojelun vastuualueilla valvomme alueellisesti työsuojelua koskevien säädösten noudattamista. Tärkein valvontakeinomme on työsuojelutarkastus.
Valvonnan lisäksi annamme ohjeita ja neuvoja työn terveyteen ja turvallisuuteen sekä työsuhteen ehtoihin liittyvissä kysymyksissä. Käsittelemme myös lupahakemukset ja ilmoitukset sellaisista töistä, joiden tekemiselle lainsäädäntö asettaa rajoituksia tai ilmoitusvelvollisuuksia.
Tehtäviimme kuuluu selvittää vakavien työtapaturmien, ammattitautien ja työperäisten sairauksien syitä sekä toimia niiden ehkäisemiseksi. Lisäksi valvomme, että työssä käytettävät koneet, työvälineet, henkilönsuojaimet ja muut tekniset laitteet täyttävät niille asetetut vaatimukset.
Kun epäilemme, että valvottavassa työpaikassa on tehty rangaistavaksi säädetty työrikos, ilmoitamme asiasta poliisille. Tapauksen käsittelyn edetessä meitä kuullaan asiantuntijana.
Valvontalaki määrittelee tehtävät ja keinot
Työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetussa laissa eli valvontalaissa säädetään, miten työsuojeluviranomainen valvoo työturvallisuutta, työsuhdetta ja muiden työsuojelua koskevien säännösten noudattamista. Laissa säädetään myös siitä, kuinka valvomme työnantajan ja työntekijöiden välistä työsuojelun yhteistoimintaa työpaikalla. Kansainvälisen työjärjestön ILO:n sopimusten mukaan työsuojeluviranomainen on valvontatehtävää suorittaessaan riippumaton.
Teemme työsuojeluasioissa tiivistä yhteistyötä työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen kanssa. Työmarkkinaosapuolten edustajat ovat mukana suunnittelemassa esimerkiksi valvonnan alueellista kohdentamista.
Valvomme suomalaista työelämää
Työsuojeluviranomaisena valvomme työpaikkoja, joissa tehdään työtä työsopimussuhteessa tai virkasuhteessa tai siihen verrattavassa palvelussuhteessa. Voimme lisäksi valvoa muun muassa oppilaan ja opiskelijan työtä koulutuksen yhteydessä, työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen osallistuvan henkilön työtä tai kuntoukseen liittyvää työtä ja kuntouttavaa työtoimintaa. Myös vuokratyö, etätyö ja toisen kotona tehtävä työ kuuluvat valvontamme piiriin.
Emme valvo omaa työtään tekeviä yrittäjiä, joilla ei ole työntekijöitä, lukuun ottamatta yhteisillä työpaikoilla tehtävää työtä.
Vapaaehtoistyö, jossa henkilö ei ole työsuhteessa, ei yleensä kuulu työsuojeluvalvontaan, katso lisätietoja sivulta Vapaaehtoistyö. Emme myöskään valvo talkootyötä, harrastustoimintaa eikä ammattiurheilua.
Työnantajien lisäksi voimme työsuojeluviranomaisena valvoa muun muassa suunnittelijoita, laitteiden tarkastuksia suorittavia henkilöitä tai yhteisten rakennustyömaiden pääurakoitsijoita ja rakennuttajia.
Tehtäviimme työsuojeluviranomaisena ei kuulu suunnitteilla ja rakenteilla olevien työtilojen tai työympäristön tarkastaminen eikä koneiden rakenteita koskevien suunnitelmien tarkastaminen. Myöskään ennakkolausuntojen antaminen muista asioista ei kuulu työsuojeluviranomaiselle. Pyynnöstä voimme antaa neuvoja yksittäisissä kysymyksissä sovellettavista säädöksistä, joita työsuojeluviranomainen valvoo.
Emme valvo yksittäisen työnantajan tai työntekijän edunvalvontaan liittyviä asioita, koska ne ovat yksityisoikeudellisia riita-asioita, joissa työsuojeluviranomaisella ei ole toimivaltaa. Edunvalvonnaksi katsotaan muun muassa paikalliset ja liittotason neuvottelut työsuhdetta koskevan riidan ratkaisemiseksi, kanteen ajaminen tuomioistuimessa tai työehtosopimuksen sisällön tulkinta.
Ministeriö ohjaa työsuojelun vastuualueiden toimintaa
Sosiaali- ja terveysministeriön työ- ja tasa-arvo-osasto antaa työsuojeluvalvonnasta ohjeita, joiden tarkoituksena on yhdenmukaistaa valvontaa, parantaa työsuojelutarkastusten laatua ja lisätä toiminnan läpinäkyvyyttä. Ohjeet valmistellaan työsuojelun vastuualueiden sekä työ- ja tasa-arvo-osaston yhteistyönä ja valmistelun aikana kuullaan myös keskeisiä sidosryhmiä.
Nelivuotisessa runkosuunnitelmassa kuvataan työsuojeluvalvonnan visio sekä määritellään toiminnalle strategiset tavoitteet. Strategisten tavoitteiden pohjalta määritellään tavoitteet nelivuotiskaudelle sekä kunkin vuoden toiminnalliset tulostavoitteet.
Tulostavoitteet kirjataan valtakunnalliseen kaikkien työsuojelun vastuualueiden sekä sosiaali- ja terveysministeriön väliseen tulossopimukseen. Tulossopimuksessa sovitaan, mihin työsuojelutarkastukset pääasiassa kohdennetaan. Tarkastuksia voidaan esimerkiksi kohdistaa tiettyyn alaan tai juuri voimaantulleeseen lakiin valvonnan kattavuus huomioiden.
Runkosuunnitelman tavoitteiden sisältöön ovat vaikuttaneet erityisesti sosiaali- ja terveysministeriön strategia sekä strategiaa täsmentävät työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset 2030.
- Tulostavoitteet vuosille 2024–2027 ja tarkennetut tulostavoitteet vuodelle 2024 (pdf)
- Tervettä työtä - Työsuojelun vastuualueiden runkosuunnitelma 2024–2027 (pdf)
Materiaalia aikaisemmilta vuosilta (pdf-tiedostoja):
- Tulostavoitteet vuosille 2020–2023 ja tarkennetut tulostavoitteet vuodelle 2023
- Tulostavoitteet vuosille 2020–2023 ja tarkennetut tulostavoitteet vuodelle 2022
- Tulostavoitteet vuosille 2020–2023 ja tarkennetut tulostavoitteet vuodelle 2021
- Tulostavoitteet vuosille 2020–2023 ja tarkennetut tulostavoitteet vuodelle 2020
- Tulostavoitteet vuosille 2016–2019 ja tarkennetut tulostavoitteet vuodelle 2019
- Runkosuunnitelma 2020–2023
- Runkosuunnitelma 2016–2019
- Toimintaympäristöanalyysi runkokaudelle 2016–2019