Valtioneuvoston asetus asbestityön turvallisuudesta (798/2015) ja Valtioneuvoston asetus asbestityön turvallisuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (886/2025). Voimaan 21.12.2025 ja osin 21.12.2026.

Sisällys

1 § Soveltamisala | 2 § Määritelmät | 3 § Altistumisen selvittäminen ja rajoittaminen | 3 a § Altistumisen raja-arvo ja mittaaminen | 4 § Altistumisalueen rajaaminen ja siellä toimiminen | 5 § Huoltotilat | 6 § Erityinen opetus ja ohjaus | 6 a § Asbestipurkutyöntekijän pätevyys | 7 § Asbestikartoitus | 8 § Kirjallinen turvallisuussuunnitelma | 9 § Ennakkoilmoitus | 10 § Asbestipurkutyön johto ja valvonta | 11 § Turvallisen asbestipurkutyön periaatteet | 12 § Asbestipurkutyön työmenetelmät | 13 § Osastointimenetelmää koskevat lisävaatimukset | 14 § Henkilösuojainten käyttö ja toimintakunnon varmistaminen | 14 a § Työvälineiden käyttö ja toimintakunnon varmistaminen | 15 § Altistumisalueen puhtauden varmistaminen ja jatkokäytön turvallisuus | 16 § Asbestikartoitus aluksella | 17 § Ulkomaisella telakalla tehdyt asbestityöt

3 a §:n 3 momentti voimaan 21.12.2026: Asbestille altistumista arvioitaessa otetaan huomioon vain sellaiset kuitumaiset asbestihiukkaset, joiden pituus on vähintään viisi mikrometriä ja läpimitta enintään kolme mikrometriä ja vähintään 0,05 mikrometriä ja joiden pituuden suhde läpimittaan on vähintään 3:1.

3 a §:n 3 momentin voimaantuloon asti noudatetaan vanhan asetuksen (798/2015) 3 §:n 3 momentin vaatimusta: Työntekijän asbestille altistumista arvioitaessa otetaan huomioon vain sellaiset kuitumaiset hiukkaset, joiden pituus on vähintään viisi mikrometriä ja läpimitta enintään kolme mikrometriä ja joiden pituuden suhde läpimittaan on 3:1 tai enemmän. Työntekijän hengitysilman asbestikuitupitoisuus hengityssuojaimen sisällä ei saa ylittää 0,01 kuitua cm3.

3 a §:n 4 momentti voimaan 21.12.2026: Ilman asbestikuidut on laskettava elektronimikroskopialla tai muulla teknisen kehityksen mahdollistamalla menetelmällä, jolla saavutetaan vastaava analyysitarkkuus.

14 §:n 4 momentti voimaan 21.12.2026: Kaikessa sellaisessa asbestityössä, jossa 3a §:n 1 momentissa säädetyn raja-arvon noudattaminen edellyttää kasvoille tiivistyvän hengityssuojaimen käyttämistä, suojaimen kasvoille tiivistyminen on varmistettava sitä käyttöönotettaessa ja käytön olosuhteiden muuttuessa sekä tämän jälkeen vähintään yhden vuoden välein. Tiiveystestaus on tehtävä työntekijän yllä kvantitatiivisella alipaine- tai hiukkaslaskentamenetelmällä tai muulla teknisen kehityksen mahdollistamalla menetelmällä, jolla saavutetaan vastaava luotettava mittaustulos. Testaustulos on dokumentoitava.

3 a §:n 4 momentin sekä 14 §:n 4 momentin voimaantuloon asti noudatetaan vanhan asetuksen (798/2015) 14 §:n 3 momenttia: Hengityssuojaimen tiiviys on tarkistettava ennen käyttöä. Lisäksi hengityssuojaimen tiiviys on varmistettava suojaimen sisäpuolelta työntekijän hengitysilmasta tehtävällä testillä vähintään kerran vuodessa.

Asetuksen 6 a § voimaan 1.1.2026, siihen asti asbestipurkutyöntekijän pätevyydestä noudatetaan laki eräistä asbestipurkutyötä koskevista vaatimuksista (684/2015) 2 §:n vaatimuksia.

1 § Soveltamisala

Tämä asetus koskee asbestityötä.

Asbestipurkutyön luvanvaraisuudesta, asbestipurkutyöntekijän pätevyydestä sekä työntekijän terveystarkastuksista säädetään erikseen.

Asbestipitoisen jätteen käsittelystä säädetään erikseen.

Ohje

Asetusta sovelletaan, kun työ tehdään työsopimuksen perusteella tai muussa työturvallisuuslain soveltamisalaan kuuluvassa työntekotilanteessa.

Yhteisellä työpaikalla säännökset kuuluvat siellä toimivien työnantajien ja muiden toimijoiden huolehtimisvelvollisuuteen. Ne koskevat siten osaltaan työturvallisuuslain tarkoittamalla yhteisellä työpaikalla esimerkiksi pääasiallista määräysvaltaa käyttävää työnantajaa (51 §) ja itsenäistä työnsuorittajaa (53 §) ja yhteisellä rakennustyömaalla pääurakoitsijaa ja rakennuttajaa (52 §). Myös suunnittelijan (57 §) tulee ottaa suunnittelussaan huomioon lain ja asetuksen säännökset.

Lisäksi työturvallisuuslaissa (61 § ja 62 §) tarkoitetun rakennuksen haltija, sataman haltija ja laivaisäntä ovat osaltaan velvollisia noudattamaan asetuksen säännöksiä.

Jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (978/2021) 32 §:n mukaan jätteen haltijan on huolehdittava siitä, että toiminnassa syntyvä asbestijäte kerätään ja kuljetetaan viivytyksettä käsittelyyn erillään muusta jätteestä.

Asbestijätteen säilyttämisessä ja kuljettamisessa on käytettävä tiiviisti suljettavia kestäviä pakkauksia, joiden merkinnöistä käy ilmi, että ne sisältävät asbestia.

Asbestijätepakkauksia on rikkoontumisen ehkäisemiseksi käsiteltävä varovasti ja huolellisesti.

Asbestijätteen käsittelystä kaatopaikalla säädetään kaatopaikoista annetussa valtioneuvoston asetuksessa.

Asbestityön/asbestipurkutyön suorittamispaikan ulkopuolella tapahtuvan asbestijätteen käsittelyyn sovelletaan työturvallisuuslakia ja jätelakia.

2 § Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

1) asbestilla seuraavia kuitumaisia silikaatteja:
a) aktinoliittiasbesti, CAS No 77536–66–4,
b) amosiittiasbesti, CAS No 12172–73–5,
c) antofylliittiasbesti, CAS No 77536–67–5,
d) krysotiili CAS No 12001–29–5,
e) krokidoliitti CAS No 12001–28–4,
f) tremoliittiasbesti CAS No 77536–68–6,
g) erioniitti CAS No 12150–42–8,

2) asbestityöllä asbestipurkutyötä tai muuta asbestia sisältävän tuotteen tai aineen käsittelyä siten, että se voi aiheuttaa altistumista asbestipölylle,

3) asbestipurkutyöllä asbestia sisältävien rakenteiden ja teknisten järjestelmien purkamista ja poistamista, säilytettävien rakenteiden suojausta, purkukohteen siivoamista ja muuta vastaavaa rakenteiden purkamiseen ja poistamiseen välittömästi liittyvää työtä, jossa voidaan altistua asbestipölylle.

Mitä tässä asetuksessa säädetään asbestipurkutyöstä, sovelletaan myös rakennuksen ja aluksen asbestia sisältävien rakenteiden tai laitteistojen kunnossapito- tai huoltotyöhön, jossa muodostuu asbestipölyä.

Ohje

​​​​​​​Asbestipurkutyö on yleisin asbestityön muoto ja asbestipurkutyö on yleensä rakennustyötä. Asbestipurkutyötä on rakenteiden ja teknisten järjestelmien purkaminen ja poistaminen, säilytettävien rakenteiden suojaus, purkukohteen siivoaminen ja muu vastaavat rakenteiden purkamiseen ja poistamiseen olennaisesti liittyvät työt, kuten suojausten rakentaminen ja asbestipurkujätteen käsittely.

Asbestipurkutyötä ei ole osastoinnin suojarakenteiden purku asbestipurkutyön jälkeen, kun asbestipurkutyöalue on todettu puhtaaksi asetuksen 15 §:n edellyttämällä tavalla.

Asbestipurkutyötä koskevia määräyksiä sovelletaan sellaiseen rakennuksen ja aluksen huolto- ja kunnossapitoon, jossa muodostuu asbestipölyä.

Asbestipurkutyö edellyttää työsuojeluviranomaisten myöntämää lupaa. Asiasta on säädetty laissa eräistä asbestipurkutyötä koskevista vaatimuksista (684/2015) 3 §:ssä.

Lain mukaan asbestipurkutyölupaa ei edellytetä lyhytkestoisissa huoltotöissä, joiden yhteydessä ei käsitellä murenevia asbestimateriaaleja tai muita rakenteita asbestikuituja vapauttavasti, eikä myöskään kapseloitaessa tai päällystettäessä ehjiä asbestia sisältäviä materiaaleja.

Lupaa ei myöskään tarvita asbestikartoitukseen tai muuhun näytteiden ottoon. Kartoituksen laajuus tai näytteenottojen määrä ei määritä luvanvaraisuutta.

Muuna asbestityönä pidetään sellaista asbestia sisältävän tuotteen tai aineen käsittelyä, joka voi aiheuttaa altistumisen asbestipölylle. Nämä työt eivät edellytä asbestipurkutyölupaa.

Asbestityötä tehdään muun muassa kaivoksissa ja jatkojalostuksessa, joissa louhitaan ja käsitellään luonnonkiviä. Asbestikuituja voi esiintyä runsaasti kaivos- ja rikastuspölyissä.

Asbestityötä tehdään jonkin verran myös puolustusvoimien ajoneuvojen ja museoautojen huoltotöiden yhteydessä.

Asbestityötä tehdään asetyleenikaasupullojen purkamisessa ja romutuksessa. Tämä toiminta edellyttää yleensä ympäristölupaa ja purkaminen tapahtuu suljetussa prosessissa.

Asbestityöhön liittyy asbestialtistumisen riski, jolloin töissä on huolehdittava asetuksen vaatimusten mukaisista ja riittävistä toimenpiteistä altistumisen estämiseksi.

3 § Altistumisen selvittäminen ja rajoittaminen

​​​​​​​Työnantajan velvollisuudesta selvittää ja arvioida työntekijän asbestipölylle altistumisen vaara säädetään työturvallisuuslain (738/2002) 10 §:n 1 momentissa.

Työnantajan on huolehdittava siitä, että työntekijän työstä johtuva altistuminen asbestille on mahdollisimman vähäistä ja altistuvien tai todennäköisesti altistuvien työntekijöiden lukumäärä on mahdollisimman pieni.

Asbestityö on tehtävä ensisijaisesti siten, ettei siitä synny asbestipölyä. Jos tämä ei ole työn luonteen vuoksi mahdollista, työ on tehtävä siten, että asbestipölyä pääsee ilmaan mahdollisimman vähän. Pölyn syntymisen estämiseksi ja vähentämiseksi on käytettävä pölynsidontaa, kohdepoistoa tai jatkuvaa sedimentointia taikka muita soveltuvia keinoja.

Jos on perusteltu syy epäillä, että asbestipölyä voi vapautua hengitysilmaan työssä, jossa ei ole tunnistettu asbestia ennen työn aloittamista, työ vaikutusalueella on keskeytettävä. Työtä saa jatkaa vasta, kun työnantaja on selvittänyt altistumisen vaaraan ja ryhtynyt tarvittaessa toimenpiteisiin työntekijöiden suojelemiseksi.

Ohje

​​​​​​​Työnantajan on selvitettävä työstä aiheutuvat vaarat ja tarvittaessa arvioitava jäännösvaaran merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Selvitys ja arviointi on tehtävä työturvallisuuslain 10 §:n edellyttämällä tavalla.

Työnantajan on huolehdittava siitä, että työntekijän työstä johtuva altistuminen asbestille on mahdollisimman vähäistä. Työnantaja on huolehdittava, että altistumisvaara ja todennäköinen altistumisvaara kohdistuu mahdollisimman pieneen määrään työntekijöitä. Altistumisvaara voi muodostua ja kohdistua myös muuta työtä suorittaviin työntekijöihin suojausten pettämisen, laiterikkojen tai muun syyn vuoksi.

Työnantajan on suunniteltava ja toteutettava toimenpiteet, joilla asbestin vapautuminen työssä estetään ja rajoitetaan mahdollisimman vähäiseksi. Asbestin vapautumisen estämiseksi ja vähentämiseksi on käytettävä työ-/purkumenetelmiä, joissa asbestia sisältävän materiaalin / rakenteen rikkoutuminen on mahdollisimman vähäistä. Vapautuvan asbestin leviämisen estämiseksi on käytettävä kohdepoistoa, kastelua, purkupusseja tai muita pölynhallintaan soveltuvia keinoja ja välineitä.

Pykälä sisältää vaatimuksen työssä havaitun altistumisvaaran selvittämiseen ja velvollisuuden työn keskeyttämiseen. Tätä sovelletaan purkutyössä esille tulleiden, ennalta havaitsemattomien asbestimateriaalien löytymisen lisäksi muussa työssä, jossa materiaaleissa, rakenteissa tai maa- ja kallioperässä syntyy perusteltu syy epäillä olevan asbestia ja näitä on tarkoitus työstää tai käsitellä siten, että asbestia on mahdollista vapautua. Vaatimukseen sisältyy myös asbestilöydöksestä ilmoittamisvelvollisuus rakennuttajalle -> asbestikartoituksen täydentäminen. Asetuksen 12 §:n vaatimus sellaisen materiaalin, jonka asbestipitoisuudesta ei tehdyistä selvityksistä huolimatta voida luotettavasti varmistua, ei muutu. Tällaista materiaalia on pidettävä ja käsiteltävä asbestia sisältävänä ja sen purku on tehtävä osastointimenetelmällä. Tilanteissa (esim. kaivokset, tunnelirakentaminen ja jatkojalostus) joissa asbestiriskin hallitsemisen edellyttämät selvitykset kallioperästä eivät ole varmuudella riittäviä, työnantajan on määritettävä seuranta ja asbestiesiintymien tunnistamisen menettelyt.

Päätoteuttajan on yhteisellä rakennustyömaalla omalta osaltaan huolehdittava työympäristön turvallisuudesta, huomioiden myös haitta-aineita sisältävien rakenteiden purku ja niiden aiheuttama vaara. Päätoteuttajan on jatkuvasti tarkkailtava työpaikalla toimivien työnantajien ja itsenäisten työnsuorittajien toimintoja ja niiden yhteensovittamista, velvoitteiden täytäntöönpanoa, työturvallisuuden tilaa ja työtapojen turvallisuutta. Tällöin päätoteuttajan on tarkkailtava toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen sekä toteutettava tarvittavat tuloksellisemmat turvallisuustoimenpiteet. Edellä oleviin kohtiin viitaten tilanteissa, joissa on perusteltu syy epäillä, että asbestipölyä on vapautunut hengitysilmaan työssä, jossa ei ole tunnistettu asbestia ennen työn aloittamista, päätoteuttajan on keskeytettävä työ vaikutusalueella. Työn keskeyttämisvelvollisuus on päätoteuttajan lisäksi myös yksittäisellä työnantajalla.

3a § Altistumisen raja-arvo ja mittaaminen

Työnantajan on riskienarvioinnin perusteella ja työn eri vaiheet huomioon ottaen määritettävä työpaikan ilmasta tehtävien mittausten säännöllisyyden tarve sekä varmistettava tarvittavin toimenpitein, että työntekijän hengitysilman asbestipitoisuus ei ylitä 0,01 kuitua kuutiosenttimetrissä kahdeksan tunnin aikapainotettuna keskiarvona.

Mittaukset on toteutettava siten, että ne edustavat työntekijöiden henkilökohtaista altistumista asbestipölylle. Mittauksen tekijältä edellytetään riittävää ammatillista osaamista tarpeellisten näytteiden ottamiseen ja niiden arviointiin. Mittaukset on dokumentoitava.

Asbestille altistumista arvioitaessa otetaan huomioon vain sellaiset kuitumaiset asbestihiukkaset, joiden pituus on vähintään viisi mikrometriä ja läpimitta enintään kolme mikrometriä ja vähintään 0,05 mikrometriä ja joiden pituuden suhde läpimittaan on vähintään 3:1.

Ilman asbestikuidut on laskettava elektronimikroskopialla tai muulla teknisen kehityksen mahdollistamalla menetelmällä, jolla saavutetaan vastaava analyysitarkkuus.

Ohje

Asbestityössä hengitysilman enimmäiskuitumäärä on 0.01 kuitua cm3 kahdeksan tunnin aikapainotettuna keskiarvona.

Työnantajalla on varmistamisvelvoite käyttämiensä työmenetelmien riskien hallintamenettelyn / toteutettujen suojelutoimenpiteiden mm. pölynhallinta ja henkilösuojaus, joilla altistuminen estetään, riittävyydestä. Hallintamenettelyn riittävyyden arviointi on perustuttava mittausdokumentaatioon. Työnantajalla on velvollisuus toteuttaa tarvittavat toimenpiteet asbestikuitumäärän alentamiseksi tasolle, jolla työntekijä ei altistu. Työnantajalla tulee olla mittaustieto eri materiaalien purussa / asbestikuituja vapauttavassa käsittelyssä käyttämissään työmenetelmissä esiintyvistä asbestikuitupitoisuuksista, joiden tulosten perusteella on määritettävä mittausten säännöllisyyden tarve sekä tarvittavat toimenpiteet kuitumäärän alentamiseksi. Mitä lähempänä raja-arvoa ollaan, sitä tiheämpi mittausvälin tulee olla. Mittausvälille ei ole ehdotonta minimivaatimusta. Mittausvälin arvioinnissa on huomioitava mm. muuttuneet työmenetelmät ja niiden vaikutus altistumisriskiin. Mittaukset on toteutettava työpaikan ilmasta altistavalta alueelta ja tarvittaessa sen ulkopuolelta. Mittausten suorittaminen muussa työympäristössä perustellusti, esim. epäiltäessä asbestin leviämistä laiterikon, sähkökatkosten aiheuttaman poikkeaman, suojausten rikkoutumisen tai muun syyn vuoksi. Mittauksiin perustuva mittausten säännöllisyyden tarpeen arviointi on tehtävä myös ilmastollisesti eristämättömänä tehdyissä töissä. Altistumisen arvioinnissa huomioidaan mittaustuloksen ja tiiveysmitatun hengityssuojaimen tehon laskennallinen suhde. Mittausvelvoite on myös murenevia asbestimateriaaleja purettaessa, vaikka niiden purkutyön osalta on asetettu erilliset vaatimukset. Näissä töissä mittauksen tuloksia käytetään pölynhallinnan lisäämisen tarpeen arviointiin, sekä mm. hengityssuojainten käyttötaukojen määrittämiseen.

Altistumisen arvioinnissa huomioidaan mittaustuloksen ja tiiveysmitatun hengityssuojaimen tehon laskennallinen suhde. Hengityssuojaimen tulee estää työntekijän altistuminen aina työn suorittamisen aikana. Laskenta tehdään kahdeksan tunnin keskiarvona työn suorittamisen aikana olevasta ilman asbestikuitupitoisuudesta. Työn suorittamisen tauotus korkeissa kuitupitoisuuksissa, ei mahdollista jatkuvaa / perättäistä työskentelyä olosuhteessa, joissa hengityssuojaimen suojausteho ei ole riittävä estämään altistumista. Työilman enimmäiskuitupitoisuuksista vs. hengityssuojaimen suojauskerroin esimerkit alla.

Työnantajan tulee esittää mittaustiedolla, että hengitysilman asbestipitoisuus ei ylitä 0,01 kuitua kuutiosenttimetrissä, laskettuna pitoisuus kahdeksan tunnin aikapainotettuna keskiarvona. Hengitysilman asbestipitoisuus hengityssuojaimen sisäpuolella saa olla enintään 0.01 kuitua/cm3, jolloin työskentelyilmassa voi olla kuituja enintään 2 kuitua/cm3, kun käytetään hengityssuojaimena suojainta, jossa käytännön suojauskerroin on 200. (2 kuitua/cm3: 200 = 0,01 kuitua/cm3).

Hengitysilman asbestipitoisuus hengityssuojaimen sisäpuolella saa olla enintään 0.01 kuitua/cm3. Kun työskentelyilmassa on 6 kuitua/cm3 ja käytetään hengityssuojaimena suojainta, jossa käytännön suojauskerroin on 500 (6 kuitua/cm3: 500 = 0,012 kuitua/cm3), niin tällöin raja-arvo ylittyy ja vaatimus paineilmalaitteesta saatavaan hengitysilmaan muodostuu.

Käytännön suojauskertoimia eri suojaimille on saatavilla eri lähteistä (mm. valmistajan määrittämiä). Työsuojeluviranomainen ohjeistaa käytettäväksi Työterveyslaitoksen antamia suojauskertoimia tai ohjeistusta suuremman suojauskertoimen hengityssuojaimia.

Mittaukset on tehtävä asbestikuituja ilmaan vapauttavan työn suorittamisen aikana työtilan ilmasta siten, että mittaus edustaa työtä suorittavien henkilökohtaista asbestialtistumista. Mittauksella selvitetään työstä työilmaan vapautuvien asbestikuitujen määrä, joka edustaa samoja materiaaleja samoin menetelmin purkavien työntekijöiden asbestialtistumista. Henkilökohtainen asbestialtistuminen määrittyy työilman kuitupitoisuudesta ja työntekijän käyttämän hengityssuojaimen suojausvaikutuksesta.

Mittausten suorittajan pätevyys voidaan osoittaa esim. AHA-asiantuntijan koulutuksella tai riittävällä ammatillisella osaamisella ja lainsäädännön tuntemuksella. Mittausdokumentaatio muodostuu mittauksen analyysilausunnosta. Analyysilausunnosta/tiedoista on käytävä ilmi ainakin seuraavat asiat; mittaustulos (asbestilaatu), mittausmenetelmä, mittauspaikka, mittausvyöhyke/mittauspiste, mittausajankohta, työvaihe, purettavat rakenteet, mittaajan yhteystiedot ja osoitus mittaajan pätevyydestä.

3 mom. voimaan 21.12.2026. Voimaantuloon asti noudatetaan kuitulaskennassa voimassa olevaa kuitumääritettä: Työntekijän asbestille altistumista arvioitaessa otetaan huomioon vain sellaiset kuitumaiset hiukkaset, joiden pituus on vähintään viisi mikrometriä ja läpimitta enintään kolme mikrometriä ja joiden pituuden suhde läpimittaan on 3:1 tai enemmän. Työntekijän hengitysilman asbestikuitupitoisuus hengityssuojaimen sisällä ei saa ylittää 0,01 kuitua cm3.

4 mom. voimaan 21.12.2026. Voimaantuloon asti noudatetaan analysoinnissa voimassa olevaa, analysointi aina luotettavimman tuloksen antavalla menetelmällä, ei sulje pois valomikroskopiaa materiaalianalyysissä. Myös materiaalianalyysit on tehtävä luotettavimman tuloksen antavalla menetelmällä.

4 § Altistumisalueen rajaaminen ja siellä toimiminen

Alue, jolla työntekijä voi altistua asbestille, on selvästi rajattava ja osoitettava varoitusmerkein. Altistumisalueelle eivät saa päästä muut kuin asbestityön tekemiseen välttämättömät henkilöt.

Työntekijöiden on altistumisalueella käytettävä asbestityön edellyttämiä suojavaatteita ja muita henkilönsuojaimia.

Asbestin kulkeutuminen altistumisalueen ulkopuolelle on estettävä. Asbestipitoiset aineet, välineet ja varusteet tulee siirtää altistumisalueelta merkittynä ja pakattuna siten, ettei niistä aiheudu vaaraa. Työntekijän on ennen altistumisalueelta poistumista puhdistauduttava asbestipölystä.

Asbestista puhdistautumiseen on oltava sopivat ja asianmukaisesti varustetut tilat.

Ohje

Altistumisalue on rajattava selvästi ja osoitettava varoitusmerkinnöin. Altistavan alueen ulkopuolelle on asetettava näkyville tiedot suoritettavasta työstä. Altistumisalue on esitettävä asbestipurkutyön turvallisuussuunnitelmassa ja yksilöitävä asbestipurkutyön ennakkoilmoituksessa.

Altistumisalueelle pääsy on estettävä muilta kuin niillä henkilöillä, joille se työnsä puolesta on välttämätöntä. Työntekijöille on varattava paikka, jossa he voivat syödä tai juoda altistumatta asbestipölylle.

Työnantajan on varmistettava, että työntekijät käyttävät työn edellyttämiä henkilösuojaimia ja suojavaatteita.

Hengityksensuojaimet asbestityössä aina tiiveysmitatut ja suoritettavan työn vaatimusten mukaiset. Velvoite koskee asbestityön edellyttämien, puolinaamari sekä kokonaamari, hengityssuojainten tiiveyden varmistamista mittaamalla.

• kokonaamarilla varustettu suodatinsuojain, jossa hengitysilma ahdetaan suodattimen läpi puhaltimella, P3-luokan suodatin tai
• kokonaamari, johon hengitysilma saadaan paineilmalaitteesta, paineilmakompressorin tuottamana tai esim. happipullosta.
• puolinaamari, varustettu P3- luokan suodattimella / työn mahdollistaessa vähintään P2-suodatin. Työnantajan on varmistettava suojaimen ja suodattimen soveltuvuus asbestityöhön.

Muut suojaimet:

• kertakäyttöinen pölyä läpäisemätön ja hylkivä hupullinen suojahaalari, jossa ei taskuja eikä taitteita – varattava useita työntekijälle / työpäivä
• kertakäyttöiset suojakäsineet
• kumisaappaat tai vastaavat helposti puhdistettavat jalkineet, pohja matalaprofiilinen, tarvittaessa naulaanastumis- ja varvassuojalla
• silmiensuojaimet, jos ei ole mukana hengityksensuojaimessa
• suojakypärä
• heijastava varoitusvaatetus
• kuulonsuojaimet tarvittaessa
• muut henkilönsuojaimet työn vaarojen perusteella

Asbestia ei saa missään vaiheessa kulkeutua altistumisalueen ulkopuolelle. Työntekijöiden on puhdistauduttava aina asbestipurkutyön jälkeen. Puhdistautumiseen on oltava sen suorittamisen edellyttämät tilat, välineet ja laitteet

• kertakäyttöiset suojavaatteet on imuroitava aina ennen altistumisalueelta poistumista (sulkutilassa tai altistavan alueen rajalla) riisuttava, asetettava suljettavaan jäteastiaan ja hävitettävä asbestijätteenä.
• Hengityssuojainten ja jalkineiden pinnat on puhdistettava pesemällä. Hengityssuojainten suodattimet on tulpattava poistuttaessa altistavalta alueelta.
• Asbestipitoiset aineet, välineet ja varusteet on pakattava erikseen muista materiaaleista välittömästi asbestipurkutyön jälkeen. Pakkaukset on merkittävä selkeästi ”sisältää asbestia” ennen kuin niitä siirretään pois altistumisalueelta.

5 § Huoltotilat

​​​​​​​Asbestityössä käytettävien työvälineiden pölyävää huoltoa ja muuta kunnossapitoa varten on oltava erilliset huoltotilat, joissa työ voidaan tehdä turvallisesti.

Huoltotilat on puhdistettava aina käytön jälkeen.

Ohje

Asbestipurkutyössä käytettävien laitteiden ja välineiden pölyävä huolto ja puhdistus ovat oleellinen ja asbestipurkutyöhön välittömästi liittyvä työ, joka on tehtävä siihen tarkoitukseen varatussa tilassa. Huoltotila on myös vaatimuksena asbestipurkuluvan myöntämiselle. Jos yrityksellä on huoltotilasopimus, on huoltotilan oltava aina käytettävissä. Laitteiden ja välineiden huollosta voidaan tehdä myös huoltosopimus.

Tilan on täytettävä seuraavat vaatimukset:

• Tilan on oltava lämmin ja lujarakenteinen (levyrakenne, ei muoviseinä).
• Tilan lattian ja seinälevyjen on oltava pinnoitettu siten, että ne kestävät vesipesua. Pesun kestävä pinnoitus on oltava seinässä vähintään roiskekorkeudelle (1,5 m) lattiapinnasta.
• Tilassa on oltava vesipiste ja viemäri. Viemäri on varustettava karkeasuodattimella, joka suodattaa tilojen pesuveden asbestijäämät. Viemärin karkeasuodatin on uusittava jokaisen tilassa suoritetun huolto- ja puhdistustyön jälkeen. Sulkutilan lavuaarin suodatettu pesuvesi voidaan johtaa huoltotilan viemäriin tai kerätä erilliseen säiliöön sulkutilassa.
• Tilat on varustettava asbestista varoittavilla merkinnöillä.
• Tiloihin kulku on järjestettävä kolmijakoisen sulkutilan kautta.
• Sulkutilan seinärakenteiden on oltava lujarakenteisia. Sulkutilojen väliset ovirakenteet, läppäovet, voidaan tehdä muovista. Sulun kautta tulevaa korvausilmaa ei saa tukkia kokonaan, vaikka huoltotila olisi varustettu erillisellä korvausilmaukolla.
• Sulkutilan ovirakenteiden on oltava sellaiset, että ne sulkeutuvat tiiviisti mahdollisen alipaineistuksen vikaantumisen aikana ja estävät asbestikuitujen vapautumisen sulkutilan kautta.
• Sulkutilan sisin osa on varustettava vaateimurilla ja suljettavalla jäteastialla. Vaateimurin käyttö, käynnistys ja sammutus, on oltava mahdollista tehdä sulun sisimmässä osassa.
• Sulun keskimmäisessä osassa on oltava pesumahdollisuus, vähintään lavuaari juoksevalla vedellä, kiinteä vesipiste.
• Sulun uloimmassa osassa on oltava naulakko pitovaatteiden säilytystä varten.
• Puhdistettavien ja huollettavien koneiden ja laitteiden kuljetus tilaan on voitava tehdä sulkutilan kautta, kun tilaa ei ole varustettu erillisellä ovella tätä tarkoitusta varten. Sulkutilan kunkin osan on oltava riittävän suuri ja mahdollistettava sulussa tehtävät toiminnot.
• Alipaine huoltotilassa mitoitetaan siten, että tilan alipaine on vähintään 5 Pascalia, ympäröiviin tiloihin nähden.
• Huollettavien laitteiden puhdistusta varten on oltava imuri. Imurivaatimus voidaan toteuttaa keskuspölynimurilla, jossa keskuspölynimurina toimii vaateimuri. Imurin käyttö, käynnistys ja sammutus, on voitava tehdä erikseen molemmista tiloista.
• Huoltotilaan johtavien muiden kulkuaukkojen on oltava tiiviit ja lukittavissa huoltotilan puolelta. Muiden kulkuaukkojen on oltava lukittuna tilan ollessa likainen.
• Huoltotilan ilmankäsittelylaitteiden on oltava irrotettavissa niille suoritettavien huoltojen ja huoltotoimenpiteiden suorittamiseksi. Huoltotila on varustettava korvaavilla ilmakäsittelylaitteilla huoltotilan omien ilmankäsittelylaitteiden huollon ja puhdistuksen ajaksi, tämä tulee huomioida laitteiden asennuksessa.

Huoltotilan ilmankäsittelylaitteet on tulpattava työn päätyttyä. Huoltotila, sulkutila, huoltotilan ilma ja niiden pinnat on puhdistettava aina siellä suoritetun huolto- ja puhdistustyön jälkeen. Puhtaus on todettava visuaalisella katselmuksella ja dokumentoitava esim. huoltotilapäiväkirjaan.

Huoltotilan ilmankäsittelylaitteiden on oltava asbestipurkutyöhön soveltuvia. Huoltotilan ilmankäsittelylaitteiden toimintakuntoa on varmistettava mittauksin laite käyttöönotettaessa, hienosuodattimen vaihdon yhteydessä, muussa suodatustehoon vaikuttavan muutoksen yhteydessä ja vähintään kerran vuodessa. Huoltotilan ilmankäsittelylaitteilla on oltava huoltokirjat.

Hengityssuojainten huoltoa ei saa tehdä likaisessa huoltotilassa. Hengityssuojaimet ovat aina osastosta poistuttaessa pinnoiltaan puhtaat ja suodattimet tulpattu. Tulpatut suodattimet poistetaan, hengityssuojaimen muuta huoltoa ja puhdistusta varten, ja pakataan asbestijätteeksi.

Huoltotilassa työskentelevän on oltava asbestipurkutyöhön pätevä ja hengityssuojainten ja suojavaatteiden on oltava osastointimenetelmällä tehdyn työn mukaiset.

6 § Erityinen opetus ja ohjaus

Työnantajan on annettava asbestityötä tekevälle työntekijälle työtehtävät ja työmenetelmät huomioon ottaen riittävästi sekä teoreettista että käytännön opetusta ja ohjausta asbestialtistumista koskevasta lainsäädännöstä ja seuraavista asioista:

1) asbestin ominaisuudet ja terveysvaikutukset; 
2) 3 a §:n 1 momentissa säädetty asbestille altistumisen raja-arvo, sen alittumisen seuranta ja mittauslaitteiden käyttö;
3) tuote- ja materiaalityypit, jotka todennäköisesti sisältävät asbestia; 
4) asbestille altistavat toimet ja ennaltaehkäisevien toimien merkitys altistumisen vähentämiseksi; 
5) turvalliset työtavat, toimet ja suojavälineet; 
6) suojavaatetus, sen käyttö ja työntekijän puhdistautuminen; 
7) hengityksensuojainten valinta, oikea käyttö, puhdistaminen ja toimintakunnon varmistaminen;
8) koneiden ja muiden teknisten laitteiden käyttö asbestipölyn vapautumisen ja leviämisen estämiseksi; 
9) asbestia sisältävien jätteiden käsittely; 
10) hätämenettelyt; 
11) terveystarkastukset.

Opetusta ja ohjausta on täydennettävä tarvittaessa. Opetus ja ohjaus on annettava uudestaan vähintään kolmen vuoden välein.

Opetuksen ja ohjauksen antajalla on oltava soveltuva koulutus ja riittävä perehtyneisyys 1 momentissa tarkoitettuihin työturvallisuus- ja työterveysasioihin.

Työnantajan on huolehdittava siitä, että työntekijä saa tai on saanut opetuksesta ja ohjauksesta kirjallisen ja päivätyn todistuksen, josta käyvät ilmi:

1) opetuksen ja ohjauksen sisältö, kesto ja kieli, jolla se on annettu; 
2) opetuksen ja ohjauksen antajan nimi, pätevyys ja yhteystiedot.

Ohje

Erityisen opetuksen ja ohjauksen antamisvelvoite koskee sekä asbestityötä sekä asbestipurkutyötä. Vaatimus opetuksesta ja ohjauksesta tulee voimaan 21.12.2025. Opetukselle ja ohjaukselle ei ole siirtymäaikaa. Annetun opetuksen ja ohjauksen tulee vastata asetuksen edellyttämää.

Opetus ja ohjaus ja siitä annettava todistus on annettava työntekijälle asetuksen voimaantullessa. Opetus ja ohjaus sekä todistus on annettava uudelleen vähintään 3 vuoden välein.

Opetusta ja ohjausta on tarvittaessa ja tarvittavilta osin täydennettävä, mikäli havaitaan opetuksesta ja ohjeista poikkeava turvallisuutta vaarantava toiminta tai esim. tehtävien muutoksen aiheuttama opetuksen ja ohjauksen tarve. Todistuksessa edellytettävä päiväys määrittää seuraavan annettavan opetuksen ja ohjauksen antamisajankohdan.

Yksittäisestä osa-alueesta annettu tarvittava opetuksen ja ohjauksen täydentäminen ei muuta seuraavan annettavan koulutuksen ajankohtaa. Lisäkoulutukset kirjataan erillisellä todistuksella.

Opetukseen ja ohjaukseen on kuuluttava lähiopetusta (mm. käytettävät laitteet ja muut toiminnot ja käytännöt). Kokonaan etäopetuksena annettu opetus ja ohjaus ei ole hyväksytty.

Opetuksen ja ohjauksen antajalla on oltava soveltuva koulutus ja riittävä perehtyneisyys 1 momentissa tarkoitettuihin työturvallisuus- ja työterveysasioihin. Opetuksen ja ohjauksen antajan pätevyys kunkin annettavan koulutuksen osa-alueen osalta ovat esim. AHA-asiantuntija, työhygieenikko, asbestityön työturvallisuuteen perehtynyt insinööri tai terveyshuollon ammattihenkilö. Opetuksen ja ohjauksen antajan pätevyys voi muodostua myös ammatillisen kokemuksen kautta, jos koulutuksen antajalla on kokemuksen kautta syntynyt riittävä osaaminen asetuksessa tarkoitettuihin opastettaviin asioihin. Pätevyys tulee kirjata todistukseen kunkin koulutuksen antajan osalta.

Työnantajan on huolehdittava siitä, että työntekijä saa tai on saanut opetuksesta ja ohjauksesta kirjallisen ja päivätyn todistuksen, josta käyvät ilmi: 1) opetuksen ja ohjauksen sisältö, kesto ja kieli, jolla se on annettu; 2) opetuksen ja ohjauksen antajan nimi, pätevyys ja yhteystiedot. Vaatimus on yksiselitteinen.

Työntekijän ja työnantajan tulee säilyttää todistus annetun opetuksen ja ohjauksen todentamiseksi. Todistus tulee säilyttää sen voimassaolon ajan.

Opetuksen ja ohjauksen antamisen ajankohta ilmoitetaan 9 §:n asbestipurkutyön ennakkoilmoituksessa.

Opetus ja ohjaus voidaan antaa työnantajan edustajan toimesta, jolla on annettavan opetuksen ja ohjauksen osioon riittävä pätevyys tai käyttää ulkopuolista asiantuntijaa. Valvotaan myös pätevyyttä todistukseen merkittyjen pätevyystietojen kautta.

6 a § Asbestipurkutyöntekijän pätevyys

Ammattipätevyysvaatimuksena asbestipurkutyöntekijän tehtävään on talonrakennusalan ammattitukinnon osa Asbestityöt.

Voimaan 1.1.2026. Ei muutosta, säädetty lain lisäksi nyt asetuksessa. Pätevyysvaatimus on yksiselitteinen ja edellytetään asbestipurkutyöhön pätevien työntekijöiden rekisteröintiin.

Asbestipurkutyötä saavat suorittaa ja johtaa vain pätevien asbestipurkutyöhön rekisteröidyt työntekijät.

7 § Asbestikartoitus

​​​​​​​Rakennuttajan tai muun, joka ohjaa tai valvoo rakennushanketta, johon voi sisältyä asbestipurkutyötä, on huolehdittava asbestikartoituksen tekemisestä.

Asbestikartoituksessa on
1) paikallistettava purettavassa kohteessa oleva asbesti,
2) selvitettävä asbestin ja sitä sisältävien materiaalien laatu ja määrä,
3) selvitettävä rakenteissa olevan asbestin ja sitä sisältävien materiaalien pölyävyys niitä käsiteltäessä tai purettaessa.

Asbestikartoituksen tekijältä edellytetään riittävää perehtyneisyyttä asbestiin, sen esiintymiseen ja rakenteiden purkamiseen sekä suunnitellun kartoituksen laadun ja laajuuden edellyttämää ammatillista osaamista.

Asbestikartoitus on dokumentoitava ja se on luovutettava asbestipurkutyöhön ryhtyvän työnantajan tai itsenäisen työnsuorittajan käyttöön.

Mitä tässä pykälässä säädetään rakennuttajasta tai muusta, joka ohjaa ja valvoo rakennushanketta, sovelletaan työturvallisuuslain 49 §:ssä tarkoitetulla yhteisellä työpaikalla pääasiallista määräysvaltaa käyttävään työnantajaan.

Ohje

Asbestikartoituksessa kartoittajan tulee ottaa kantaa materiaalin pölyävyyteen ja murenemiseen. Myöhemmin voimaan tulevassa terveydensuojelulain muutoksessa tullaan ottamaan kantaa myös kartoittajan pätevyyteen ja tehtäviin. Asbestikartoituksen suorittamisvaiheessa tulee kartoittaa myös muut haitta-aineet, ellei sitä ole tehty erillisenä kartoituksena, AHA-kartoitus.

Asbestikartoituksen tekemättä jättäminen ei mahdollista rakenteiden purkua. Vaatimus asbestikartoitukselle on yksiselitteinen. Asbestikartoituksen puuttuessa, selvitysvelvoite työhön kohdistuvista haitta- ja vaaratekijöistä on työtä suorittamaan ryhtyvällä työnantajalla, yhteisen työmaan pääasiallista määräysvaltaa käyttävällä työnantajalla, yhteisen rakennustyömaan päätoteuttajalla ja myös itsenäisellä ammatinharjoittajalla. Nämä edellytettävät selvitykset työhön kohdistuvista haitta- ja vaaratekijöistä eivät poista kartoitusvelvollisuutta / kumoa kartoituksen tekemättä jättämisen määräysten laiminlyöntiä.

Asbestikartoitusta hyödynnetään kustannusarvio- ja tarjouspyyntöasiakirjoissa sekä urakkasopimuksissa. Asianmukaisesti toteutettu ja ajantasainen asbestikartoitus on ennen kaikkea myös keskeinen osa asbestipurkutyön turvallisuuden selvittämistä ja turvallisuussuunnittelua. Asbestikartoituksesta aluksella säädetään erikseen asetuksen 17 §:ssä.

Rakennuttajan tai muun, joka ohjaa ja valvoo rakennushanketta, on huolehdittava, että asbestipurkutyötä varten tehdään asbestikartoitus. Velvollisuus koskee henkilöä tai organisaatiota, joka ryhtyy rakennushankkeeseen tai muuta vastaavaa tahoa, joka ohjaa ja valvoo rakennushanketta taikka, jos edellä mainittuja ei ole, tilaajaa.

Rakennuttajan ja päätoteuttajan tulee osana rakennustyön turvallisuussuunnittelua ottaa eri rakennusvaiheissa huomioon muun ohessa pölyn torjunta, pölyn vähentäminen ja sen leviämisen estäminen, työhygieenisten mittausten menettelyt, purkutyöt ja eri töiden ja työvaiheiden yhteensovittaminen myös haitta-aineita koskevasti. Asbestille ja muille kemiallisille aineille altistavien töiden riskit on turvallisuussuunnittelussa erityisesti selvitettävä ja arvioitava.

Korjaushankkeessa tulee selvittää, sisältävätkö purettavat tai korjattavat rakenteet haitallisia ja vaarallisia aineita, joista yleisin on asbesti. Selvityksen tulee olla niin järjestelmällistä ja luotettavaa, että sen perusteella voidaan tehdä asianmukaiset johtopäätökset työn luonteesta. Selvityksen lähtökohtana on yleensä tieto asbestipitoisten rakennusaineiden käytöstä rakentamisessa. Ellei tuotteen asbestipitoisuudesta voida mulla tavoin varmistua, tehdään asbestipitoisuuden arviointi laboratorioanalyysin perusteella. Jos selvityksen perusteella ei voida olla täysin varmoja siitä, onko purettavissa, työstettävissä tai poistettavissa rakenteissa asbestia, on työ tehtävä asbestipurkutyönä käyttäen osastointimenetelmää.

Asbestikartoituksessa on paikallistettava purettavassa kohteessa oleva asbesti ja selvitettävä asbestin laatu ja määrä. Paikallistamisella tarkoitetaan asbestin sijainnin selvittämistä ja merkitsemistä tila- ja rakennuspiirustuksiin sekä työselostuksiin mahdollisimman yksiselitteisesti esimerkiksi sanallisesti ja valokuvin.

Asbestilaadun määrittelyssä on krokidoliitti erotettava muusta asbestista. Lisäksi asbestikartoituksessa on selvitettävä asbestia sisältävien materiaalien pölyävyys niitä käsiteltäessä tai purettaessa. Kartoituksissa tulisi määrittää asbestimateriaalien sijainti ja eritellä murenevat asbestimateriaalit. Kartoituksesta on käytävä ilmi millä tavoin materiaalin asbestipitoisuus on todettu.

Asbestikartoituksen tekeminen edellyttää asbestiin, sen esiintymiseen ja rakenteiden purkamiseen riittävästi perehtynyttä henkilöä, jolla on kysymyksessä olevan kartoituksen laadun ja laajuuden edellyttämä ammatillinen osaaminen. Kartoittajan pätevyys voidaan osoittaa esimerkiksi rakennusterveysasiantuntijan, AHA-asiantuntijan koulutuksella tai muulla tavoin.

Asbestikartoittajan perusosaamiseen kuuluu keskeisimpänä asbestimateriaalien tunnistaminen olemassa olevissa rakenteissa, käytöstä poistetuissa rakennemateriaaleissa ja rakennuksiin liittyvissä koneissa ja laitteissa.

Asbestikartoittajan tulee tuntea seuraavat seikat:

• asbestiin liittyvä ajantasainen lainsäädäntö
• asbestin terveysvaikutukset ja altistumiseen liittyvät riskit
• asbestin tärkeimmät käyttötavat ottaen huomioon rakennusten ikä, käyttötarkoitus sekä perusrakenteiden lisäksi eräät paloturvallisuuteen ja arkkitehtonisiin ratkaisuihin liittyvät asbestin erityiskäyttötavat
• asbestin tunnistamisen menetelmät, rajoitukset sekä käytännöt mistä saa analyysipalveluja ja miten näytteet otetaan.

Asbestikartoitus dokumentoidaan. Asbestikartoitus tulee luovuttaa päätoteuttajalle, asbestipurkutyöhön ryhtyvälle työnantajalle tai itsenäiselle työnsuorittajalle, jotta tämä voi suunnitella ja toteuttaa työn turvallisesti. Käytännössä tämä pääsääntöisesti tapahtuu rakennustyössä siten, että rakennuttaja sisällyttää asbestikartoituksen rakentamisen suunnittelua ja valmistelua varten laadittavaan turvallisuusasiakirjaan. Velvoite koskee myös työturvallisuuslain 49 §:ssä tarkoitetulla yhteisellä työpaikalla pääasiallista määräysvaltaa käyttävään työnantajaan. Tällä varmistetaan, että asbestikartoitus tehdään myös sellaisissa asbestipurkutöissä esimerkiksi koneen purkutyössä, kiinteistöjen huolto- ja kunnossapitotyössä, jotka eivät ole varsinaista rakentamista.

8 § Kirjallinen turvallisuussuunnitelma

Asbestipurkutyöhön ryhtyvän työnantajan on tehtävä asbestipurkutyötä varten 7 §:n mukaisen asbestikartoituksen ja työturvallisuuslain 10 §:n 1 momentissa tarkoitetun työn vaarojen selvittämisen ja arvioinnin perusteella kirjallinen turvallisuussuunnitelma.

Turvallisuussuunnitelmasta tulee ilmetä tarpeellisessa laajuudessa työn ja työympäristön turvallisuuden varmistamiseksi tehtävät toimenpiteet altistuksen arvioimiseksi, vähentämiseksi ja seurannaksi.

Turvallisuussuunnitelma on annettava tiedoksi asbestipurkutyöhön osallistuville työntekijöille ja työn vaikutuspiirissä oleville toiminnanharjoittajille ja heidän työntekijöilleen.

Itsenäisen työnsuorittajan on työturvallisuuslain 49 §:ssä tarkoitetulla yhteisellä työpaikalla noudatettava, mitä 1–3 momentissa säädetään.

Ohje

Suunnittelun lähtökohtana on työturvallisuuslain 10 §:n 1 momentin tarkoittama työn vaarojen selvittäminen ja arviointi sekä asbestikartoituksen tiedot.

Suunnittelussa on huomioitava murenevat asbestimateriaalit.

Työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työajoista, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät.

Rakennuttajan asbestikartoituksesta saadaan suunnittelun perustiedot, joihin asbestipurkutyötä tekevä työnantaja ja itsenäinen työnsuorittaja perustaa suunnitelmansa.

Asbestityön turvallisuussuunnitelmassa on esitettävä seuraavat tiedot:

Turvallisuussuunnitelma on annettava tiedoksi asbestipurkutyöhön osallistuville työntekijöille.

Turvallisuussuunnitelma on annettava tiedoksi yhteisellä rakennustyömaalla työmaan päätoteuttajalle. Päätoteuttajan on esitettävä suunnitelma rakennuttajalle. Asbestipurkutyöhön ryhtyvän työnantajan on yhteisellä työpaikalla huolehdittava suunnitelman tiedoksiannosta työn vaikutuspiirissä oleville toiminnanharjoittajille ja heidän työntekijöilleen.

9 § Ennakkoilmoitus

Työnantajan ja itsenäisen työnsuorittajan tulee ilmoittaa työkohteessa asbestipurkutyölupaa edellyttävästä asbestipurkutyöstä etukäteen työsuojeluviranomaiselle. Ilmoitus on tehtävä kirjallisesti, jos mahdollista vähintään seitsemän päivää ennen työn aloittamista. Sen lisäksi, mitä työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain (44/2006) 48 §:n 2 momentissa säädetään, ilmoituksen tulee sisältää tarpeelliset tiedot seuraavista seikoista:

1) työn luonne, alkamisaika ja todennäköinen kesto;

2) paikka ja yksilöidyt alueet, joilla työ tehdään;

3) työn tilaaja ja tämän yhteystiedot;

4) vuokratyöntekijän työnantaja;

5) asbestikartoituksen keskeiset havainnot, kartoituksen suorituspäivä ja tekijä;

6) asbestialtistumisen rajoittamisen sekä turvallisen asbestipurkutyön periaatteet ja käytettävät purkutyömenetelmät;

7) työntekijöiden suojaukseen ja puhdistamiseen sekä asbestipölyn leviämisen estämiseen käytettävät ilmankäsittelylaitteet yksilöitynä, niiden ominaisuudet sekä viimeisimmän suodatustehon testauksen ajankohta;

8) jätteiden käsittely ja kaatopaikan nimi, jonne jätteet toimitetaan;

9) ilmoituksen tekijä ja tämän yhteystiedot.

Ilmoitus työsuojeluviranomaiselle on uusittava, jos työolosuhteissa tapahtuu muutos, jonka takia altistuminen asbestista tai asbestipitoisesta materiaalista vapautuvalle pölylle lisääntyy merkittävästi. Lisäksi ilmoitusta on täydennettävä, jos purkutyötä tekemään tulee muu kuin ennalta ilmoitettu työntekijä.

Ennen työn aloittamista on näkyvälle paikalle 4 §:ssä tarkoitetun altistumisalueen ulkopuolelle kiinnitettävä ilmoitus, josta ilmenee tämän pykälän 2 momentin 1, 2 ja 11 kohdissa tarkoitetut tiedot.

Ohje

Ennakkoilmoitusvelvollisuus asbestipurkutyötä on asbestipurkulupaa edellyttävässä työssä asbestipurkutyöhön ryhtyvällä työnantajalla ja itsenäisellä ammatinharjoittajalla. Ilmoitus on tehtävä työsuojeluviranomaiselle seitsemän päivää ennen asbestipurkutyön aloittamista. Mikäli ilmoituksen tekeminen ei ole mahdollista vähintään seitsemän päivää ennen, on se tehtävä heti kun se on mahdollista. 
Ilmoitettavia tietoja ovat:

1) työn luonne, alkamisaika ja arvioitu kesto; Työn luonne ilmoitetaan huomioiden myös työn suorittamisen olosuhteet. Työn alkamisaika on ilmoitettava todellisen alkamisajan mukaisesti. Kesto tulee ilmoittaa arviona todellisesta kestosta.

2) paikka ja yksilöidyt työalueet, joilla työ tehdään; Osoite, huoneisto ja tilan nimi. esim. Kaivokatu 1 A, 00100 Mikkeli, huoneisto A 6, kylpyhuone ja keittiö.

3) työn tilaaja ja tämän yhteystiedot; ilmoitetaan yritys / yksityishenkilö / muu tilaajataho, tilaajan yhteyshenkilö ja hänen yhteystietonsa.

4) vuokratyöntekijän työnantajan tiedot; Vuokratyöntekijän työnantaja on työntekijän vuokralle antava yritys. 

5) asbestikartoituksen keskeiset havainnot, kartoituksen suorituspäivä ja tekijä; Mikäli kartoitusta ei ole tehty, kohta jätetään tyhjäksi kartoituksen suorittamisajankohdan ja suorittajan osalta. Ilmoituksen on kuitenkin sisällettävä tiedot asbestipurkutyönä purettavista rakenteista, määristä, asbestilaadusta ja asbestin sijainnista rakenteissa.

6) asbestialtistumisen rajoittamisen sekä turvallisen asbestipurkutyön periaatteet ja käytettävät purkutyömenetelmät; Kirjataan käytettävä työmenetelmä, hengityssuojaintiedot, rakenteiden purkumenettely / poistomenettely, menettely työstä syntyvän pölyn hallitsemiseksi ja poistamiseksi sekä työssä toteutettavat turvallisuuden varmistavat muut toimet.

7) työntekijöiden suojaukseen ja puhdistamiseen sekä asbestipölyn leviämisen estämiseen käytettävät ilmankäsittelylaitteet yksilöitynä, niiden ominaisuudet sekä viimeisimmän suodatustehon testauksen ajankohta; Ilmoitetaan kunkin laitteen kauppanimi, teho ja laitteen yksilöintitietona laitteen sarjanumero. Lisäksi ilmoitetaan kunkin yksilöidyn ilmankäsittelylaitteen viimeisimmän suodatustehon mittauksen suorittamisen ajankohta.

8) jätteiden käsittely ja kaatopaikan nimi, jonne jätteet toimitetaan; ilmoitetaan jätteen käsittelyn, pakkaaminen, siirrot, kuljetus, merkinnät ja jätteen ja jätepakkausten välityksellä asbestin leviämisen estämisen menettelyt. Ilmoitetaan kaatopaikka, jonne asbestijäte toimitetaan.

9) ilmoituksen tekijä ja tämän yhteystiedot. ilmoitetaan ilmoituksen laatija ja hänen yhteystietonsa. 
Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006) 48 §:ssä säädetään lisäksi asbestipurkutyön ennakkoilmoituksessa ilmoitettavista tiedoista.
Ennakkoilmoituksessa ilmoitettavia tietoja ovat lisäksi:

1. työhön käytettävien työntekijöiden nimet.
2. työntekijän terveydentilan sopivuus asbestityöhön
3. viimeisimmän terveystarkastuksen päivämäärä ja sen voimassaolo
4. Viimeisimmän hengityssuojaimen tiiviystestauksen suorittamispäivämäärä
5. työntekijän ammattipätevyys
6. erityisestä opetuksesta ja ohjauksesta annetun todistuksen päivämäärä.
7. muut kuin 1–6 kohdassa tarkoitetut tarpeelliset tiedot.

Kohta 2 ja 3, sopivuuden varmistaminen asbestipurkutyöhön lääkärilausunnon kirjauksesta ´sopiva asbestipurkutyöhön´. Terveystarkastuksen päivämäärä on lääkärinlausunnon päivämäärä. Terveystarkastuksen voimassaolo enintään 3 vuotta, ellei lääkärinlausunnossa edellytetä aiempaa terveystarkastusta / seurantaa.

Kohta 5 ja 6, ammattipätevyyden varmistaminen: Pätevien asbestipurkutyöntekijöiden rekisterin merkinnän varmistamisella ja koulutuksen varmistaminen työntekijän koulutustodistuksesta. Rekisteröinnin varmistaminen rekisteriä ylläpitävältä työsuojeluviranomaiselta sähköpostilla tai puhelimitse.

Jos asbestipitoisen aineen vaurion tai putkirikon korjaaminen edellyttää vahingon tai vaaran minimoimiseksi välittömiä toimenpiteitä työ voidaan aloittaa heti. Työn tulee tällöin kohdentua vain vahingon tai vaaran välttämiseksi / estämiseksi tehtäviin toimenpiteisiin. Ilmoitus on tehtävä tällöin heti kun se on mahdollista. Työsuojeluviranomainen voi edellä mainituissa välittömiä toimenpiteitä edellyttävissä tilanteissa hyväksyä myös suullisen ilmoituksen. Ilmoitus on kuitenkin tehtävä myös kirjallisesti, heti kun se on mahdollista.

Asbestipurkutyötä suorittavan henkilön sopivuus työhön on oltava tarkastettu terveystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä annetun valtioneuvoston asetuksen (1485/2001) mukaisesti. Lääkärin lausunnossa on oltava maininta asbestityöhön soveltuvuudesta.

Ilmoitus työsuojeluviranomaiselle on uusittava, jos työolosuhteissa tapahtuu muutos, jonka johdosta altistuminen asbestista tai asbestipitoisesta materiaalista vapautuvalle pölylle lisääntyy merkittävästi. Lisäksi ilmoitusta on täydennettävä, jos purkutyötä tekemään tulee muu kuin ennalta ilmoitettu työntekijä.

Ilmoituksen sisällöstä säädetyn mukaisesti, ilmoitusta on täydennettävä tilanteissa, joissa työssä käytettäväksi ilmoitetuissa ilmankäsittelylaitteissa tapahtuu muutos.

Ennakkoilmoitus on kiinnitettävä 4 §:ssä tarkoitetun altistumisalueen ulkopuolelle näkyvälle paikalle. Ilmoituksesta tulee käydä ilmi: työn luonne, alkamisaika ja todennäköinen kesto, paikka, jossa työ tehdään sekä ilmoituksen tekijä ja tämän yhteystiedot.

10 § Asbestipurkutyön johto ja valvonta

Työnantajan on nimettävä asbestipurkutyön toteuttamista varten työnjohtaja.

Työnjohtajan on jatkuvasti seurattava ja arvioitava 8 §:ssä tarkoitetun turvallisuussuunnitelman toteutumista ja huolehdittava, että asbestipurkutyö tehdään turvallisuussuunnitelman mukaisesti.

Ohje

Työnantajan on nimettävä asbestipurkutyön toteuttamista varten työnjohtaja. Asbestipurkutyön työnjohtajan on jatkuvasti seurattava ja huolehdittava siitä, että asbestipurkutyö tehdään turvallisuussuunnitelman mukaisesti.

Asbestipurkutyön työnjohtajalla on oltava riittävät valtuudet tehdä tarvittaessa asbestipurkutyön turvallisen suorittamisen edellyttämiä päätöksiä.

Asbestipurkutyön työnjohtajalla on oltava suoritettuna asianomainen ammattitutkinto tai sen soveltuva osa, kuten muillakin asbestipurkuun osallistuvilla työntekijöillä.

11 § Turvallisen asbestipurkutyön periaatteet

Asbestipurkutyö on tehtävä siten, että asbestipölyä muodostuu mahdollisimman vähän ja muodostunut pöly poistetaan syntymiskohteessaan.

Asbestia on ensisijaisesti poistettava purettavista rakenteista kokonaan. Jos tämä ei ole mahdollista, asbestia on poistettava tilan turvallisen käytön kannalta riittävästi ja tarkoituksenmukaisesti. Rakenteisiin jätetty asbesti on peitettävä ja tarvittaessa merkittävä asianmukaisesti.

Asbestia sisältävien rakenteiden purku on tehtävä siten, että asbesti ja asbestipitoiset materiaalit poistetaan ennen kuin rakenteet muuten puretaan, jollei poistamisesta aiheudu työntekijöille suurempaa altistumista kuin asbestin jättäminen paikalleen heille aiheuttaisi.

Ohje

Asbestipurkutyössä syntyvä pöly on hallittava ja poistettava syntypisteestä. Asbestipitoisten materiaalien purku, poistaminen ja muu asbestipölyä mahdollisesti aiheuttava käsittely, esim. asbestieristettä sisältävän kotelorakenteen avaus, on tehtävä sisätilassa osastointimenetelmällä.

Asbestipurkutyössä on käytettävä sellaisia työmenetelmiä ja työvälineitä, joilla asbestipölyn muodostuminen on mahdollisimman vähäistä. Asbestipurkutyöstä syntyvää pölyä on vähennettävä ja poistettava osastoinnissa esim. kohdepoistolaittein, purkupussilla, kastelulla tai muilla pölynhallinnan menetelmillä.

Asbestipitoiset materiaalit on ensisijaisesti poistettava purkutyön laajuudessa kokonaan. Rikkoutuneet asbestipitoiset materiaalit on poistettava urakka-alueelta. Purkutyöalueelle voidaan jättää merkittynä ehjiä asbestirakenteita vain, jos niiden poistaminen ei ole mahdollista ja vain sellaisiin kohtiin, joissa ne eivät vaaranna tilan jatkotöiden / jatkokäyttäjän turvallisuutta ja terveyttä.

Asbestipitoiset rakenteet urakka-alueelta on poistettava ennen muiden rakenteiden tai laitteiden purkamista. Asbestirakenteet on poistettava myös silloin, kun muiden rakenteiden poiston, työstön tai asennuksen aikana on mahdollista, että asbestia sisältävä muu rakenne vaurioituu siten, että siitä vapautuu asbestia.

12 § Asbestipurkutyön työmenetelmät

Asbestipurkutyössä käytettävää menetelmää valittaessa on otettava huomioon 11 §:ssä mainittujen periaatteiden lisäksi suoritettavan purkutyön laajuus ja purkukohteen olosuhteet.

Asbestipurkutyö voidaan suorittaa:

1) osastointimenetelmällä siten, että purkutyö tehdään altistumisalueella, joka on ilmastollisesti erotettu muusta työympäristöstä,

2) purkupussimenetelmällä siten, että pienikokoinen asbestia sisältävä rakenne tai tekninen järjestelmä eristetään ja alipaineistetaan muusta ilmatilasta erikoisvalmisteisella purkupussilla, jonka sisälle rakenne tai tekninen järjestelmä puretaan ja jolla purkujäte siirretään pois purkukohteesta,

3) kokonaisena irrottamalla siten, että asbestia sisältävä rakenne- tai laiteosa irrotetaan rakenteesta kokonaisena ja irrotettu osa kuljetetaan pois peitettynä pölyn leviämisen estävällä materiaalilla,

4) upotusmenetelmällä siten, että asbestia sisältävä irrotettu rakenne- ja laiteosa upotetaan pölyämisen estämiseksi altaaseen, jossa asbesti poistetaan,

5) märkäpurkuna siten, että asbestia sisältävä rakenne kastellaan perusteellisesti pölyämisen estämiseksi ennen purkua taikka siten, että asbestia sisältävä julkisivupinnoite poistetaan märkähiekkapuhalluksena,

6) muulla kuin 1–5 kohdassa tarkoitetulla teknisen kehityksen mahdollistamalla menetelmällä, jolla saavutetaan vastaava turvallisuustaso.

Murenevia asbestimateriaaleja purettaessa on käytettävä 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettua osastointimenetelmää.
Jos purettavan materiaalin asbestipitoisuudesta ei ole varmuutta, on purkutyö suoritettava käyttäen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettua osastointimenetelmää.

Ohje

Murenevia asbestimateriaaleja purettaessa on käytettävä 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettua osastointimenetelmää. Murenevalla asbestimateriaalilla tarkoitetaan käsivoimin pölyksi / hienojakoiseksi murenevaa / murennettavissa olevaa materiaalia tai siten käyttäytyvää materiaalia. Murenevina asbestimateriaaleina pidetään tasoituslaastia, putkieristeitä, magnesiamassaa, krokidoliittia / puhallettua / ruiskutettua asbestia.
 
Murenevia asbestimateriaaleja purettaessa on työssä käytettävä kokonaamarilla varustettua hengityksensuojainta, johon hengitysilma tuotetaan paineilmalaitteella. Paineilmalaitteen käytössä on huolehdittava, että hengityssuojaimet ja muut laitteet ovat keskenään yhteensopivat ja käytössä on huomioitu esim. sähkökatkot, jolloin on pystyttävä turvallisesti poistumaan purkutilasta. Laitteiston tulee olla kokonaisuudessaan vaatimusten mukainen.  Paineilmalaitteiden käytön yhteydessä paineilmaletkuja ohjataan sulkutunnelin läpi, jolloin täytyy varmistua sulkutilojen tiiveydestä. Työnantajan on huolehdittava, että paineilmalaitteita ja muita laitteita ja suojaimia käytetään ja huolletaan valmistajan käyttöohjeen mukaan. Työnantajan tulee myös huolehtia, että työntekijät perehdytetään käyttämään paineilmalaitteita ja siihen liittyvää kalustoa ja hengityssuojainta oikein. Perehdytyksen pohjana tulee käyttää valmistajan käyttöohjeita ja perehdytyksen pohjana tulee olla myös työnantajan tekemä vaarojen arviointi ja selvitys työvälineistä. Työnantajan on järjestelmällisesti selvitettävä ja arvioitava työvälineiden turvallisuus. 

Erityisesti tämä on tehtävä tuotannon ja työmenetelmien muutosten yhteydessä. Arvioinnissa on kiinnitettävä huomiota työvälineen ja sen liikkuvien osien, ulkoisen rakenteen, fysikaalisten ja kemiallisten ominaisuuksien, automaattisten toimintojen, sähkön sekä muihin kyseisen työn ja käyttöolosuhteiden aiheuttamiin vaaroihin ja haittoihin.

Pussipurku on hyväksytty menetelmä yksittäisen venttiilin korjauksessa tarvittavassa putkieristeen poistossa. Esim. venttiilin korjaus edellyttää putkieristeen poistoa korjattavalta putken tai venttiilin alueelta. Tällöin voidaan työ tehdä pussipurkuna. Pussipurkua voidaan käyttää putkieristeen purkuun yksin vain kohdassa, jossa työhön tarkoitetulla erikoisvalmisteisella pussilla pystytään sulkemaan purettava rakenne tiiviisti pussiin kokonaan / molemmilta puolilta. Tällöin työkohteeseen ei tarvitse rakentaa osastointia.

Osastoinnissa asbestikuitujen leviämisen estämisen keinoina voidaan käyttää mm. pölyn poistamista syntypisteestä kohdepoistolla, kastelua, injektointikastelua, purkupusseja, liuottamista, kokonaisena irrottamista sekä muita kehityksen mahdollistavia pölynhallintakeinoja.
Murenevalla asbestimateriaalilla ei tarkoiteta mm. julkisivumaalia, laattoja, kovia sauma-aineita tms. katkeamalla rikkoutuvia materiaaleja, joista pölyn vapautuminen rikkoutumisessa on vähäinen.

Jokaisessa asbestipurkutyössä on huolehdittava muun muassa:

Asbestipurkutyölupaa edellyttävästä asbestipurkutyöstä on aina tehtävä asbestipurkutyön ennakkoilmoitus työsuojeluviranomaiselle. Jokaisesta asbestipurkutyöstä / asbestipurkutyökohteessa suoritettavista asbestipurkutöistä on tehtävä kirjallinen turvallisuussuunnitelma sekä huolehdittava työn suorittamisesta sitä koskevan turvallisuussuunnittelun mukaisesti. Jokaisessa asbestipurkutyössä on varauduttava turvallisuutta vaarantaviin poikkeamiin. Työ ja työn edellyttämät turvallisuustoimenpiteet on suunniteltava riittävästi.  Asbestipurkutyöalue on aina rajattava ja varustettava asbestista varoittavin merkinnöin ja tarvittavin tiedoin. Suojausten ja suojarakenteiden sekä laitteiden ja ilmanvaihdon toiminta on varmistettava ennen työn aloittamista. Asbestipurkutyöalueelle kulku, muilta kuin asbestipurkutyötä suorittavilta, on aina estettävä luotettavasti.

Työntekijöille on varattava puhdistautumiseen tarvittavat välineet ja laitteet. Asbestipurkutyössä on aina käytettävä tiiveysmitattua hengityssuojainta ja kertakäyttöistä suojavaatetta. Hengityssuojaimen suodattimet on tulpattava aina poistuttaessa altistavalta alueelta puhtaaseen tilaan.

Asbestipurkutyö on tehtävä aina mahdollisimman vähän asbestikuituja vapauttavasti ja huolehdittava tarvittavasta pölyn poistamisesta syntypisteestä.

Asbestipurkutyössä on aina käytettävä asbestipurkutyöhön tarkoitettuja ja toimintakuntoisiksi mittauksin varmistettuja ilmankäsittelylaitteita, jotka on huollettu ja puhdistettu niiden edellisen käytön jälkeen.

Asbestijäte on aina pakattava ja merkittävä asbestista varoittavin merkinnöin. Asbestijäte on siirrettävä suoraan suljettavaan lavaan tai konttiin.

Työalue luovutetaan aina tilaajalle luovutusasiakirjalla, eikä suojauksia saa purkaa ennen tilan puhtaaksi varmistamista.

Osastointimenetelmä

Osastointimenetelmä on aina ensisijainen asbestipurkutyön työmenetelmä. Osastointimenetelmää on käytettävä aina kun asbestia sisältävät rakenteet poistetaan rikkomalla tai ne rikkoutuvat niitä poistettaessa. Osastointimenetelmän käytön vaatimukseen ei vaikuta työn suorittamispaikka, esim. ulkotila.

Osastointimenetelmässä purkualue erotetaan ilmastollisesti muusta ympäristöstä. Osastointi ja sulkutunneli voidaan rakentaa työmaalla riittävän kestävistä muoviseinistä ja runkopuista tai vastaavista materiaaleista. Rakenteet, pinnat tai esimerkiksi laitteet, joita ei pureta, on suojattava osastossa. Suojaus vähentää siivoustarvetta ja estää tarpeettoman likaantumisen.

Osastointi on alipaineistettava ja varustettava alipaineen seurantaan tarkoitetulla laitteella. Alipaineen seurantaan on käytettävä laitetta, joka rekisteröi ja hälyttää paine-eron haitallisesta muutoksesta. Alipaineen häviön seurauksena tapahtuva hälytys on oltava työtä suorittavan havaittavissa hälytysvalosta, hälytysäänestä tai muulla luotettavalla tavalla.

Purettaessa murenemattomia asbestimateriaaleja, paine-ero osastossa, ympäröiviin tiloihin nähden, on oltava vähintään 5 pascalia. Purettaessa murenevia asbestimateriaaleja paine-ero osastossa, ympäröiviin tiloihin nähden, on oltava vähintään 10 pascalia.

Alipaineistajan ja muiden asbestityössä käytettävien ilmankäsittelylaitteiden on puhdistettava käsittelemänsä ilma siten, että poistoilma on puhdasta, asbestikuitupitoisuus enintään 0,01 kuitua kuutiosenttimetrissä (suodattimen erotusaste 99,97 % ilmavirtauksensa kuiduista). Ilmankäsittelylaitteiden toimintakunto on aina oltava varmistettu mittaamalla. Toimintakunnon varmistamisen mittaus on tehtävä hiukkaslaskentaan perustuvalla menetelmällä. Ilmankäsittelylaitteiden toimintakuntoa ei voida varmistaa asbestikuiduilla tehdyllä mittauksella.

Korvausilma osastoon johdetaan ensisijaisesti aina sulkutunnelin kautta. Sulun kautta tulevaa korvausilmaa ei saa tukkia kokonaan, vaikka osastointi olisi varustettu erillisellä korvausilmaukolla.

Osaston ja sulkutunnelin rakenne ja varustelu on toteutettava siten, että ne estävät asbestikuitujen leviämisen osastosta kaikissa tilanteissa ilman, jätteen, työntekijöiden vaatetuksen, työvälineiden välityksellä tai muulla tavoin. Sulun rakenteessa kulkuaukkojen suojaverhojen on sulkeuduttava tiiviisti alipaineistuksen vikaantuessa, esimerkiksi sähkökatkon seurauksena. Sulkuverhot on asennettava rakenteessa osastoinnin puolelle, jolloin sulkuverho ei estä korvausilman virtausta sulun läpi osastoon. Oikein asennettu sulkuverho laskeutuu rakenteita vasten alipaineen hävitessä ja sulkee ilmatien osaston likaisen ilman purkautumiselle sulun kautta puhtaaseen tilaan. Osastointiin kulku on mahdollista vain kolmijakoisen varustetun sulkutunnelin kautta. Muiden mahdollisten kulkuaukkojen käyttö (muu ovi osastoituun huoneeseen) osastoon on estettävä.

Sulun varustelussa sulun sisin osa, lähinnä osastointia, on varustettava suljettavalla jäteastialla ja vaateimurilla. Sulun sisimmässä osassa olevan työntekijän on voitava käyttää vaateimuria. Käytöllä tarkoitetaan imuletkun käyttöä sekä imurin käynnistämistä ja sammuttamista. Imuletkua ei saa vetää käyttöä varten sulkuverhon välistä. Sulun keskimmäinen osa on varustettava pesun / puhdistautumisen edellyttämillä pesuvälineillä. Peseytymiseen käytettävä vesi on suodatettava ennen sen hävittämistä viemäriin tai maastoon. Puhdistautumiseen käytetyt pesuliinat ja suodattimet ovat asbestijätettä.

Sulun uloin osa on puhdas osa ja se on varustettava naulakolla, pitovaatteiden ja muiden henkilösuojainten säilytystä varten. Sulun uloimmassa osassa voidaan säilyttää vain suodatinosiltaan tulpattuja hengityssuojaimia. Sulun osien on oltava riittävän tilavat työntekijän puhdistautumiseen, pukeutumiseen sekä jätteiden poiskuljetukseen osastosta.

Menettely aina altistumisalueelta / osastoinnista poistuttaessa. Sulun sisimmässä osassa (ensimmäinen osa osastosta poistuttaessa) työntekijät imuroivat suojavaatteensa, riisuutuvat suojavaatteen ja jättävät sen sulussa olevaan suljettavaan jäteastiaan. Sulun keskimmäisessä osassa, joka on vielä likainen / altistumisvaarallinen osa, työntekijät pesevät henkilösuojainten ulkopinnat sekä jalkineiden pinnat. Sulun uloimmassa osassa, joka on jo puhdas osa, työntekijät tulppaavat hengityssuojaimen suodattimet ja riisuvat hengityksensuojaimen. Sulun uloimmassa osassa työntekijät pukeutuvat omiin rakennustyömaalla edellytettäviin suojavaatteisiinsa.

Sulkutunneli on pidettävä purkutyön aikana kunnossa ja siistinä. Osaston alipaineen vaikutuksesta sulun läpi virtaa puhdasta ilmaa, joka puhdistaa sulkutilan ilmaa ja kuljettaa mahdolliset asbestikuidut alipaineistajaan. Sulkutunnelin toimivuus ja puhtaus on merkittävä osa asbestipurkutyön turvallisuutta. Myös sulkutunneli puhdistetaan aina asbestipurkutyöalueen puhdistamisen yhteydessä. Osastoidun tilan puhtausmittausmittauksen harjaus aloitetaan sulkurakenteen keskimmäisestä osasta edeten kohti osastoa ja sen pintoja.

Jos sulkutunnelin tai muun suojauksen rakenne on poikkeava hyväksytyistä työmenetelmistä, on menetelmä hyväksyttävä työpaikkaa valvovan työsuojeluviranomaisen toimesta. Tällöin on esitettävä riittävä perustelu poikkeavan suojauksen käyttöön sekä selvitys tai suunnitelma käytettävästä menetelmästä ja sen suojausvaikutuksesta. Työ hyväksytystä poikkeavalla menetelmällä voidaan tehdä työsuojeluviranomaisen kyseiseen kohteeseen antamalla suostumuksella.

Osastoinnissa ilmankäsittelylaitteina on esierottimella varustettu kohdepoistoimuri, vaateimuri ja alipaineistaja. Asbestityössä käytettävät toimintakuntoiset ilmankäsittelykoneet voidaan sijoittaa myös osaston ulkopuolelle. Tällöin on huolehdittava mm. imurin käytön edellytyksistä ja imuletkujen läpivientien tiiveydestä. Alipaineistajan poistoilma johdetaan ulos aina kun se on mahdollista.

Purettaessa murenemattomia asbestimateriaaleja osastointimenetelmällä, on työssä käytettävä aina kokonaamarilla varustettua, ilmaa ahtaavaa hengityksensuojainta, jossa suodatin on luokkaa P3. Murenevia asbestimateriaaleja purettaessa on työssä käytettävä kokonaamarilla varustettua hengityksensuojainta, johon hengitysilma tuotetaan puhtaasta tilasta paineilmalaitteella / hengitysilmasäiliöstä. Osastointimenetelmässä, samoin kuin muullakin menetelmällä tehdyssä asbestipurkutyössä on käytettävä pölyä läpäisemätöntä ja hylkivää hupullista kertakäyttöistä suojavaatetta. Suojavaatteessa ei saa olla pölyä kerääviä taskuja ja taitteita.

Työssä on käytettävä kertakäyttöisiä suojakäsineitä. Työssä käytettävissä jalkineissa ei saa olla pölyä kerääviä taitteita tai nauhoja. Jalkineiden muiden henkilösuojainten suojausominaisuudet on valittava suoritettavan rakennustyön vaarojen perusteella, esim. jalkineen naulaan astumissuoja ja kärkisuoja. Jalkineet on oltava pestävissä luotettavasti sulun keskimmäisessä osassa, osastosta poistuttaessa. Lahkeet ja hihansuut on suljettava työn ajaksi tiiviisti esimerkiksi teipillä.

Osastointimenetelmää on käytettävä sellaisessa asbestipitoisen materiaalin purussa, jossa purettava materiaali ei ole irrotettavissa täysin ehjänä tai niihin tehdään läpivientejä. Osastointimenetelmää on käytettävä, kun puretaan esimerkiksi naulakiinnitteisiä levyjä, laatoituksia, sauma-aineita, mattoja jne. Ehjänä irrottaminen edellyttää materiaalin olevan ruuvikiinnitteinen tai kokonaan kiinnittämätön. Murenevia asbestimateriaaleja purettaessa on käytettävä osastointimenetelmää.

Rakenteiden avaus sisätilassa on tehtävä osastointimenetelmällä silloin, kun rakenteen takana olevat materiaalit sisältävät asbestia tai kartoituksessa ei ole voitu varmuudella osoittaa rakenteen takana olevien materiaalien olevan asbestivapaita, esim. nousulinjojen kotelointien, kattorakenteiden tms. kotelorakenteen avaus.

Purkutyön jälkeen osaston puhtaus varmistetaan aina aggressiivisella ilmamittauksella. Osastointi ja sulkutunneli voidaan purkaa vasta kun tilan puhtaus on varmistettu ilmamittauksella sekä tilaajan kanssa tehdyllä katselmuksella. Jokaisen asbestipurkutyöalueen puhtaaksi varmistamisesta on laadittava yhteinen asiakirja, johon kirjataan tiedot tilan puhtaudesta ja jatkokäytön turvallisuudesta.

Purkupussi

Purkupussin käyttö on hyväksytty vain pienimuotoisissa töissä kuten yksittäisen venttiilin purkutyöhön, jossa putkivuodon korjaus edellyttää eristeen poistoa korjattavalta putken tai venttiilin alueelta.

Purkupussia ei voida käyttää yksin, ilman osastointia, rakenteeseen päättyvässä putkieristeen purkukohdassa. 

Pussipurkua voidaan käyttää yksin ja vain yksittäisessä kohdassa, jossa työhön tarkoitetulla erikoisvalmisteisella pussilla pystytään sulkemaan purettava rakenne, putkieristeen purkukohta, tiiviisti kokonaan pussiin ja tiivisti molemmilla puolilla. Tällöin työkohteeseen ei tarvitse rakentaa osastointia.
Eristeineen poistettavien putkien katkaisukohdat (murenevan asbestimateriaalin purku) on tehtävä osastointimenetelmällä. Purkupussia voidaan käyttää osastointimenetelmässä osaston sisällä pölynhallintaan.

Purkupussimenetelmän käyttämiseen kohdentuvat samat vaatimukset kuin muuhunkin asbestipurkutyöhön. Vaatimuksena, kuten muissakin asbestipurkutöissä, työalueen rajaus ja merkintä, henkilösuojainten käyttö, ilmankäsittelylaitteiden käyttö, purkualueen puhtaaksi varmistaminen, jätteen käsittely, puhdistautumisen menettely jne.

Purkupussilla työskentelevällä on oltava hengityssuojaimena vähintään puolinaamari, joka on varustettu vähintään P2 luokan suodattimella sekä kertakäyttöinen suojavaate. Työnantajan on varmistettava suojainten soveltuvuus asbestityöhön. Purkupussi on varustettava kohdepoistoimurilla ja purkuvälineillä. Työssä saadaan käyttää vain pussipurkuun tarkoitettua erikoisvalmisteista pussia.

Purkupussi voidaan poistaa vasta kun purettavan putkieristeen pukukohdat on käsitelty / kipsattu pölyämättömiksi.
Pussipurun suorittamisen jälkeinen puhtaaksi varmistaminen ei edellytä mittausta mutta edellyttää puhtaaksi varmistamisen katselmuksella ja yhteisen asiakirjan laatimisen.

Asbestipitoisen materiaalin kokonaisena irrottaminen sisätilassa ilman ilmastollista eristämistä

Sisätiloissa kokonaisena ja ehjänä irrotettavissa oleva murentumaton rakenne tai sen osa voidaan irrottaa ilman ilmastollista eristämistä, kun kaikki työstä syntyvä pöly pystytään poistamaan syntypisteessä asbestityöhön soveltuvalla imurilla. Ehjänä irrottaminen edellyttää rakenteen olevan kiinnitetty ruuveilla tai mekaanisesti kiinnittämätön esimerkiksi välikattolevy.

Ehjänä irrottamisessa on noudatettava asbestipurkutyön määräyksiä työalueen rajauksista, merkinnöistä, henkilösuojaimista, ilmankäsittelylaitteista, puhdistautumisesta jne.

Työssä on käytettävä hengityksensuojaimena vähintään puolinaamaria, jossa suodatin on luokkaa P2 sekä suojavaatetta. Työnantajan on varmistettava suojainten soveltuvuus asbestityöhön. Työssä on käytettävä asbestityöhön soveltuvaa ja toimintakuntoiseksi mittauksella osoitettua imuria. 

Kiinnityskohdat on puhdistettava imurilla ennen kiinnikkeiden irrotusta. Irrotuksen aikana on käytettävä imuria ja irrotuksen jälkeen kiinnityskohdat ja pinnat on imuroitava.

Nauloilla, niiteillä tai muulla kuin ruuvilla kiinnitetyn rakenteen tai sen osan irrottaminen on tehtävä osastointimenetelmällä. Ruuvikiinnitteisen rakenteen rikkoutuessa irrotuksessa, on työmenetelmäksi muutettava osastointimenetelmä.

Finnflex-laatta ja asbestipitoinen bitumiliima voidaan poistaa ilman ilmastollista eristämistä, kun alustamassat eivät sisällä asbestia. Laatat on irrotettava ehjänä. Työssä on käytettävä asbestityöhön soveltuvaa imuria ja lisäksi alipaineistajilla luotua matalapaineista pölynpoistoa. Henkilösuojaimena on käytettävä vähintään puolinaamaria P2 suodattimella ja kertakäyttöistä suojavaatetta. Työnantajan on varmistettava suojainten soveltuvuus asbestityöhön. Alustan ollessa magnesiamassa tai muu asbestia sisältävä tasoite, työ on tehtävä osastoituna noudattaen murenevien asbestimateriaalien poiston vaatimuksia. Koneella tehty laattojen poistotyö on tehtävä osastoituna.

Asbestieristeisen putken irrottaminen kokonaisena kohdasta, jossa ei ole asbestia sisältävää eristettä, on asbestirakenteen purkua ja tehtävä luvan omaavan tahon toimesta. Ehjänä irrotettu rakenne on pakattava kestävään pakkaukseen ja merkittävä asbestijätteeksi. Ehjänä irrotetut asbestia sisältävät rakenneosat on toimitettava kaatopaikalle niille osoitettuun paikkaan.

Mikäli ehjänä irrotettu rakenne viedään eristeen irrotusta varten muuhun paikkaan, esimerkiksi huoltotilaan tai upotettuna tehtävään purkuun, on tästä asbestityöstä tehtävä erillinen asbestityön ennakkoilmoitus työpaikkaa valvovalle viranomaiselle vähintään seitsemän päivää ennen työn aloittamista. Huoltotilassa tehtävän rakenteen purussa on noudatettava asbestipurkutyöstä annettuja määräyksiä.

Ilman ilmastollista eristämistä tehdyn työn jälkeinen tilan puhtaaksi varmistaminen ei edellytä mittausta, mutta edellyttää puhtaaksi varmistamisen ja siitä edellytettävän yhteisen asiakirjan laatimisen.

Ulkotilassa suoritettava asbestipurkutyö

Tila ei määritä työmenetelmävaatimusta tai mahdollista poikkeamaa asbestipurkutyötä koskevista vaatimuksista. Osastointimenetelmän käyttämistä edellytetään myös ulkotilassa tehdyssä asbestipurkutyössä, jossa työstä syntyvää pölyä ei pystyä poistaman varmuudella kokonaan syntypisteestä esim. rakenteiden rikkotuessa niitä poistettaessa. Murenevia asbestimateriaaleja purettaessa on käytettävä osastointimenetelmää.

Ulkotilassa, purettaessa asbestisementtilevyjä, rakenteet on irrotettava ehjänä. Rakennetta ei saa rikkoa sen poistamiseksi. Irrotetut rakenteet on siirrettävä hallitusti. Ehjänä irrotettua rakennetta ei saa heittää tai siirtää siten että rakenne rikkoutuu. Vain ehjänä irrotettu rakenne voidaan siirtää irrotuspisteestä pakkaamattomana suljettavaan lavaan tai astiaan, jossa materiaalit pakataan ja merkitään suuremmaksi jätepakkaukseksi.

Asbestisementtilevyjen irrotustyössä on käytettävä asbestityöhön soveltuvaa imuria, matalapaineista pölynpoistoa, kertakäyttöisiä suojavaatteita ja tiiveysmitattua hengityksensuojainta. Hengityksensuojaimen on oltava vähintään puolinaamari, jossa suodatin on vähintään luokkaa P2. Työnantajan on varmistettava suojaimen soveltuvuus asbestityöhön. Asbestisementtituotteiden irrotuksen jälkeen ruoteet, koolaukset ja aluskatteet imuroidaan asbestityöhön soveltuvalla imurilla.

Ehjänä irrotuksessa yksittäiset rikkoutuneet rakenteet on pakattava ja merkittävä asbestijätteeksi heti ja suoraan irrotuksesta. Rikkoutuneen rakenteen kuljetusta pakkaamattomana ei saa tehdä työmaalla. Rikkoutumisen toistuessa työmenetelmä on muutettava osastointimenetelmäksi. Työntekijöiden on puhdistauduttava työn jälkeen ja aina poistuessaan altistavalta alueelta puhdistautumiseen varatuilla laitteilla ja välineillä.

Asbestieristeen purkaminen upotettuna nesteeseen

Irrotetun rakenteen asbestieriste voidaan poistaa upottamalla rakenne nesteeseen. Työssä on noudatettava asbestipurkutyötä koskevia määräyksiä työalueen rajauksesta, merkinnöistä, henkilösuojaimista, ilmankäsittelylaitteista, puhtaaksi varmistamisesta jne. 

Upotusallas on varustettava asbestipölyn poistavalla ja työhön soveltuvalla imujärjestelmällä, jossa imulaitteena on käytettävä asbestipurkutyöhön soveltuvaa ja toimintakunnoltaan mitattua imuria. Upotettaessa purettava rakenne altaaseen, sen on oltava pölyämättömässä muodossa. Ennen purkamista rakenteen on annettava kastua läpi siten, ettei puretusta rakenteesta ole mahdollista nousta nesteen pinnalle kuivaa pölyävää asbestimateriaalia. Työtä suorittavalla on oltava hengityssuojaimena vähintään puolinaamari, joka on varustettu vähintään P2 luokan suodattimella. Työnantajan on varmistettava suojaimen soveltuvuus asbestityöhön. Työntekijällä on oltava asbestityössä edellytettävä kertakäyttöinen suojavaate. Asbestijäte on erotettava suodattimella purkunesteestä suodatinkankaalla tai vastaavalla asbestijätteen nesteestä keräväällä suodattimella. Suodatin on kertakäyttöinen ja asbestijätettä käytön jälkeen. 

Asbestijäte on pakattava ja merkittävä asbestista varoittavin merkinnöin.

Upotettuna purkumenetelmässä on ilmankäsittelylaitteeksi varattava asbestityöhön soveltuva toimintakuntoinen vaateimuri, jolla työntekijä puhdistaa suojavaatteensa ennen niiden riisumista. Muuhun puhdistautumiseen on varattava pesumahdollisuus. Kertakäyttöinen suojavaate on pakattava asbestijätteeksi työn jälkeen ja aina poistuttaessa altistavalta alueelta.

Rakenteen märkänä purku

Työmenetelmä, jossa pölyn leviämisen estämiseksi asbestia sisältävä rakenne tai materiaali kastellaan ennen purkua käyttäen vettä tai esimerkiksi kostutuskemikaaleja.

Märkänä purku / kastellun rakenteen purkutyö on tehtävä osastointimenetelmällä, noudattaen murenevan asbestimateriaalin purkuvaatimuksia. Henkilösuojaimet valitaan osastointimenetelmän mukaisesti ottaen huomioon purettavan asbestin murenevuuden asettamat vaatimukset. Purkutyön jälkeen, ennen osastoidun tilan purkua, on tilan puhtaus varmistettava mittaamalla sekä yhdessä tilaajan kanssa katselmuksella. Purkutyöalueen puhtauden varmistamisesta on laadittava yhteinen asiakirja.

Märkänä purkumenetelmään voidaan käyttää myös esim. asbestipitoisen liiman poistossa, liuottamalla liima nesteeseen, vaahtoon tai muuhun liuottavaan aineeseen. Kemiallisessa liiman poistossa on henkilösuojaimet valittava asbestilta ja käytetyiltä kemiallisilta aineilta suojaaviksi. 

Märkähiekkapuhallus

Märkähiekkapuhallus on asbestipurkutyötä. Märkähiekkapuhallus asbestia sisältävään rakenteeseen (asbestipitoinen maali) on tehtävä aina suojattuna tiiviisti huputetuilta telineiltä. Työssä ei edellytetä telinehupun alipaineistamista. Suojausvaatimus kohdentuu näin tiiviisin telinepeitteisiin asbestin leviämisen estämiseksi. Telinepeitteiden suojausvaikutusta on seurattava jatkuvasti ja poikkeamiin suojauksessa on puututtava heti. Poikkeama on havaittavissa telinehupun ulkopuolelle purkautuvasta puhallushiekasta. Telineiden alapuolelle on asennettava suojapeitteet, jotka suojaavat alapuolista maa-ainesta likaantumiselta ja muodostavat keräyskaukalon puhalluksesta syntyvälle asbestijätteelle. Suojaukset on rakennettava siten, että työstä syntynyt asbestijäte voidaan pakata telinehupun sisällä. Asbestijäte on pussitettava tai pakattava suoraan suljettavalle jätelavalle. Jätelava on oltava tällöin vuorattu muoveilla, joilla purkujäte lavalla voidaan sulkea yhdeksi jätepakkaukseksi. Asbestijätteen pakkaus tapahtuu altistavalla alueella ja tällöin jätteen pakkaajana voi toimia vain asbestipurkutyöhön pätevä asbestipurkutyöntekijä. Käytettäessä suurtehoimuria asbestijätteen poistoon, imutyötä altistavalla alueella suorittavan / imuletkua käyttävän on oltava asbestipurkutyöhön pätevä asbestipurkutyöntekijä. Telinehuppua / suojarakenteita ei saa avata asbestijätteen pakkaamisen aikana. Telinehuppu / suojarakenne voidaan avata vasta asbestipurkutyöalueen puhtaaksi varmistamisen jälkeen.

Märkähiekkapuhallusta sekä märkähiekkapuhallusjätteen käsittelyä suorittavalla on oltava asbestipurkutyöhön soveltuvat suojavaatteet. Hengityssuojaimena on oltava vähintään P2 luokan suodattimella varustettu kasvoille tiivistyvä ja tiiveysmitattu hengityssuojain. Työnantajan on varmistettava suojaimen soveltuvuus asbestityöhön.

Työalueelle kulku on järjestettävä erillisen sulkutilan kautta. Sulkutilassa on oltava pesumahdollisuus, jäteastia ja vaateimuri työntekijän puhdistautumista varten. Sulun uloin osa on varustettava naulakolla. Hengityssuojaimen suodattimet on tulpattava poistuttaessa työalueelta.

Telinehuppu on varustettava asbestilta varoittavin merkinnöin riittävästi, vähintään jokaiselta telinepeitteen sivulta ja sulkutilan kohdalla ja työn suorittamisen tiedot on asetettava näkyville.

Puhallustyön päätyttyä, asbestijätteen pakkaamisen jälkeen, asbestipurkutyöalue on puhdistettava pesemällä teline ja suojakaukalo. Pesuvedet on kerättävä / johdettava suojakaukalosta hallitusti kohdista, joissa pesuvesien suodattaminen on mahdollista. Pesuveden suodattamiseen käytetty suodatin on kertakäyttöinen ja se on pakattava asbestijätteeksi. Asbestipitoisen julkisivupinnoitteen poistamisen jälkeen tilan puhtaaksi todentaminen tehdään katselmuksella. Katselmuksessa on kiinnitettävä huomiota, ettei telineillä / telineiden rakenteissa esim. tasojen U-jokissa, suojakaukalossa, telinepeitteen taitoksissa tai telinepeitteen ulkopuolella ole havaittavissa asbestipitoista puhallushiekkaa. Mikäli puhallushiekkaa on havaittavissa, asbestipurkutyöalue ei ole riittävän puhdas. Likainen asbestipurkutyöalue on siivottava ja muu työskentely tällä alueella on estettävä, kunnes tila on todettu puhtaaksi. Hyvin tehdyt suojaukset helpottavat purkutyöalueen puhdistamista. Märkähiekkapuhalluksen jälkeinen asbestipurkutyöalueen puhtaaksi varmistaminen ei edellytä mittausta mutta edellyttää puhtaaksi varmistamisen ja yhteisen asiakirjan. 

Piikkausmenetelmä

Kun asbestipitoisen julkisivutasoitteen / muun asbestia sisältävän tasoitteen (mureneva) poistamisessa käytetään piikkausmenetelmää, on työ tehtävä osastointimenetelmällä, noudattaen murenevien asbestimateriaalien purkutyön vaatimuksia.

Poistettaessa asbestia sisältäviä murenemattomia rakenteita piikkaamalla, on työ suoritettava osastointimenetelmää käyttäen.

Krokidoliitti

Puhallettu / ruiskutettu krokidolitti on mureneva asbestimateriaali, jonka purkutyössä on noudatettava murenevan asbestimateriaalin purkutyövaatimuksia. Vaatimus koskee myös krokidoliittijäämien purkua.

Krokidoliittia sisältävien (murenematon) asbestisementtilevyjen purku voidaan suorittaa vaaleiden asbestilaatujen tavoin.
Krokidoliitin purkutyöstä syntyvä asbestijäte on varustettava krokidoliittiasbestista / sinisestä asbestista varoittavin merkinnöin.

Kokonaisen rakennuksen purku

Purettavassa rakennuksessa on tehtävä asbestikartoitus. Kartoituksessa asbestipitoisiksi todetut rakenteet ja muut materiaalit on poistettava hyväksytyillä menetelmillä asbestipurkuluvan omaavan yrityksen tai asbestipurkuluvan omaavan itsenäisen työnsuorittajan toimesta.

Rakenteisiin ei saa jättää kartoituksessa asbestipitoisiksi todettuja materiaaleja tai purussa esiin tulevia asbestipitoisia rakenteita. Purkujätteeseen ei saa sekoittaa asbestipitoisia materiaaleja.

Asbestikartoituksen mukaisten asbestipitoisten rakenteiden purkutöiden jälkeen, kokonaispurussa mahdollisesti esiin tulevat asbestipitoiset materiaalit edellyttävät keskeyttämään työn selvityksiä ja toimenpiteitä varten. Esille tulleet asbestirakenteet on poistettava asbestipurkuluvan omaavan tahon toimesta ennen purkutyön jatkamista. Mikäli rakenteita ei voida turvallisesti poistaa hyväksytyillä työmenetelmillä, on työ suoritettava loppuun asbestipurkutyönä, noudattaen asbestia sisältävän kokonaisen rakennuksen purkuohjetta. Koneellinen asbestipurkutyö voidaan suorittaa vain tilanteissa, joissa on esim. rakennuksen romahtamis- tai muu vaara, jonka vuoksi asbestipurkutyötä ei voida tehdä työntekijän toimesta ja hyväksytyillä työmenetelmillä.
 
Asbestia sisältävän rakennuksen koneellisessa purkutyössä työalue on rajattava riittävässä laajuudessa ja asbestista varoittavat merkit on asetettava rakennuksen rajatun työalueen jokaiselle sivulle. Purkutyötä suorittavan koneen ohjaamon ilmanvaihto on varustettava asbestikuidut poistavilla HEPA-suodattimilla tai koneen kuljettajan on käytettävä asbestityöhön soveltuvaa suojavaatetta ja ilmaa ahtavaa kokonaamarilla varustettua hengityksensuojainta, jossa suodatin on luokkaa P3. Koneen kuljettajalle ja muille asbestityöntekijöille on varattava asbestityöhön soveltuva vaateimuri ja pesuvälineet.

Purkuun käytettävän koneen kuljettajana on mahdollista olla muu henkilö kuin asbestipurkuluvan omaavan työnantajan asbestipurkutyöhön pätevä työntekijä. Työ suoritetaan asbestipurkutyönä ja asbestipurkuluvan omaavan tahon ohjauksessa ja valvonnassa.

Asbestipitoinen purkujäte on erotettava muusta purkujätteestä ja pakattava muovilla vuorattuun erilliseen lavaan. Pölyämistä on hallittava kastelulla. Asbestipitoinen purkujäte on suljettava lavalle asetetulla muovilla yhdeksi asbestijätepakkaukseksi. Lava on varustettava asbestista varoittavin merkinnöin ja lava suljettava erikseen asbestijätteen kuljetuksen ajaksi. Purkujäte, josta ei luotettavasti voida erottaa asbestia, on kokonaan asbestijätettä. 

Purkutyössä käytetty kone on siivottava asbestipurkutyöluvan omaavan tahon toimesta asbestipitoisen materiaalin käsittelyn jälkeen. Koneen suodattimet on vaihdettava koneen puhdistuksen yhteydessä ja pakattava asbestijätteeksi.

Koneellisen asbestipitoisen rakenteen purun yhteydessä syntyvää pölyä on hallittava kastelulla. Kastelua suorittaa purkuluvan omaavan yrityksen työntekijä suojautuneena asbestilta suojavaatteella ja ilmaa ahtavalla kokonaamarilla varustetulla hengityksensuojaimella, jossa suodatin on luokkaa P3.

Asbestipurkutyöalueen puhtauden varmistaminen on tehtävä purkualueella katselmuksella, mittausta ei edellytetä. Puhtaaksi varmistamisesta on laadittava yhteinen asiakirja.

Silta- ja pihakansien asbestipurku

Silta- ja pihakansien rakenteissa olevien asbestia sisältävien rakenteiden purkutyö määrittyy asbestia sisältävän rakenteen mukaisesti. 

Murenemattomien rakenteiden työmenetelmävaatimus määrittyy purkutavasta ja työstä vapautuvien asbestikuitujen hallittavuudesta.

Rikkinäisen asbestirakenteen korjaus

Purkutyön työalueen ulkopuolella olevat ja työmaan turvallisuutta vaarantava rikkinäiset asbestimateriaalit on korjattava siten, ettei niistä ole mahdollista vapautua asbestia. Rikkinäisen asbestimateriaalin pinnoitus on asbestipurkuluvan edellyttämää asbestityötä, joka on tehtävä osastointimenetelmällä. Rikkoutuneen asbestimateriaalin korjaustyössä on osastoitavan alueen laajuus selvitettävä näytteenotolla ja tilat on siivottava siinä laajuudessa kuin asbestia on tiloissa levinnyt. Asbestia sisältävän putkieristeen korjaustyössä, jossa rakennetta ei pureta, noudatetaan murenemattoman asbestimateriaalin purkuohjeita.

Asbestia sisältävän julkisivupinnoitteen pesu

Asbestia sisältävän julkisivupinnoitteen pesu edellyttää asbestipurkuluvan silloin, kun pesun tarkoituksena on irrottaa julkisivussa olevaa asbestipitoista maalia/materiaalia tai silloin kun asbestia irtoaa pesun aikana.

Painepesun on osoitettu irrottavan asbestisementtilevystä kuituja jo 50 baarin paineella. Julkisivupinnoitteen pesu yli 50 baarin paineella on asbestityötä ja edellyttää asbestipurkutyöluvan.

Asbestia sisältävien julkisivupinnoitteiden pesussa yli 50 baarin paineella, työalueet on rajattava ja suojattava työstä aiheutuvan roiskeveden laajuudessa. Asbestista varoittavat merkit on asennettava työalueen rajauksien jokaiselle sivulle. Maapinnat on suojattava siten, että suojaukset keräävät pesuveden ja sen mukana irtoavan asbestin.

Pesuvesi on pystyttävä johtamaan hallitusti suodattimen läpi viemäriin tai maastoon. Kun pesuvesi johdetaan maastoon, on johtamiskohdan pintamaa puhdistettava aina työn päätyttyä. Pintamaa on poistettava ja pakattava asbestijätteeksi. Suojaukset on pestävä aina työn päättyessä. Suojauksia ei saa jättää puhdistamattomina yli yön paikalleen.

Työssä on käytettävä kertakäyttöistä suojavaatetta. Suojavaateen alla voidaan käyttää vettä läpäisemätöntä vaatetta. Työssä on käytettävä hengityksensuojainta, jossa kasvo-osa on vähintään puolinaamari ja jonka suodatin on vähintään luokkaa P2. Työnantajan on varmistettava suojaimen soveltuvuus asbestityöhön. Suodattimet on tulpattava aina työn päätyttyä ja riisuttaessa hengityssuojain.

Alle 50 baarin paineella tehty asbestia sisältävän hilseilemättömän pinnoitteen pesu, ei ole asbestityötä, eikä edellytä edellä kuvatun mukaisia suojauksia eikä asbestipurkulupaa. Tämä edellyttää, että asbestia sisältävää materiaali ei irtoa.

Muu menetelmä

Teknisen kehityksen myötä asbestipurkutyössä voidaan käyttää muitakin kuin edellä mainittuja menetelmiä. Edellytyksenä on, että turvallisuus voidaan taata vähintään yhtä hyvin kuin käytettäessä sallittuja menetelmiä. Vaatimuksesta murenevien materiaalien purkutyössä ei voida poiketa.

Purkutyötä harjoittavan toiminnanharjoittajan tulee osoittaa, että käytettävä menetelmä on vähintään yhtä turvallinen kuin hyväksytyt purkutyömenetelmät.

13 § Osastointimenetelmää koskevat lisävaatimukset

Edellä 12 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettua osastointimenetelmää käytettäessä altistumisalue on asbestipölyn leviämisen estämiseksi erotettava ilmastollisesti muusta työympäristöstä vähintään viiden ja murenevia asbestimateriaaleja purettaessa vähintään kymmenen pascalin paine-erolla. Paine-eron pysyvyyttä on seurattava laitteella, joka rekisteröi ja hälyttää haitallisesta paine-eron alittumisesta altistumisalueella.

Kulkuyhteys 1 momentissa tarkoitetulle altistumisalueelle on järjestettävä suluilla tai muulla luotettavalla tavalla siten, että asbestipitoisten aineiden, välineiden ja varusteiden käsittely, työntekijöiden puhdistautuminen ja muut toimenpiteet voidaan tehdä turvallisesti.

Ohje

Asetuksen 12 §:ssä tarkoitettujen murenevien asbestimateriaalien purku on tehtävä osastointimenetelmällä, jossa alipaineen minimimäärä on 10 pascalia. Murenevina asbestimateriaaleina pidetään tasoituslaastia, putkieristeitä, magnesiamassaa, krokidoliittiä / puhallettua / ruiskutettua asbestia.

Purettaessa murenemattomia asbestimateriaaleja osastointimenetelmällä, paine-ero osastossa, ympäröiviin tiloihin nähden, on oltava vähintään 5 pascalia.

Osastointi on alipaineistettava ja varustettava alipaineen seurantaan tarkoitetulla laitteella, joka rekisteröi ja hälyttää paine-eron haitallisesta muutoksesta. Alipaineen häviön seurauksena tapahtuva hälytys on oltava työtä osastossa suorittavan havaittavissa hälytysvalolla, hälytysäänellä tai muulla luotettavalla tavalla.

Sulun osien on oltava riittävän tilavat työntekijän puhdistautumiseen, pukeutumiseen sekä jätteiden poiskuljetukseen osastosta. Minimivaatimuksena sulkutilan koolle voidaan pitää n. 1 m2 / sulun osa ja korkeus vähintään 1,8 m.

Osastointimenetelmän käyttämisestä lisätietoa asetuksen 12 §:n ohjeissa

14 § Henkilösuojainten käyttö ja toimintakunnon varmistaminen

Työnantajan on varmistettava, että työntekijällä on asbestipurkutyöhön sopivat, vaatimustenmukaiset ja kertakäyttöiset suojavaatteet sekä muut tarvittavat henkilönsuojaimet.

Osastoidussa asbestipurkutilassa työntekijän on käytettävä puhallinkäyttöistä kokonaamaria. Murenevia asbestimateriaaleja purettaessa on käytettävä kokonaamaria, jossa hengitysilma tuotetaan paineilmalaitteella.

Työntekijän on tarkistettava asbestityössä käytettävän hengityksensuojaimen tiiviys ennen jokaista käyttökertaa.

Kaikessa sellaisessa asbestityössä, jossa 3a §:n 1 momentissa säädetyn raja-arvon noudattaminen edellyttää kasvoille tiivistyvän hengityssuojaimen käyttämistä, suojaimen kasvoille tiivistyminen on varmistettava sitä käyttöönotettaessa ja käytön olosuhteiden muuttuessa sekä tämän jälkeen vähintään yhden vuoden välein. Tiiveystestaus on tehtävä työntekijän yllä kvantitatiivisella alipaine- tai hiukkaslaskentamenetelmällä tai muulla teknisen kehityksen mahdollistamalla menetelmällä, jolla saavutetaan vastaava luotettava mittaustulos. Testaustulos on dokumentoitava.

Työnantajan on määritettävä riittävän tarkasti asbestityössä käytettävän hengityssuojaimen säännölliset käyttötauot. Tällöin on otettava huomioon työn laatu ja kesto, työskentelypisteen erityispiirteet ja työn kuormittavuus sekä käytetty suojaintyyppi.

Ohje

Asbestipurkutyössä voidaan käyttää vain kertakäyttöistä suojavaatetta. Asbestipurkutyössä on oltava työhön soveltuvat, vaatimusten ja määräysten mukaiset ja tiiveysmitatut hengityssuojaimet.

Murenemattomia asbestimateriaaleja purettaessa voidaan osastoinnissa käyttää puhallinkäyttöistä kokonaamari hengityssuojainta varustettuna P3 luokan suodattimilla.

Murenevia asbestimateriaaleja purettaessa on käytettävä kokonaamaria, jossa hengitysilma tuotetaan paineilmalaitteella. 

Työnantajan on huolehdittava, että työntekijän hallitsee hengityssuojaimen tiiveyden tarkistamisen ja suorittaa tiiveyden tarkistuksen aina ennen jokaista altistavalle alueelle siirtymistä käytettävissä olevin keinoin.

4 mom. voimaan 21.12.2026, muutos koskee myös asbestityötä, jossa altistumisen estäminen edellyttää kasvoille tiivistyvän hengityssuojaimen käyttöä. Vaatimus koskee hengityssuojaimen tiiveyden varmistamista mittaamalla, otettaessa uusi hengityssuojain käyttöön, käytön olosuhteiden muutoksessa sekä mittausten suorittamisen enimmäisvälistä, joka on enintään yksi vuosi. Käytön olosuhteiden muutoksina pidetään myös työntekijän hengityssuojaimen tiivistymisalueella tapahtuvia muutoksia, joilla on vaikutusta hengityssuojaimen tiiviyteen. Tällöin hengityssuojaimen tiiviys on varmistettava uudella mittauksella. Hengityssuojaimen mittausvaatimuksessa noudatetaan uuden vaatimuksen voimaantuloon 21.12.2026 asti voimassa olevia vaatimuksia.

Työnantajan on määritettävä hengityssuojainten säännölliset käyttötauot. Käyttötaukojen määritys on perustuttava suoritettavan työn vaaroihin, vaatimuksiin mm. kuormittavuuden osalta, sekä työssä käytettävän hengityssuojaimen suojaintyyppiin. Raskaissa pölyävissä töissä käyttötauot on määritettävä riittävän tiheiksi.

Henkilösuojainten käyttötauoista on määritelty valtioneuvoston asetuksessa henkilönsuojainten valinnasta ja käytöstä työssä 427/2021. Työnantajan on tarvittaessa määritettävä turvallisuussuunnitelmassa hengityssuojainten säännölliset käyttötauot. Lisää tietoa Tyosuojelu.fissä Suojaimet työssä -sivulla.

14 a § Työvälineiden käyttö ja toimintakunnon varmistaminen

Työnantajan on varmistettava, että työntekijöiden suojaukseen ja puhdistamiseen sekä asbestipölyn leviämisen estämiseen asbestipurkutyössä käytettävien ilmankäsittelylaitteiden ja suodattimien suodatusteho on riittävä sen varmistamiseksi, ettei puhtaisiin tiloihin pääse asbestipölyä yli 0,01 kuitua kuutiosenttimetrissä ilmaa. Suodatusteho tulee testata hiukkaslaskentaan perustuvalla testausmenetelmällä ennen ilmankäsittelylaitteiden käyttöönottoa, suodatustehoon vaikuttavien muutosten yhteydessä sekä tämän jälkeen vähintään yhden vuoden välein.

Ilmankäsittelylaitteiden huoltokirjaan on merkittävä toimintakunnon varmistamiseksi tehdyt huollot ja muut toimenpiteet. Huoltokirjaan on liitettävä suodatustehon testausta koskeva lausunto.

Asbestityössä käytettävät työvälineet on pidettävä turvallisina säännöllisellä huollolla ja kunnossapidolla. Ne on puhdistettava käytön jälkeen ennen uudelleen käyttöön ottamista.

Ohje

Työnantajan on varmistettava asbestityössä käytettävien ilmankäsittelylaitteiden (Ilmankäsittelylaitteella tarkoitetaan vaateimuria, suurtehoimuria, alipaineistajaa, muuta ilmanpuhdistuslaitetta ja kohdepoistoimuria, joita käytetään työntekijöiden ja ilman puhdistamiseen sekä ilmanvaihdon ja alipaineen luomiseen) toimintakunto mittaamalla.

Mittaus on tehtävä hiukkaslaskentaan perustuvalla menetelmällä ennen uuden ilmankäsittelylaitteen käyttöönottoa sekä sen jälkeen vähintään kerran vuodessa. Toimintakunnon mittaus on tehtävä aina myös muutoksissa, jotka vaikuttavat ilmankäsittelylaiteen suodatustehoon, esim. hienosuodattimen vaihdon yhteydessä. Mittauksen tarkoitus on varmistaa laitteen suodatusteho sekä poistaa ohivuotojen mahdollisuus. Mittaus tulee tehdä asetuksen mukaisella menettelyllä 21.12.2025 jälkeen suoritettavissa ilmankäsittelylaitteiden mittauksissa.

Ilmankäsittelylaitteen huolto ja puhdistustoimenpiteet on kirjattava ilmankäsittelylaitteen huoltokirjaan. Huoltokirjaan on liitettävä myös ilmankäsittelylaitteen mittauslausunto.

Asbestipurkutyössä käytetyt ilmankäsittelylaitteet on huolettava ja puhdistettava asbestilatteiden huoltotilassa aina suoritetun asbestipurkutyökohteen jälkeen, tarvittaessa ja ennen laitteen käyttämistä uudessa asbestipurkutyökohteessa.

15 § Altistumisalueen puhtauden varmistaminen ja jatkokäytön turvallisuus

Työnantajan on asbestipurkutyön suorittamisen jälkeen varmistettava, että altistumisalue on huolellisesti puhdistettu asbestista ja asbestipitoisesta materiaalista.

Tilojen puhdistuksen jälkeen työnantajan on varmistettava mittaamalla, ettei altistumisalueen ilmassa ole asbestia yli 0,01 kuitua kuutiosenttimetrissä ilmaa. Mittauksen tekemiseen ja kuitujen laskentaan sovelletaan, mitä 3a §:n 2–4 momentissa säädetään.

Purkutyön tehneen työnantajan ja työn tilanneen rakennuttajan on tehtävä yhteinen asiakirja, jossa todetaan tilan puhtaus ja jatkokäytön turvallisuuteen liittyvät havainnot.

Mitä tässä pykälässä säädetään työnantajasta, sovelletaan myös työturvallisuuslain 49 §:ssä tarkoitetulla yhteisellä työpaikalla toimivaan itsenäiseen työnsuorittajaan.

Ohje

Osastointimenetelmällä tehdyn purkutyön jälkeen, purkutilan pinnat on siivottava ja osaston ilma puhdistettava. Osaston puhtaus purkutyön jälkeen on varmistettava aggressiivisella ilmamittauksella ja puhtauden varmistamisesta on laadittava yhteinen asiakirja ennen osastoinnin ja sulkutilan purkamista.

Varmistamisessa on havainnoitava, että asbestipitoiset materiaalit on poistettu tilasta. Tilan ilman ja pintojen on oltava puhtaita ja pölyttömiä sekä se, ettei tilaan ole jäänyt tilan jatkokäyttöä vaarantavaa asbestimateriaalia tai asbestia sisältäviä rakenteita.

Aggressiivisen ilmanäytteen kerääminen tehdään ilman huuhtelun jälkeen purkutilassa, jossa on alipaineistus päällä. Tilan pintoja harjataan, aina puhtaalla harjalla, kaksi kertaa. Harjauskertojen välissä on 20 minuutin tauko. Mittausaika on keskimäärin 45 minuuttia. Keräävä suodatinlaite asetetaan 1,5 metrin korkeudelle lattiapinnasta, alipaineistajan eteen. Ilmaa kerätään suodattimen läpi noin 500–700 litraa. Näyte on kerättävä esimerkiksi 0,2 mikronin polykarbonaattisuodattimelle, luotettavan tuloksen saamiseksi. Mittauspaikan tiedot, mittausaika, mittauksen suorittaja ja kerätyt Ilmamäärät kirjataan. Ilmanäytteen keräin suljetaan ja toimitetaan analysoitavaksi. Mittauksen ohjeistusta lisäksi asetuksen 12 §:n ohjeissa.

Analysointi tehdään luotettavimman tuloksen antavalla menetelmällä, elektronimikroskoopilla ja siihen liitetyllä alkuaineanalysaattorilla / siten kuin analyysistä on asetuksessa säädetty.

Ilmamittauksen analyysiraportin tuloksen osoittaessa, ettei tilan asbestikuitupitoisuus ylitä 0,01 kuitua/cm3, voidaan osastointi purkaa ja tila luovuttaa tilaajalla. Kuitumäärän ylittäessä 0,01 kuitua, on tilat siivottava uudelleen ja tiloista on otettava uusi ilmamittaus.

Osastointimenetelmällä tehdyn asbestipurkutyön jälkeen tilojen luovutuksesta tehtävään yhteiseen asiakirjaan on liitettävä tilan puhtaaksi osoittava ilmanäytteen analyysilausunto ja alipaineen seurantiedot.

Ilman ilmastollista eristämistä tehdyn asbestipurkutyön työalueen puhtaaksi varmistaminen tehdään yhteisesti katselmuksella ja katselmuksen havainnot ja tarvittavat tiedot kirjataan yhteiseen asiakirjaan.

Mittauksen tekijältä edellytetään ammatillista osaamista näytteiden ottamiseen ja niiden arviointiin. Näytteiden ottoon, analysointiin ja arviointiin on tarvittaessa käytettävä ulkopuolista asiantuntijaa.

Asbestipurkutyöalueen puhtauden varmistaminen kuuluu purkutyön tilanneelle rakennuttajalle ja myös yhteisen rakennustyömaan päätoteuttajalle. Puhtauden varmistaminen on tehtävä yhdessä ja siinä tehdyt havainnot on kirjattava luovutusasiakirjaan ne tiedot, jotka vaikuttavat tilan jatkokäyttäjän turvallisuuteen, esim. tiloihin jääneet asbestipitoiset materiaalit.

Rakennuttajan on kirjattava tiedot rakenteisiin jätetyistä asbestimateriaaleista myös tilan loppukäyttäjälle annettaviin käyttö-, huolto- ja kunnossapito-ohjeisiin. Rakennuttajalla tarkoitetaan henkilöä tai organisaatiota, joka ryhtyy rakennushankkeeseen tai muuta, joka ohjaa ja valvoo rakennushanketta taikka jos edellä mainittuja ei ole, tilaajaa. Päätoteuttajalla on huolehtimisvelvoite työolosuhteiden turvallisuudesta ja terveellisyydestä. Puhtaaksi varmistamisen tiedot tulee olla käytettävissä rakennuttajalla, päätoteuttajalla, asbestipurkutyön suorittaneella sekä työpaikalla.

16 § Asbestikartoitus aluksella

Laivanisännän on huolehdittava, että aluksessa tehtävässä asbestikartoituksessa selvitetään ja merkitään aluksen asbestia sisältävät rakenteet.

Asbestikartoittajan on oltava perehtynyt asbestiin, aluksen rakenteisiin ja käytettäviin materiaaleihin.

Ohje

Laivanisännän velvollisuus on huolehtia aluksella tehtävästä asbestikartoituksesta ja että asbestipitoiset alueet merkitään varoitusmerkillä. Laivanisännällä tarkoitetaan sellaista aluksen omistajaa, koko aluksen vuokraajaa tai muuta luonnollista tai oikeushenkilöä, joka joko yksinään tai yhdessä toisten henkilöiden kanssa käyttää tosiasiallista määräysvaltaa aluksella.

Laivanisännän on huolehdittava siitä, että aluksen työympäristö on turvallinen eikä aiheuta vaaraa laivaväen terveydelle. Aluksen asbestia sisältävät rakenteet, kuten lämpö-, palo- ja äänieristeet, pakoputkien ja kuumien putkien eristeet on merkittävä varoitusetiketillä. Jos aluksessa arvioidaan olevan asbestia, on laivatyön luonteesta johtuen asbestikartoitus käytännössä tehtävä aluksella kattavasti ennen sen ottamista käyttöön.

Asbestityöstä aluksella on muuten voimassa, mitä tässä asetuksessa säädetään. Suomalaisessa aluksessa ei yleensä ole asbestipitoisia rakenteita. Asbestia sisältävien materiaalien uudiskäyttö aluksilla on pääsääntöisesti kielletty ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehdyssä kansainvälisessä yleissopimuksessa (Solas-yleissopimus, SopS 11/1981).

Aluksella tehtävän asbestikartoituksen tekijän tulee olla perehtynyt asbestiin ja tuntea aluksen rakenteet ja niissä käytetyt materiaalit.

17 § Ulkomaisella telakalla tehdyt asbestityöt

Jos aluksella on tehty asbestityötä ulkomaisella telakalla, laivanisännän on huolehdittava, että tilat, joissa asbestityötä on tehty ja joihin asbestipöly on saattanut levitä, puhdistetaan.

Tilojen puhdistuksen jälkeen laivanisännän on varmistettava mittaamalla, ettei altistumisalueen ilmassa ole asbestia yli 0,01 kuitua kuutiosenttimetrissä ilmaa.

Ohje

Laivanisännän on huolehdittava ulkomaisella telakalla tehtyjen asbestitöiden yhteydessä siitä, että tilat, joissa asbestityötä on tehty ja joihin asbestipöly on voinut levitä, puhdistetaan riittävästi.

Laivanisännän velvollisuus on varmistaa puhdistuksen jälkeen mittaamalla se, ettei altistumisalueen ilmassa ole asbestia yli 0,01 kuitua kuutiosenttimetrissä ilmaa.