Painavien ontelolaattojen väliaikaiset tuet romahtivat – sakot vastaavalle työnjohtajalle ja elementtiasennuksesta vastanneelle työnjohtajalle

Itä-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi yhteisen rakennustyömaan vastaavan työnjohtajan ja elementtiasennuksesta vastanneen työnjohtajan molemmat kymmenen päiväsakon sakkorangaistuksiin työturvallisuusrikoksesta. Syyttäjän vaatimus päätoteuttajana toimineen yhtiön määräämisestä yhteisösakkoon hylättiin. Molemmat vastaajat myönsivät syytteet, mutta vastustivat rangaistusvaatimusta. Käräjäoikeus antoi tuomionsa 3.10.2025.

Tuomio liittyi Tuusulassa 5.9.2022 Kirkonkylän Kampuksen yhteisellä rakennustyömaalla sattuneeseen vaaratilanteeseen, jossa neljä toisen kerroksen katon holville asennettua, yhteensä noin 22 000 kg painoista, ontelolaattaa romahti alemmalle ensimmäisen kerroksen holville. Holvien kerrosväli oli 3,6 metriä. Ontelolaattojen romahtaminen johtui käytettyjen tukien puutteellisesta tuentakapasiteetista. Tapahtuneesta ei aiheutunut henkilövahinkoja.

Työmaalta puuttui ontelolaattojen asennuksen aikaan elementtien tuentasuunnitelma. Käräjäoikeus katsoi, että vastaajat olivat työnjohtajan asemassaan olleet velvollisia valvomaan ja huolehtimaan, että elementtien asennustyössä noudatetaan työturvallisuussäännöstöä ja sen määräyksiä ja huolehtimaan, että asentajien käytettävissä on kaikki asennustyön asianmukaisesti ja turvallisesti suorittamiseen tarvittavat tiedot, välineet ja ohjeet.

Käräjäoikeuden mukaan tässä tapauksessa keskeinen työnjohdon velvollisuus oli ollut varmistua ja huolehtia siitä, että asennussuunnitelmassa tai sen liitteenä olevassa erillisessä tuentasuunnitelmassa oli tarvittavat ohjeet väliaikaisesta elementtien tuennasta ennen kuin asennus aloitetaan, ja tarvittaessa keskeyttää asennus, kunnes tarvittavat ohjeet sisältävät suunnitelmat on laadittu ja saatettu asennustyötä suorittavien tietoon ja käyttöön. Tätä velvollisuutta ei käräjäoikeuden näkemyksen mukaan poistanut se, vaikka suunnitelmien tekeminen tai tilaaminen olisi kuulunut aikaisemmin jonkun muun henkilön tehtäviin.

Käräjäoikeus totesi, että kyse oli valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä siltä osin, että ontelolaattojen asennusten aloittaminen oli työmaan vastaavan työnjohtajan sekä elementtityön työnjohdosta vastanneen työnjohtajan toimesta sallittu varmistumatta, että asennuksesta vastaavalla toimijalla oli käytössään kaikki tarvittavat ohjeet ja välineet, tässä tapauksessa asennettavia ontelolaattoja ja palkkeja koskevat asennussuunnitelmaa täydentävä tuentasuunnitelma tai vastaavat tiedot.

Käräjäoikeus hylkäsit yhteisösakkovaatimuksen toteamalla, että tapahtunut vahinko johtui siitä, että yksittäiset työntekijät olivat sallineet asennustyön ilman tarvittavia tuentasuunnitelmia ja -ohjeita, eli kyse oli esitetyn selvityksen perusteella henkilövastaajien yksittäisestä huolimattomuudesta, joka ei tekona ole ollut lajissaan erityisen vakava laiminlyönti. Käräjäoikeus katsoi, ettei asiassa ollut näytetty sellaista puutetta työn järjestämisessä ja työmaan organisoinnissa, jolla perusteella tässä tapauksessa olisi ollut perustetta määrätä päätoteuttajana toiminutta yhtiötä suorittamaan yhteisösakkoa.

Työnjohtajan rooliin sisältyy valvontavastuu

Työsuojelun juristi Jasmine Peltorinne Etelä-Suomen aluehallintovirastosta muistuttaa, että työnjohtajien vastuulla on usein huolehtia työtapojen ja työympäristön valvonnasta. ”Rakennustyömailla on tavanomaista, että käytettyjen työmenetelmien turvallisuutta valvoo kyseisen työvaiheen työnjohtaja. Tämä ei kuitenkaan poissulje sitä, että myös vastaavan työnjohtajan tulee valvoa yhteisen työmaan turvallisuuden tilaa sekä suunnitelmien noudattamista ja mahdollisesti myös puuttua turvallisuuspuutteisiin.”, Peltorinne sanoo.

Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden tuomio 3.10.2025, R 748/2024/5400.