Rakennustelinettä pystytettäessä nostettavana oleva telineosa tippui vuokratyöntekijän päälle– sakot toimitusjohtajalle, työnjohtajalle ja yhtiölle

Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi telinealan yrityksen toimitusjohtajan ja työnjohtajan kolmenkymmenen päiväsakon sakkorangaistukseen työturvallisuusrikoksesta sekä yhtiölle viidentuhannen euron yhteisösakon. Käräjäoikeus antoi tuomionsa 26.9.2025.

Tuomio liittyi Espoossa 22.9.2022 sattuneeseen työtapaturmaan, jossa rakennustelineiden pystytystyössä nostettavana oleva noin 2,5-3 metrin mittainen juoksu putosi ja osui vuokratyöntekijän kypärään. Nostamisessa käytetysti nostokoukusta puuttui lukitussalpa. Oikeus katsoi, että sitä oli käytetty ainakin päivien ajan ennen tapaturmaa, ja ettei käytetty koukku ollut ylipäätään siihen nostotyöhön soveltuva, johon sitä oli käytetty. Siihen ei myöskään ollut käyttöohjetta.

Vastaajat kiistivät syytteet. Vastaajienkin mukaan nostokoukku oli rikki, ja juoksu olisi ohjeiden mukaan tullut nostaa nostoliinalla. Vastaajien mukaan vuokratyötekijän olisi tullut havaita nostokoukun olevan rikki ja ymmärtää, ettei rikkinäisellä työvälineellä saa tehdä töitä. Lisäksi vastaajat vetosivat muun muassa siihen, että vuokratyöntekijän olisi tullut tietää, ettei taakan alla saa koskaan olla.

Oikeus katsoi, että sekä työnjohtaja että toimitusjohtaja olivat laiminlyöneet vuokratyöntekijän riittävän perehdytyksen, sekä laiminlyöneet valvoa sitä, että työssä käytettävät työtavat ja työvälineet ovat turvallisia. Oikeus totesi, että telineasennustyötä on pidettävä vaarallisena työnä, jossa loukkaantumisen riski on huomattava, jolloin myös perehdytyksen ja valvonnan merkitys korostuu.

Ohjeistus ei ollut riittävää

Oikeus katsoi tulleen selvitetyksi, ettei vuokratyöntekijä  ollut annettu riittävää ohjeistusta työvälineenä käytetyn nostokoukun vaaratekijöistä, turvallisesta käytöstä eikä toimintatavasta sen rikkoutumisen varalta. Oikeus katsoi, ettei ko. tapauksessa ole ollut riittävää vuokratyöntekijän perehdytys ns. kisälliperiaatteella.  Oikeuden mukaan myöskään sen, että vuokratyöntekijällä on ollut työturvallisuuskortti tai että hän oli aikaisemmin verrattain lyhyen ajan työskennellyt samantyyppisissä tehtävissä, ei voida tässä tapauksessa katsoa poistavan työnantajalle lain mukaan kuuluvaa perehdytysvelvollisuutta. Oikeus totesi myös, ettei sitä, että vuokratyöntekijä oli riidattomasti sijoittautunut väärin työtapaturmassa, voida pitää kokonaisuuden kannalta vastuusta vapauttavana seikkana.

Oikeus katsoi tulleen selvitetyksi, että työnjohtaja oli käynyt työmaalla noin kaksi kertaa kahden viikon aikana. Oikeuden mukaan sekä työnjohtajan että vuokratyöntekijän kertomuksista selvisi, että työnjohtaja on luottanut työmaalla työskentelevien asentajien ammattitaitoon ja työmaalla valvontaa hoitivat lähinnä työmaamestarit ja muut työntekijät. Vastaajat ovat tuoneet esiin, että työnjohdon mennessä työmaalle, työntekijät keskeyttävät työskentelynsä, mikä tekee valvonnasta vaikeaa. Tältä osin oikeus on viitannut myös korkeimman oikeuden ratkaisuun KKO:2013:56, jossa on todettu, ettei työnantajan valvontavastuusta voi vapauttaa se, että työntekijät ovat mahdollisesti keskeyttäneet työskentelyn vuoromestarin tullessa paikalle eikä vuoromestari ole tästä syystä voinut nähdä työskentelytapoja.

Oikeus katsoi jääneen näyttämättä, että yhtiön toimitusjohtaja olisi jättänyt huolehtimatta taloudellisista, toiminnan järjestämistä koskevista tai muista työsuojelun edellytyksistä.

Yhteisösakkoa alentavana seikkana oikeus on ottanut huomioon sen, että oikeuden mukaan sinänsä on selvitetty, että yhtiö yleisellä tasolla suhtautuu vakavasti työturvallisuusasioista huolehtimiseen, ja että vaikuttaisi siltä, että sattunut perehdytyksen ja valvonnan laiminlyönti olisi lähinnä yksittäistapaus.

Juristi Lotta Lax Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta muistuttaa, että  vuokratyössä käyttäjäyrityksen on erityisesti huolehdittava työntekijän perehdyttämisestä työhön, työpaikan olosuhteisiin ja työsuojelutoimenpiteisiin. Myös lyhyemmissä työsuhteissa pitää huolehtia siitä, että vuokratyöntekijälle selvitetään työturvallisuuden kannalta olennaiset asiat.

Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuden tuomio, asianumero R 750/2024/9807. Tuomio ei ole lainvoimainen.