Työnantaja laiminlöi työn vaarojen arvioinnin, työvälineen toimintakunnon varmistamisen ja vaaratekijöiden poistamisen – sakkoja työnjohtajalle ja yhtiölle

Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi 10.9.2025 lastinkäsittelyalalla toimivan yhtiön työnjohtajan 15 päiväsakon rangaistukseen sekä 8 000 euron yhteisösakon yhtiölle. Tapaus koski tammikuussa 2023 tapahtunutta työtapaturmaa, jossa työmaalla yrittäjäasemassa työskennellyt henkilö loukkaantui sahan tuhkakontin tyhjennyksen yhteydessä.

Työturvallisuusmääräysten vastainen tila tuli ilmi tutkittaessa työtapaturmaa, joka tapahtui Pirkanmaalla sijaitsevan sahan alueella työskennelleelle yrittäjälle tammikuussa 2023. Tapaturmatarkastuksella havaittiin turvallisuuspuutteita Pirkanmaalla sijaitsevalla sahalla pääurakoitsijana toimineen yhtiön (jäljempänä yhtiö) toiminnassa. 

Yhtiöllä oli ollut palveluksessaan useita työntekijöitä, minkä lisäksi työpaikalla oli työskennellyt itsenäisenä yrittäjänä toiminimellään tapaturmassa loukkaantunut henkilö (jäljempänä yrittäjä). Vaikka työturvallisuuslainsäädännön piiriin ei sinänsä kuulu yrittäjäasemassa toimivien henkilöiden työturvallisuus, olivat laiminlyönnit olleet omiaan vaarantamaan myös yhtiön omien työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä. Näin ollen työtapaturma tuli työsuojeluviranomaisen tutkittavaksi.

Tapaturmassa loukkaantunut yrittäjä oli tapaturman tapahtuessa ollut saha-alueella tyhjentämässä toisen henkilön kanssa tuhkakonttia. Tämä toinen henkilö oli saha-alueella pääurakoitsijana toimineen yhtiön työntekijä. Tyhjennyksen jälkeen yrittäjän piti sulkea tuhkakontin oven lukitussalvat. Kontin oven olisi pitänyt sulkeutua hydrauliikan avulla, mutta koska ovilevy oli niin mutkalla, hydrauliikka ei saanut ovea kiinni ilman avustusta. Yrittäjän kanssa töitä tehnyt työntekijä painoi ovea kiinni pyöräkuormaajan avulla samalla, kun yrittäjä sulki lukitussalpoja. Lukitussalpa oli sulkemisen yhteydessä jäänyt pinteeseen ja vapautuessaan lyönyt yrittäjää sormille.

Käräjäoikeus katsoi kontin kunnosta esitetyn todistelun osoittaneen, ettei viallinen kontti ole ollut kyseiseen työhön sopiva ja turvallinen työväline. Sitä ei ole voinut käyttää valmistajan suunnittelemalla tavalla eikä sen lujuus vastannut työvälineen vaatimuksia, minkä lisäksi sitä oli kuormitettu ja rasitettu vaaraa aiheuttavasti. Näin ollen käräjäoikeus katsoi työnantajan laiminlyöneen kontin toimintakunnon varmistamista koskevia työturvallisuusmääräyksiä.

Vaarojen arvioinnin osalta käräjäoikeus totesi, ettei asian käsittelyssä ollut ilmennyt sellaisia seikkoja, jotka olisivat puoltaneet vastaajien väitettä siitä, että viallisen kontin käyttöönoton ja tavanomaisesta poikkeavan, muuttuneen työmenetelmän osalta olisi tehty erillistä, paikkakohtaista ja työvaiheittaista riskienarviointia ennen työtapaturmaa. Koska kyseistä vaaratekijää ja tapaturmariskiä ei ole näytetty tunnistetun ennen työtapaturmaa, ei ole näytetty, että siitä olisi myöskään ohjeistettu työntekijöitä ennen tapaturmaa. Käräjäoikeus katsoi myös, ettei kontin vikaantumisen vuoksi työntekijöille ohjeistetun ja tapaturmatilanteessa käytetyn työtavan vaaroja ollut riittävällä tavalla selvitetty.

Yhtiö salli lainvastaisen tilan jatkumisen 

Tuhkakontin ovilevyn vauriot oli havaittu jo 1.1.2023, eli kuukausi ennen tapaturmaa. Tästä huolimatta kontin korjausta ei ollut aloitettu. Yhtiön edustaja kertoi tämän johtuneen siitä, ettei varakonttikaan ollut täyttänyt vaatimuksia, ja että korjauksen ajaksi voimalaitoksen toiminta olisi pitänyt ajaa alas, mikä ei ollut ollut vaihtoehto. Työtapaturman jälkeen kuitenkin selvisi, ettei voimalaitoksen toimintaa ollutkaan tarvinnut keskeyttää viallisen kontin poistamisen vuoksi. Käräjäoikeus katsoi, ettei yhtiön toiminnassa ollut selvitetty riittävällä tavalla vioittuneen kontin korjausta ja käytöstä poistamista korjauksen ajaksi, eikä yhtiön toiminnassa siten ollut ryhdytty riittäviin toimiin vaaratekijöiden poistamiseksi.

Käräjäoikeus katsoi työnjohtajalla olleen työnantajalle kuuluva yleinen huolehtimisvelvollisuus, johon oli liittynyt vastuu työolojen jatkuvasta seurannasta ja vaaratekijöiden poistamisesta sekä osaltaan myös vastuu työpaikalla tehtävästä vaarojen arvioinnista. Käräjäoikeus huomioi kuitenkin työnjohtajan syyllisyyttä 
arvioidessaan lieventävänä seikkana hänen vähäisemmän osuutensa lainvastaisen tilan syntyyn sekä oman asemansa resursseista päättävään yhtiön ylempään johtoon nähden tilanteessa, jossa lainvastaisen tilan jatkuminen on sallittu taloudellisista ja tuotannollisista syistä työturvallisuuden kustannuksella. Käräjäoikeus tuomitsi työnjohtajan 15 päiväsakon sakkorangaistukseen.

Yhteisösakon tuomitsemisen osalta käräjäoikeus totesi, ettei yhtiön toiminnassa tehtyä rikosta voitu pitää vähäisenä, koska yhtiön johtavassa asemassa olevat henkilöt ovat olleet tietoisia kontin viallisuudesta ja korjaustarpeesta, mutta tästä huolimatta sallineet työturvallisuusmääräysten vastaisen viallisen kontin ja siihen liittyvän vaarallisen työmenetelmän käytön taloudellisista ja tuotannollisista syistä 
työturvallisuuden kustannuksella konkreettisin vahinkoseurauksin. Lisäksi käräjäoikeus totesi, etteivät jälkikäteen työturvallisuuteen tehdyt parannukset poista aikaisempien laiminlyöntien vaikutusta tilanteessa, jossa työtapaturma on jo tapahtunut, ja tuomitsi yhtiön 8 000 euron sakkorangaistukseen.

Työsuojeluviranomainen korostaa myös tuomiosta ilmi käyvää sääntöä, jonka mukaan vastuu työturvallisuusmääräysten noudattamisesta on työnantajalla, eikä työnantajan vastuuta työturvallisuusasioissa voida siirtää työntekijöille. Sillä, että työnantaja ohjeistaa työntekijöitä toimimaan huolellisesti ja varovaisesti, ei ole työnantajan vastuuta poistavaa vaikutusta, jos vaarat on mahdollista poistaa teknisin toimenpitein.   

Pirkanmaan käräjäoikeuden tuomio 10.9.2025, asianumero R 758/2025/220. 
Tuomio on lainvoimainen.