Tälle sivulle on koottu Työsopimusinfon osallistujien esittämiä kysymyksiä ja työsuojeluviranomaisen asiantuntijoiden vastauksia.  

Kysymys: Mikä on minimipalkka? Voiko maksaa esimerkiksi Kelan antamaa vähimmäispalkkaa?

Vastaus: Minimipalkan määrästä ei ole säädetty lailla. Sen sijaan vähimmäispalkka määräytyy lähes aina työehtosopimusten (TES) mukaan.

Jos alalla on yleissitova työehtosopimus, myös järjestäytymättömän työnantajan on noudatettava sen vähimmäisehtoja.

Jos alalla ei ole yleissitovaa tessiä, eikä työnantaja kuulu työnantajaliittoon, jolloin mikään TES ei sido heitä, sovelletaan Työsopimuslain 2 luvun 10 §:ää: Työntekijälle on maksettava tavanomainen ja kohtuullinen palkka tekemästään työstä.

Kelan käyttämä “vähimmäispalkka” liittyy työttömyysturvan työssäoloehdon arviointiin, eli siihen, täyttääkö työ tietyn palkan ja työajan tason saadakseen ansiosidonnaista tai peruspäivärahaa. Se ei ole työoikeudellinen vähimmäispalkka, eikä sillä saa korvata TES-minimipalkkaa tai "tavanomaista ja kohtuullista palkkaa".

Kysymys: Onko työsopimukseen syytä kirjata sovellettava yleissitova TES, jos sellainen on?

Vastaus: Kyllä, jos alalla noudatetaan yleissitovaa työehtosopimusta, tulee työsopimuksessa olla se mainittuna.

Kysymys: Palkkasin tammikuun alussa ensimmäisen työntekijän. Tämän webinaarin myötä tajusin, että työsopimuksessa on puutteita ja virheitä. Aion nyt tehdä uuden työsopimuksen työntekijälle. Voinko joutua jotenkin vaikeuksiin, jos joudun tarkastukseen, kun reilun kuukauden ajan on ollut työsopimuksessa puutteita?

Vastaus: Et joudu vaikeuksiin. Tarkastus ei ole vain valvontaa, vaan sen tavoitteena on myös auttaa työpaikkaa kehittämään työsuojelutoimintaa, työoloja ja turvallisuusjohtamista. Tavoitteena ovat pysyvät parannukset työpaikalla.

Valvontatoimilla pyrimme edistämään työnantajan ja työntekijöiden välistä yhteistoimintaa työsuojeluasioissa esimerkiksi antamalla ohjeita valvottavan lainsäädännön soveltamisesta ja tuomalla esiin hyviä käytäntöjä. Tarkastuksella käsitellään myös asioita, joita työpaikan edustajat itse haluavat nostaa esille.

Kysymys: Kuka vastaa työterveyshuollon järjestämisestä ja maksamisesta, jos otan korkeakouluopiskelijan töihin? Kuinka laaja työterveyshuolto pitäisi olla vain lakisääteinen vai laajempi? Onko opiskelijoilla mahdollisuus saada täältä työterveyshuolto YTHS? Kuka vakuuttaa opiskelijan palkallisessa harjoittelussa?

Jos otat korkeakouluopiskelijan töihin, hän on työntekijä, ja silloin velvollisuudet määräytyvät täysin samoin kuin muidenkin työntekijöiden kohdalla. Työnantajan on tarjottava työntekijöilleen vähintään lakisääteinen työterveyshuolto. Työterveyshuollon piiriin kuuluvat kaikki ne työntekijät, joita työturvallisuuslaki koskee.

Opiskelijan lakisääteinen opiskeluterveydenhuolto tai YTHS ei korvaa työnantajan velvollisuutta järjestää työterveyshuoltoa.

Kysymys: Onko käytännöissä tai velvoitteissa eroja, jos kyseessä on työharjoittelijan palkkaus vs. muu työsuhde? Esimerkiksi asema tessissä, työterveyshuollon tarjoaminen, palkka?

Vastaus: Kysymyksesi selvästi koskee palkattua tai palkallista harjoittelua, joka tehdään työsuhteessa. Silloin velvoitteet ovat samat kuin muissa työsuhteissa.

Jos työharjoittelija on työsuhteessa ja työnantajaa sitoo TES (yleissitova tai normaalisitova),

Tessiä sovelletaan harjoittelijaan samalla tavalla kuin muihinkin työntekijöihin, ellei TES sisällä erillistä harjoittelijan palkkausta. Harjoittelija työsuhteessa = sama velvoite työterveyshuollosta kuin muillekin. Työaikaa, työturvallisuutta ja muita velvoitteita koskien säännöt ovat samat kuin muillekin työntekijöille.

Kysymys: Jos työnantaja on järjestäytynyt eli kuuluu työnantajaliittoon, mutta noudatettavasta työehtosopimuksesta on rajattu ulos soveltamisala (esim. perhepäivähoito), kuinka toimitaan? Noudatammeko silti myös työehtosopimuksen ehtoja ulos rajattuihin tekijöihin? Työnantajaliiton mukaan ei kuuluisi soveltaa alan tessiä.

Vastaus: TES:n soveltamisala ratkaisee, mitä tehtäviä, työntekijöitä ja toimintaa se koskee.  Jos työnantajan toiminta ei kuulu TES:n soveltamisalaan, TES ei sido työnantajaa kyseisten työntekijöiden osalta, vaikka työnantaja muuten kuuluu työnantajaliittoon.

Kysymys: Täytyykö toimistotyöntekijöille olla työajanseuranta?

Vastaus: Työnantajan on pidettävä työaikakirjanpitoa työntekijöittäin kaikista tehdyistä työtunneista ja niistä suoritetuista korvauksista. Työaikalaki ei tee eroa sen perusteella, tehdäänkö työtä toimistolla vai muualla. Eli kyllä toimistotyöntekijöille täytyy pääsääntöisesti olla työajanseuranta, koska he kuuluvat työaikalain soveltamisalaan.

Kysymys: Voiko työsopimuksessa olla maininta, että työnantaja voi puhalluttaa (alkometriin) työntekijän työpaikalla?  Onko joku ammattiryhmä, joka tekee niin vaarallista työtä, että puhallutus on mahdollinen?

Vastaus: Työnantajalla ei ole minkään nimenomaisen lainsäännöksen perusteella oikeutta vaatia työntekijää puhaltamaan alkometriin tai menemään verikokeeseen. Mikäli työntekijä esimerkiksi joissakin vaarallisissa töissä kieltäytyy tällaisesta selvityksestä, työnantajalla on kuitenkin oikeus estää työntekijän työnteko, mikäli siitä voi työnantajan käsityksen mukaan aiheutua vaaraa. Muutoinkin alkoholia nauttineelta voidaan kieltää työskentely työpaikalla.

Kysymys: Lomapalkkaa ja lomakorvausta ei saa maksaa kuukausittain, mutta voiko lomarahaa (ent. lomaltapaluuraha) maksaa kuukausittain normipalkan yhteydessä?

Vastaus: Lomaraha tai lomaltapaluuraha ei perustu vuosilomalakiin. Se on työehtosopimuksissa sovittu lisä, joka maksetaan työehtosopimuksen määräysten mukaisesti. Jos alallanne on yleissitovatyöehtosopimus tai työnantaja noudattaa jotain työehtosopimusta normaalisitovana, kannattaa tarkistaa mitä tessiin on kirjattu lomarahan osalta.

Kysymys: Koeajan laskenta joskus mietityttää, jos on esimerkiksi määräaikainen työntekijä, jonka työsuhde ei ala kuukauden ensimmäinen päivä. Ja työsopimuksessa koeajaksi on määritelty puolet määräajan kestosta. Laskemmeko koeajan päivien vai viikkojen tarkkuudella?
PS: Kiitos hyvästä infosta.

Vastaus: Tähän ei ole suoraa vastausta, mutta sanoisin, että päivän tarkkuudella. Asia kannattaa kirjata selkeästi sopimukseen, niin osapuolille ei jää epäselvyyttä, minä päivänä koeaika päättyy.

Kysymys: Miten jos työntekijä irtisanoi työsopimuksensa joulukuun puolivälissä, sitten seuraavaksi tammikuun lopussa takaisin haluaa tulla töihin. Miten katsotan siinä tilanteessa esimerkiksi lomakertymä?

Vastaus: Lyhyt katko esimerkiksi määräaikaisten työsuhteiden välissä ei katkaise lomanmääräytymislaskentaa automaattisesti, mutta esittämässäsi esimerkissä laskenta saattaa alkaa alusta eli 2 lomapäivää/lomanmääräytymiskuukausi. Tietysti voitte sopia, että lomaa alkaa kertyä heti 2,5 päivää.

Kysymys: Matka-aika ei ole työaikaa, silloin kun siihen ei liity työsuoritusta (esim. peräkärryn veto työmaalle). Näin ollen, lasketaanko matka-aika enimmäistyöaikoihin mukaan? Meillä matka-aika on selkeästi kirjattu työajan seurantajärjestelmään, joten se saadaan eriytettyä työajoista pois.

Vastaus: Silloin kun matka-aika ei ole työaikaa, niin sitä ei myöskään lasketa työajan enimmäismääriin.

Jatkokysymys: Se laskettaneen kuitenkin päivärahaoikeuteen?

Vastaus: Todennäköisesti. Tästä voi olla määräyksiä työehtosopimuksessa.

Kysymys: Miten yrityksen virallisen toimialan perusteella pystyy tunnistamaan yleissitovan työehtosopimuksen?

Vastaus: Virallinen kaupparekisteriin merkitty toimialaluokka on työnantajan kirjaus eikä välttämättä vastaa todellista toimintaa. Sovellettava työehtosopimus määräytyy tosiasiallisen toiminnan perusteella.

Kysymys: Jos työsopimuksessa ei ole sovittu mitään työn sisältämästä matkustuksesta ja työnantaja tätä edellyttää, pitääkö matka-aika korvata? Työnantaja ei noudata tessiä.

Vastaus: Työajaksi luetaan työhön käytetty aika. Työajaksi lasketaan myös aika, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä. Työpaikka voi tarkoittaa varsinaisen tai pääasiallisen työntekopaikan lisäksi jotain muuta työskentelypaikkaa, johon työnantaja on määrännyt työntekijän työn tekemistä varten.

Työaikaan ei työaikalain pääsäännön mukaan lueta matkaan käytettyä aikaa, ellei sitä ole samalla pidettävä työsuorituksena.

Kysymys: Mahdollistaako työsopimuksessa maininta ”muut työnantajan osoittamat tehtävät” työntekijän siirtämisen kokonaan toisiin tehtäviin esim. vuodeksi kuin mistä työsopimuksessa on alun perin sovittu?

Vastaus: Pelkkä työsopimuksessa oleva maininta ”muut työnantajan osoittamat tehtävät” ei oikeuta työnantajaa siirtämään työntekijää olennaisesti toisenlaisiin tehtäviin pitkäksi ajaksi, esimerkiksi vuodeksi, jos muutos muuttaisi työn luonteen tai sopimuksen keskeisen sisällön.

Työnjohto oikeus antaa työnantajalle oikeuden määrätä työntekijä tilapäisesti tai vähäisiin muutoksiin toisiin tehtäviin. Jos sopimuksessa on laaja tehtäväkirjaus, työntekijä voidaan siirtää toisiin tehtäviin siltä osin kuin muutos ei ole olennainen.

Kysymys: Voiko käyttää alan tessiä sellaisiin tekijöihin, jotka ovat tessin soveltamisalan ulkopuolella? Työnantaja on järjestäytynyt.

Vastaus: Kun työnantaja on järjestäytynyt, lähtökohtaisesti noudatetaan ko. työnantajaliiton työehtosopimusta kaikkiin työntekijöihin. Erikoistilanteissa kannattaa kääntyä työnantajaliiton puoleen.

Kysymys: Jos työntekijäni jää sairaslomalle, jääkö koko sairasloman palkka työnantajan maksettavaksi, vai saako esim. Kelasta tukea tähän.

Vastaus: Työsopimuslain mukaan työkyvyttömänä olevalla työntekijällä on oikeus sairausajan palkkaan, jos hänen työskentelynsä on estynyt sairauden tai tapaturman vuoksi. Lain mukaan sairausajan palkkaa maksetaan sairastumispäivältä, jos se olisi ollut työntekijän työpäivä, ja sitä seuraaviin yhdeksään arkipäivään sisältyviltä työpäiviltä.

Työehtosopimusten sairausajan palkkamääräykset poikkeavat yleensä työsopimuslain vähimmäisehdosta. Työehtosopimuksissa muun muassa sairausajan palkan maksukausi on usein pidempi kuin työsopimuslain maksukausi.

Kela maksaa sairauspäivärahan työnantajalle, jos työnantaja on maksanut työntekijälle palkkaa sairauspäivärahan omavastuuajan jälkeisen poissaolon ajalta.

Työnantaja vastaa vain omavastuuajasta (1 + 9 arkipäivää), ellei TES tai työsopimus velvoita pidempään.

Kysymys: Miten 0-tunti tai 10-30/kk -sopimuksen mukaan sairauspäivät pitää korvata, vai pitääkö? Tuossa jälkimmäisessä pitänee olla joku etukäteen sovittu työvuorolista? Vai voiko olla vaan, että työnantaja kutsuu töihin miten sattuu tarvitsemaan? Vaikkapa tänään soittaa ja pyytää huomiseksi töihin?

Vastaus: Työntekijällä on oikeus sairausajan palkkaan, jos hän työkykyisenä olisi ollut töissä. Käytännössä tämä osoitetaan esim. työvuoroluettelon merkinnöin.

Jos työntekijän vuoroja ei ole merkitty työvuoroluetteloon, työntekijä on oikeutettu sairausajan palkkaan, kun työvuoroista on muutoin sovittu tai olosuhteisiin nähden voidaan muutoin pitää selvänä, että työntekijä olisi työkykyisenä ollut työssä (esim. ollut töissä aina maanantaisin).

Sairausajan palkasta voidaan poiketa työehtosopimuksella.

Tarvittaessa työhön kutsuttavaan sopimukseen eli ns. nollatuntisopimukseen kuuluu se, että työnantaja kutsuu kutakin kertaa varten erikseen, mutta tällöin työntekijä voi kieltäytyä tarjotusta työstä.

Työsopimuslain 2 luvun 11 § määrittelee sairausajan palkanmaksusta vaihtelevan työajan tilanteissa seuraavaa:

Vaihtelevaa työaikaa noudatettaessa 1 momentin mukainen oikeus sairausajan palkkaan syntyy, jos työkyvyttömyysaikaan kohdistuva työvuoro on merkitty työvuoroluetteloon, siitä on muutoin sovittu taikka olosuhteisiin nähden voidaan muutoin pitää selvänä, että työntekijä olisi työkykyisenä ollut työssä. Sairausajan palkka määräytyy vastaavalla tavalla myös silloin, kun on sovittu kiinteästä työajasta ja lisätyön määrä on sairausajan alkua viimeksi edeltäneiden kuuden kuukauden aikana keskimäärin ylittänyt sovitun määrän vähintään nelinkertaisesti.

Kannattaa katsoa aihealueen webinaari jos asia mietityttää: Verkkoseminaari Vaihteleva työaika.

Kysymys: Jos olen tehnyt nolla-sopimuksen ja soitan tänään työntekijälle ja pyydän huomenna töihin, ja hän vastaa olevansa sairas, joudunko maksamaan palkan. Tai hän ilmoittaa seuraavana aamuna (joka siis eilisessä puhelussa sovittiin työpäiväksi), joudunko silloin maksamaan palkan. Itse kuvittelisin, että ensimmäisessä vaihtoehdossa palkanmaksuvelvollisuutta ei ole.

Vastaus: Jos kyse on aidosta vaihtelevaa työaikaa koskevasta sopimuksesta (“tarvittaessa töihin kutsuttava”), työntekijällä on oikeus kieltäytyä tarjotusta työvuorosta. Jos työntekijä ilmoittaa jo puhelun aikana, ettei voi tulla sairauden vuoksi, työvuoroa ei synny sitovasti eikä palkanmaksuvelvollisuutta yleensä synny.

Tilanne muuttuu, jos työvuoro on jo ehditty sopia ja vahvistaa. Tällöin kyseessä on sovittu työpäivä, ja sairauspoissaolo oikeuttaa sairausajan palkkaan.

Jos työvuoro sovittiin eilen sitovasti, työntekijällä olisi työkykyisenä ollut velvollisuus tulla töihin. Tällöin sairausajan palkanmaksuvelvollisuus voi syntyä työsopimuslain perusteella, koska sairaus kohdistuu jo sovittuun työvuoroon.

Työsopimuslain 2 luvun 11 §:n mukaan vaihtelevassa työajassa oikeus sairausajan palkkaan syntyy, jos työvuoro on merkitty työvuoroluetteloon, siitä on sovittu tai olosuhteista voidaan päätellä työntekijän olleen työssä.

Kysymys: Voiko palkanmaksukausi olla pidempi kuin kuukausi (esim. 3 kuukautta), jos työntekijä suostuu siihen?

Vastaus: Palkanmaksukausi voi olla vain poikkeuksellisesti yli kuukauden mittainen. Käytännössä näin voi olla tilanteissa, jossa työntekijä saa kiinteän pohjapalkan, esimerkiksi kuukausipalkan lisäksi osan palkastaan provisiona tai voitto-osuutena. Näiden osuuksien maksukausi voi olla pidempi kuin kuukauden pituinen palkanmaksukausi. Maksukausi saa näissäkin tilanteissa olla kuitenkin enintään 12 kuukautta.

Kysymys: Onko ammattiyhdistysjäsenyys ja siten -maksu työntekijän omalla vastuulla?

Vastaus: Jäsenyys on työntekijän valinta. Maksun tilityksistä on määräyksiä työehtosopimuksissa mutta pääsääntöisesti työntekijä huolehtii itse jäsenmaksustaan.

Kysymys: Miten työterveyshuollon järjestäminen kesäsetelillä toimiville kesätyöntekijöille, joiden työsuhteen kesto on 2 viikkoa, pitääkö järjestää työterveyshuolto?

Vastaus: Kyllä, työnantajan täytyy järjestää lakisääteinen työterveyshuolto myös kesätyöntekijöille, vaikka työsuhde kestäisikin vain kaksi viikkoa.

Kysymys: Jos työnantajalla on useampia toimialoja - ei varsinaista päätoimialaa, voiko työsopimuksessa sopia mitä TES:siä kyseiseen työtehtävään sovelletaan? Työnantaja ei kuulu työantajaliittoon.

Vastaus: Näissä tilanteissa oikean työehtosopimuksen määräytyminen on haastavaa. Puhelinneuvonnassamme pääset keskustelemaan asiantuntijan kanssa näistä kysymyksistä.

Kysymys: Onko työsopimus pätevä, jos siinä ei mainita sovellettavaa työehtosopimusta ollenkaan?

Vastaus: Työsopimuslain mukaan työnantajan on annettava kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista, joihin kuuluu myös tieto siitä, mikä työehtosopimus työntekoon sovelletaan (TSL 2:4).  Työsopimus on sinänsä edelleen pätevä, mutta työsopimuksen ehto, joka on ristiriidassa velvoittavan työehtosopimuksen kanssa, on mitätön.

Kysymys: Mistä katsotaan palkka sellaisille tekijöille, jotka ovat TES:n soveltamisalan ulkopuolella?

Vastaus: Asiaa on käsitelty verkkoseminaarin esitysmateriaalissa dialla 31:

• Jos et kuulu työnantajaliittoon ja alallasi ei ole yleissitovaa työehtosopimusta, palkasta voi sopia melko vapaasti, kunhan palkka on kohtuullinen.
• Voi yrittää selvittää samankaltaisia tehtäviä muista työehtosopimuksista – tai ns. normaalisitovasta työehtosopimuksesta, jos alalla on sellainen.
• Jos palkasta ei sovita mitään, pitää kuitenkin maksaa ”tavanomainen ja kohtuullinen palkka”.

Jatkokysymys: Entä lomakorvaus jokaisen palkan yhteydessä, jos ei ole TES käytössä?

Vastaus: Jos yrityksessä ei sovelleta työehtosopimusta, työnantaja ei saa lain mukaan maksaa lomakorvausta jokaisen palkan yhteydessä. Työnantajan olisi 19 §:n mukaan maksettava työntekijälle, joka ei käytä oikeuttaan vapaaseen, lomakorvaus viimeistään lomakauden päättyessä. Jotta työnantaja voisi täyttää oman velvollisuutensa, työntekijän olisi ilmoitettava halustaan käyttää vapaata viimeistään ennen lomakauden alkua. Suositeltavaa olisi, että työntekijä ilmoittaisi lomakauden aikana pidettävästä vapaasta samassa yhteydessä, kun työntekijät muutoinkin ilmoittavat toiveensa vuosiloman ajankohdasta.

Jatkokysymys: Koskeeko tämä myös 0-tuntityösopimusta ja osa-aikatyöntekijää?

Vastaus: Kyllä. Vuosilomalain määräykset koskevat myös vaihtelevaa työaikaa ja osa-aikaisia työntekijöitä.

Kysymys: Onko niin, että minimityöterveyshuollossa työnantajan ei tarvitse maksaa esim. sairauslomatodistusta tai siihen tarvittavaa käyntiä lääkärillä, jonka työntekijä hakee flunssastaan?

Vastaus: Työnantajan on järjestettävä lakisääteinen ehkäisevä työterveyshuolto. Sen sijaan sairaanhoidon järjestäminen on työnantajalle vapaaehtoista. Lakisääteiseen työterveyshuoltoon kuuluvat työhön liittyvät terveystarkastukset, työpaikkaselvitys, työkyvyn tukeminen ja sairauksien tai oireiden selvittely, joilla on yhteyttä työhön.

Kysymys: Tarvitseeko työterveyshuolto järjestää, jos aikoo olla vain satunnainen työnantaja?

Vastaus: Kyllä. Myös satunnaisen työnantajan on järjestettävä työterveyshuolto.

Kysymys: Kun työsopimuksella ilmoitetaan palkan olevan sopimuspalkka (ei euromäärää), tuleeko tätä jollain tavalla kuitenkin perustella?

Vastaus: Jos sopimukseen on kirjattu vain ”Sopimuspalkka”, tulee tämä palkka sitten sopia erikseen. Tuo ilmaisu ei vielä kerro osapuolille, mistä on sovittu. Sopimuspalkka voi olla joskus todella monimutkainen, joten voi olla luontevaa, että asiasta sovitaan eri asiakirjassa. Esimerkiksi provisiopalkan perusteet voivat olla hyvin moninaiset. Joka tapauksessa laki edellyttää antamaan kirjallisen selvityksen palkan määräytymisen perusteista.

Kysymys: Lomapalkkaa ja lomakorvausta ei saa maksaa kuukausittain, mutta voiko lomarahaa (ent. lomaltapaluuraha) maksaa kuukausittain normipalkan yhteydessä.

Vastaus: Lomaraha tai lomaltapaluuraha ei perustu vuosilomalakiin. Se on työehtosopimuksissa sovittu lisä, joka maksetaan työehtosopimuksen määräysten mukaisesti. Jos alallanne on yleissitova työehtosopimus, tai työnantaja noudattaa jotain työehtosopimusta normaalisitovana, kannattaa tarkistaa, mitä TESsiin on kirjattu lomarahan osalta.

Kysymys: Mahdollistaako työsopimuksessa maininta ”muut työnantajan osoittamat tehtävät” työntekijän siirtämisen kokonaan toisiin tehtäviin esim. vuodeksi kuin mistä työsopimuksessa on alun perin sovittu?

Vastaus: Pelkkä työsopimuksessa oleva maininta ”muut työnantajan osoittamat tehtävät” ei oikeuta työnantajaa siirtämään työntekijää olennaisesti toisenlaisiin tehtäviin pitkäksi ajaksi, esimerkiksi vuodeksi, jos muutos muuttaisi työn luonteen tai sopimuksen keskeisen sisällön.

Työnjohto‑oikeus antaa työnantajalle oikeuden määrätä työntekijä tilapäisesti tai vähäisiin muutoksiin toisiin tehtäviin. Jos sopimuksessa on laaja tehtäväkirjaus, työntekijä voidaan siirtää toisiin tehtäviin siltä osin kuin muutos ei ole olennainen

Kysymys: Jos työsopimuksessa ei ole sovittu mitään työn sisältämästä matkustuksesta ja työnantaja tätä edellyttää, pitääkö matka-aika korvata? Työnantaja ei noudata tessiä.

Vastaus: Työajaksi luetaan työhön käytetty aika. Työajaksi lasketaan myös aika, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä. Työpaikka voi tarkoittaa varsinaisen tai pääasiallisen työntekopaikan lisäksi jotain muuta työskentelypaikkaa, johon työnantaja on määrännyt työntekijän työn tekemistä varten.

Työaikaan ei työaikalain pääsäännön mukaan lueta matkaan käytettyä aikaa, ellei sitä ole samalla pidettävä työsuorituksena.

Kysymys: Koskeeko tessin mukaiset palkankorotukset sopimuspalkkoja, mikäli työsopimuksessa ei siitä ole mitään mainintaa?

Vastaus: Kyllä koskevat.

Kysymys: Kuka loppukädessä määrittelee kohtuullisen ja tavanomaisen palkan, jos ei ole TES käytössä?

Vastaus: Viimekädessä tuomioistuin, mutta asiasta kannattaa sopia työsopimuksessa niin riitaa ei synny.

Kysymys koskee koeaikaa: Jos on ensin määräaikainen työsuhde puoli vuotta ja sitten uusi sopimus vakituiseksi, miten koeaika maksimissaan?

Vastaus: Koeaika voidaan sopia vain työsuhteen alussa, ja sen enimmäispituus on pääsääntöisesti 6 kuukautta. Jos työntekijä on ollut ensin määräaikaisessa työsuhteessa ja jatkaa saman työnantajan palveluksessa samoissa tai olennaisesti samanlaisissa tehtävissä, koeaikaa ei yleensä voida asettaa uudelleen täysimääräisenä vakituisen sopimuksen alkaessa. Uusi koeaika voi olla mahdollinen vain, jos työntekijän tehtävät tai asema muuttuvat olennaisesti.

Kysymys: Työntekopaikka: jos on monta toimipistettä kaupungin sisällä, jääkö ilman omalla autolla tehtävää siirtymisajo korvausta, jos osoitteita ei ole eritelty.

Vastaus: Ei automaattisesti. Jos työntekijällä on työsopimuksessa tai työn luonteessa sovittu, että työ tehdään useissa toimipisteissä, työnantaja voi työnjohto-oikeutensa perusteella määrätä työntekijän siirtymään toimipisteiden välillä. Tällöin siirtyminen työpäivän aikana voi olla työaikaa.

Matkakustannusten korvaaminen (esim. kilometrikorvaus) riippuu siitä, edellyttääkö työnantaja oman auton käyttöä ja mitä on sovittu työsopimuksessa tai työehtosopimuksessa. Pelkkä se, ettei osoitteita ole eritelty, ei poista mahdollista korvausvelvollisuutta, mutta selkeä kirjaus työntekopaikasta ja matkustamisen ehdoista vähentää tulkintaongelmia.

Kysymys: Jos lukee kokonaispalkka, niin estääkö se lisien maksamisen? Esimerkiksi palvelusvuosilisä, kilometrikorvaukset jne.

Vastaus: Ei automaattisesti estä. Kokonaispalkka tarkoittaa yleensä, että sovittu palkka kattaa työn peruspalkan ja mahdollisesti joitakin siihen liittyviä lisiä, mutta se ei poista työnantajan velvollisuutta maksaa sellaisia korvauksia, jotka perustuvat lakiin tai työehtosopimukseen.

Esimerkiksi työehtosopimuksen mukaiset palvelusvuosilisät tai ylityökorvaukset voivat olla pakottavia, eikä niitä voi pätevästi “sisällyttää” kokonaispalkkaan ilman selkeää sopimusta ja TES:n sallimaa järjestelyä. Kilometrikorvaukset taas liittyvät yleensä matkakustannusten korvaamiseen, eivät varsinaiseen palkkaan, eikä niitä yleensä katsota kuuluviksi kokonaispalkan piiriin.

Käytännössä kokonaispalkka kannattaa aina määritellä sopimuksessa tarkasti eli mitä se sisältää ja mitä ei.

Kysymys: Työehtosopimuksesta: Onko 1-2 työntekijän pienessä yrityksessä aina noudatettava jotain työehtosopimusta esim. palkankorotusten suhteen?

Vastaus: Työehtosopimukseen perustuvia korotuksia tulee noudattaa yrityksen koosta riippumatta.

Kysymys: Jos työntekijän palkkaa on korotettu jo muilla perusteilla ja palkka on ns. taulukkopalkkaa huomattavasti parempi niin TES:n mukainen korotus tuntuu hieman liikaa yrityksen kassassa… Toistaiseksi korotukset on maksettu mutta se tuntuu väärältä, koska työntekijää on jo muutoin huomioitu palkan suhteen "hyvin reilusti". Miten työnantajan pitäisi tässä menetellä? Pitääkö työsopimus uusia ja vaihtaa TES vai mitä pitäisi tehdä?

Vastaus: Jos yritystä sitoo yleissitova työehtosopimus, sen määräyksiä, mukaan lukien yleiskorotuksia, on noudatettava, vaikka työntekijän palkka olisi jo valmiiksi taulukkopalkkaa korkeampi. TESsin yleiskorotukset ovat yleensä vähimmäisehtoja, joista ei voi yksipuolisesti poiketa työnantajan kustannussyihin vedoten.

Kysymys: Riippuuko työntekijälle otettavat pakolliset vakuutukset ja työterveys tessistä, vai saneleeko sen laki? Miten työterveys hankitaan, jos kaksi yrittäjää palkkaa yhden työntekijän, joka työskentelee esim. vuoroviikoin eri yrityksessä?

Vastaus: Lakisääteinen työterveyshuolto järjestetään aina työnantajavastuun perusteella. Jos työntekijällä on kaksi erillistä työsuhdetta kahteen eri yritykseen, kummankin työnantajan on huolehdittava omalta osaltaan lakisääteisen työterveyshuollon järjestämisestä.

Käytännössä yritykset voivat kuitenkin sopia työterveyshuollon toteuttamisesta samassa työterveyshuollon palveluntuottajassa ja koordinoida järjestelyä, mutta vastuu säilyy molemmilla työnantajilla omien työsuhteidensa osalta.

Jos taas työntekijällä on vain yksi työsopimus ja toinen yritys käyttää häntä esimerkiksi vuokratyön tai alihankinnan kautta, työterveyshuollon järjestämisvastuu kuuluu sille työnantajalle, jonka kanssa työsuhde on voimassa.

Kysymys: Miten lomakorvauksen maksaminen tapahtuu silloin, kun esim. ravintola-alan työntekijä tekee henkilöstövuokrausfirman kautta satunnaisia keikkatöitä vaikkapa festareita kesällä?

Vastaus: Henkilöstövuokrausyritys on työntekijän varsinainen työnantaja, ja se vastaa myös vuosilomaetuuksista. Ravintola-alalla on määräyksiä siitä, miten lomakorvaus maksetaan silloin, kun työntekijälle ei kerry varsinaista vuosilomaa keikkaluonteisen työn vuoksi.

Työehtosopimuksen mukaan työntekijällä on oikeus saada lomakorvaus viimeistään lomakauden päättyessä (yleensä 30.9. mennessä), jos vuosilomaa ei ole pidetty. Työsuhteen päättyessä lomakorvaus maksetaan aina lopputilin yhteydessä vuosilomapalkan sijasta.

Käytännössä keikkatyössä lomakorvaus voi siis tulla maksettavaksi joko kausittain TES:n mukaisena ajankohtana tai työsuhteen päättyessä, mutta sitä ei saa maksaa vapaasti jokaisen palkan yhteydessä, ellei TES sitä nimenomaisesti salli.

Kysymys: Mitä lähetetyn työntekijän työsopimuksessa pitää lukea Suomessa työskentelystä?

Vastaus: Lähetetylle työntekijälle on annettava kirjallisesti tieto työnteon kestosta ja työntekopaikasta Suomessa sekä työn keskeisistä ehdoista. Lisäksi työntekijälle tulee kertoa palkasta, mahdollisista komennuslisistä sekä siitä, miten matka-, majoitus- ja muut kulut korvataan. Työntekijän on myös hyvä saada tieto siitä, että Suomessa sovelletaan tiettyjä pakottavia vähimmäistyöehtoja, kuten työaikaa, vuosilomaa ja vähimmäispalkkaa koskevia sääntöjä.

Kysymys: Mahdollistaako työsopimuksessa maininta ”muut työnantajan osoittamat tehtävät” työntekijän siirtämisen kokonaan toisiin tehtäviin esim. vuodeksi kuin mistä työsopimuksessa on alun perin sovittu?

Vastaus: Pelkkä työsopimuksessa oleva yleinen maininta “muut työnantajan osoittamat tehtävät” ei oikeuta työnantajaa siirtämään työntekijää pitkäksi ajaksi olennaisesti toisenlaisiin tehtäviin, jos muutos muuttaisi työn keskeistä sisältöä. Työnantajan työnjohto-oikeus mahdollistaa vain tilapäiset tai vähäiset muutokset työtehtäviin.

Kysymys: Miten voidaan määritellä sesonkityön aloitusta tai päättymistä, kun se riippuu säästä? Miten se pitää olla kirjattu sopimuksessa ja miten työhön kutsu pitäisi sopia?

Vastaus: Sesonkityö voidaan tehdä määräaikaisena, mutta työsopimuksessa määräaikaisuuden peruste on kirjattava selkeästi, esimerkiksi “sesonkiluonteinen työ sääolosuhteiden mukaan”. Aloitus- ja päättymisajankohta voidaan ilmaista arvioituna ajanjaksona, mutta sopimuksen tulee olla riittävän täsmällinen, jotta työntekijä ymmärtää työsuhteen keston perusteet.

Kysymys: Milloin henkilö tarvitsee työluvan ja/tai oleskeluluvan Suomessa? Mitä eroa on EU/ETA-kansalaisen ja kolmannen maan kansalaisen työlupa-vaatimuksissa? Kenen vastuulla on varmistaa työluvan/oleskeluluvan voimassaolo? Onko vastuu kokonaan yrityksellä vai myös työntekijällä? 

Vastaus: Työntekijä, joka ei ole Suomen kansalainen, on ulkomainen työntekijä. Työnantajan pitää varmistaa ulkomaisen työntekijän työnteko-oikeus Suomessa ja säilyttää tätä tietoa työpaikalla. Lisätietoja löydätte sivulta Ulkomainen työntekijä.

Kommentti, kehittämisehdotus:

Olisi kätevää, jos finlexistä voisi hakea päätoimialan perusteella TESsiä. Näin ei kuitenkaan tällä hetkellä ole. Hyvä tietää, että tyosuojelu.fistä löytyy puhelinpalvelu!