Ammattikuljettajien ajo- ja lepoaikojen noudattamisessa ei näy kehitystä parempaan suuntaan

Julkaisuajankohta 19.3.2024 7.10
Tiedote

Työsuojelutarkastajat havaitsivat ajo- ja lepoaikarikkomuksia viime vuonna kolmella neljästä tarkastetuista kuljetusyrityksistä. Eniten laiminlyötiin kuljettajien taukoja. Ajopiirturien vakavaa väärinkäyttöä havaittiin lähes joka toisessa tarkastetussa yrityksessä. Kokonaisuutena laiminlyöntien kokonaismäärissä ei ole tapahtunut kehitystä parempaan suuntaan viime vuosina.

Aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueiden 27 tarkastajaa tarkastivat vuonna 2023 yhteensä 589 maanteiden henkilö- ja tavaraliikenteen kuljetusyritystä eri puolella Suomea. Tarkastettuja kuljettajia oli 4 651. Tarkastettuja päiviä kuljettajilta kertyi yhteensä 320 953.

”Vuodesta toiseen valvonnan tulokset näyttäytyvät samanlaisina eikä selkeää positiivista kehitystä kokonaisuutena ole nähtävissä. Kuljettajien tekemiä rikkomuksia havaitaan paljon, mikä kertoo piittaamattomuudesta ja välinpitämättömyydestä yhteiseurooppalaista tieliikenteen sosiaalilainsäädäntöä kohtaan. Myös kuljetusyritykset työnantajina usein laiminlyövät valvontavastuuta kuljettajiensa tekemistä rikkomuksista tai tietoisesti sallivat kuljettajien väärän toiminnan”, kertoo työsuojelutarkastaja Ville Gröndahl Pohjois-Suomen aluehallintovirastosta.

Ajo- ja lepoaikarikkomusten määrät nousussa

Ajo- ja lepoaikarikkomuksia havaittiin 448 yrityksellä, eli noin 76 prosentilla tarkastetuista yrityksistä. Eniten ajo- ja lepoaikarikkomuksia oli kuljettajien tauoissa. Taukorikkomuksia havaittiin yhteensä 7 064, ja niistä vakavia oli 2 931. Vakavien taukorikkomusten määrä on kasvanut.

Kuljettajien vuorokautinen vähimmäislepoaika alittui yhteensä 4 626 kertaa. Vuorokautisen lepoajan rikkomuksista noin puolet (2 324) olivat vakavia. Kuljettajien viikoittaisten lepoaikojen rikkomukset ovat myös lisääntyneet: viikoittaisten lepoaikojen rikkomuksia havaittiin yhteensä 1 117, joista vakavia oli 749.

Vuorokautisen ajoajan enimmäismäärä ylittyi yhteensä 1 955 kertaa. Ylityksistä vakavia oli 636 rikkomusta. Viikoittaisen ajoajan sekä kahden peräkkäisen viikon ajoajan rikkomuksia havaittiin myös, mutta selvästi vähemmän kuin muita ajo- ja lepoaikarikkomuksia.

Valvontalaitteiden vakavaa väärinkäyttöä lähes joka toisessa yrityksessä

Ajo- ja lepoajan valvontalaitteissa havaittiin vakavaa väärinkäyttöä 265 yrityksessä, eli lähes joka toisessa tarkastetuista kuljetusyrityksistä. Osassa yrityksistä havaittiin useita eri väärinkäytöksiä. 212 yrityksessä kuljettajat olivat ajaneet työpäiviä osittain tai kokonaan käyttämättä kuljettajakorttia tai ajopiirturilevyä.

”Kuljetusyritykset ovat vastuussa sen varmistamisesta, että niiden kuljettajille annetaan asianmukainen koulutus ja ohjeet ajopiirturin moitteettomaan käyttöön, olipa piirturi sitten digitaalinen tai analoginen. Kuljetusyritysten on tehtävä säännöllisiä tarkistuksia varmistaakseen, että niiden kuljettajat käyttävät ajopiirtureita asianmukaisesti. Yritykset eivät saa antaa kuljettajilleen mitään suoria tai epäsuoria kannusteita, jotka saattaisivat houkutella heitä käyttämään ajopiirturia väärin”, Gröndahl huomauttaa.

Myös ajo- ja lepoaikatietojen sekä ajopiirturien käsittelyissä oli puutteita. Ajoneuvokohtainen valvontalaitteen yrityslukitus oli asettamatta digitaalisiin ajopiirtureihin tai se oli väärä 172 yrityksen tapauksessa. Ajopiirtureiden määräaikaistarkastuksia oli suorittamatta 33 yrityksessä ja valvontalaite ei toiminut oikein 32 yrityksessä.

”Yllättävintä kuitenkin vuodesta toiseen on, että ammattikuljettajilla esiintyy edelleen paljon puutteita aikaryhmävalitsimen käytössä, mikä on ajopiirturin perustoiminto. Tarkastajat havaitsivat asiassa puutteita 167 yrityksen kuljettajilla, mikä on paljon. Johtuuko se sitten osaamattomuudesta vai piittaamattomuudesta, onkin sitten toinen asia”, Gröndahl toteaa.

Joka viidennellä yrityksellä puutteita ajo- ja lepoaikatietojen tallentamisessa ja säilyttämisessä

125 kuljetusyritystä ei ollut säilyttänyt ajo- ja lepoaikatietoja vähintään vuoden ajalta, kuten tieliikenteen sosiaalilainsäädäntö edellyttää. 

Yrityksen on jäljennettävä omaa yritystään koskevat ajo- ja lepoaikatiedot ajoneuvon digitaalisesta ajopiirturista. Tiedot on jäljennettävä Suomessa olevasta ajoneuvosta vähintään kahden kuukauden välein. Lisäksi tiedot on jäljennettävä, kun yritys luovuttaa ajoneuvon pois omasta hallinnasta tai poistaa digitaalisen ajopiirturin käytöstä. Ulkomailla olevasta ajoneuvosta tiedot on jäljennettävä ajoneuvon tultua Suomeen. Kuljettajakorttien ajo- ja lepoaikatiedot tulee jäljentää vähintään kolmen viikon välein niiltä viikoilta, joilla kuljettaja on työssä. Ajossa käytetyt alkuperäiset piirturilevyt tulee säilyttää ajon päätyttyä vähintään vuoden ajan kuljettajakohtaisessa aikajärjestyksessä. Kopioidut tiedot digitaalisista ajopiirtureista ja kuljettajakorteista tulee säilyttää vähintään 12 kuukautta niiden kirjaamisen jälkeen.

Merkittävimmät rikkomukset ilmoitetaan poliisille ja Traficomille

Ajo- ja lepoaikoja koskevat määräykset ovat yhdenmukaisia koko Euroopan unionissa ja Euroopan talousalueella (ETA). Suomessa kuljetusyritysten viranomaisvalvonta tapahtuu moniviranomaisyhteistyönä. Poliisi-, tulli- sekä rajavartioviranomaiset hoitavat tienvarsivalvonnan ja aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet hoitavat yritysvalvonnan.

Havaittujen rikkomusten perusteella työsuojelutarkastajat antoivat viranomaisohjausta kuljetusyrityksille. Lisäksi merkittävimmät tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkomukset työsuojeluviranomaiset ilmoittivat poliisille sekä Liikenne- ja viestintävirasto Traficomille.

”Rikkomustiedot vaikuttavat kuljetusyritysten hyvämaineisuuden arviointiin ja yrityksien riskiluokan määräytymiseen. Havaitut rikkomukset voivat johtaa sakkorangaistuksiin ja vakavimmillaan niillä voi olla vaikutusta kuljetusyrityksen liikennelupiin”, Gröndahl kertoo.

Osana EU:n jäsenmaiden yhteisvalvontaa Suomea koskevat valvonnan tulokset raportoidaan myös EU:lle.

Lisätietoja:
Tarkastaja Ville Gröndahl
0295 017 612, [email protected]
Työsuojelun vastuualue, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto

Harmaa talous Työsuojelu