Auringon säteily ja kuumuuden vaikutukset iskevät salakavalasti työntekijään kesällä

Keuruun varuskunta heinäkuussa 1999. Joukkueellinen alokkaita on järjestäytynyt kasarmialueelle harjoituksiin. Joukkueen kouluttaja varmistaa, että kaikilla on vihreä juomapullo mallia SA-INT mukana ja oikeassa paikassa. Varmistuksen tulos: se on kaikilla mukana. Tarkastuksen toinen vaihe tulee. Joukkueen kouluttaja pyytää jokaista alokasta kaatamaan pullosta vettä sen verran maahan, että näkee vettä olevan myös pullossa. ONE ERROR, yksi alokas kaataa pullostaan tyhjyyttä. Koska joukkue on yhtä hyvä kuin sen heikoin lenkki, haetaan vauhtia koko joukkueen voimin tuvista, ja yksi taistelija ehtii myös pullonsa täyttää vedellä. Kun on järjestäydytty uudestaan kasarmialueelle ja tämä yksi taistelija on varmistanut, että vettä on pullossa, harjoitus voi alkaa.

Edellä mainittu kuvaus on siis helteiseltä heinäkuulta -99. Meille alokkaille opetettiin perusteellisesti, että vettä on oltava aina mukana. Harjoituksissa vettä opeteltiin juomaan yhdessä seuraavilla käskyillä: 1) pullo käteen ottakaa 2) korkki pullosta kiertäkää 3) vesinestettä nauttikaa.

No nyt lopetan nämä inttimuistelut, mutta tästä aasille on tehty nyt silta ja päästään itse aiheeseen: kuumassa ja auringossa työskentelyyn ulkona. 

Työntekijää on suojattava kuumassa työskentelyn negatiivisilta vaikutuksilta

Runsas hikoilu vaikuttaa elimistön neste- ja suolatasapainoon. Jos hikoilua ei korvata nesteellä, kuivuminen alkaa kuormittaa verenkiertoa, nostaa kehon lämpötilaa ja lisätä äkillisten lämpösairauksien riskiä. Pelkän veden juominen ei kuitenkaan riitä ylläpitämään suolatasapainoa. 

Kuumassa työskentely altistaa työntekijän lämpösairauksille, kuten lämpöpyörtymiselle ja lämpöuupumiselle. Ensimmäiset merkit mahdollisesti alkavasta liiallisesta kuuma-altistuksesta ovat väsymys, päänsärky ja huonovointisuus. Näihin oireisiin pitää reagoida heti vähintään tauottamalla työtä viileässä ja varmistamalla riittävä nesteen saanti. Lisäksi runsas hikoilu kuumassa ärsyttää ihoa ja altistaa erilaisille ihomuutoksille ja -sairauksille.

Mitä työnantajan pitää sitten muistaa tehdä torjuakseen kuumuuden tuomia vaikutuksia? Työnantajan on rajoitettava työntekijöiden altistumisaikaa kuumalle vähintään seuraavilla tavoilla:

• 28–33 °C lämpötilassa yhtämittainen työskentelyjakso saa olla enintään 50 minuuttia tunnissa
• yli 33 °C lämpötilassa yhtämittainen työskentelyjakso saa olla enintään 45 minuuttia tunnissa.

Käytännössä työntekijän on siis voitava joko tehdä työtä 10–15 minuuttia tuntia kohden viileämmässä työtilassa tai vaihtoehtoisesti tauottaa työtään viileämmässä. Työpaikalle tulisi järjestää esimerkiksi teknisesti normaaliin työlämpötilaan viilennetty tila, jossa palautuminen kuumassa työskentelystä on mahdollista. 

Vaikka Suomessa tietenkin voi olla kesiä, jolloin kuumuus ei vaivaa ja saadaan nauttia matalapaineen tuomista sateista, on hyvä varautua myös käristyskupolihelteisiin siten, että toimenpiteet ovat tiedossa. On selvää, että jos toimenpiteitä ei tehdä, työntekijöiden terveys vaarantuu, onnettomuusriski kasvaa ja työteho laskee.

Olen havainnut nuorison keskuudessa kesäisin merkkejä siitä, että korkeita UV-arvoja bongaillaan sääennusteista ja niiden perusteella lähdetään hakemaan rusketusta iholle rannoilta. Luulen, että nuoriso ymmärtää aikuisia huonommin huonosti UV-säteilyn vaarat, esimerkiksi ihosyövän, ja sen takia työnantajien on varsinkin nyt kesällä opastettava kesätyöntekijät oikeisiin UV-säteilyn suojaustapoihin UV-säteilyltä. Konstithan kyllä tiedetään, ja aivan kuten kuumuuden, myös UV-säteilyn vaarat on huomioitava riskien arvioinnissa ja tehtävä toimenpiteet sen mukaan. 

Jos nyt ihan rehellisiä ollaan, niin itse olen huono juomaan kesäisin nestettä, ja muutaman kerran on väsymys iskenyt kesken puutarhatöiden. Siinä kohtaa olen aina muistanut armeijassa kädestä pitäen opitut tavat ja muistanut alkaa nauttia nesteitä ja huolehtia suolatasapainosta. Janon tunne on sellainen, että siinä kohtaa ollaan jo myöhässä, ja nestettä tuleekin hörppiä usein ja vähän. Pysyy paremmin tolpillaan ja jaksaa tehdä mukavia puutarhatöitä. Tuo armeijan juomapullo on muuten ainut väline, minkä sai armeijasta omakseen, ja se on edelleen tallessa.

Vaikka kesä on monelle parasta aikaa auringon ilmestymisen takia, liittyy siihen työntekijöille vaaroja, joita pitää torjua. Kun hoidetaan muutama toimenpide työpaikoilla kuntoon ja torjutaan auringon tuomat vaarat, voidaan kesästä nauttia turvallisemmin. Suomen kesä on kuitenkin lyhyt ja syksyn sateet odottavat, mutta siitä huolimatta toivotan kaikille aurinkoista kesää!