Hyvin toimiva työterveysyhteistyö on työturvallisuusjohtamisen kivijalka

Työturvallisuusjohtamisen ytimessä on työpaikan kyky ylläpitää ja kehittää työturvallisuutta ennakoivasti ja kokonaisvaltaisesti. Tavoitteena on paitsi ennaltaehkäistä tapaturmia ja sairauspoissaoloja, myös edistää työntekijöiden hyvinvointia työssä. Tiivis yhteistyö työterveyshuollon kanssa onkin yksi työturvallisuusjohtamisen tärkeimmistä kulmakivistä. 

Työterveysyhteistyö sisältyy käytännön työturvallisuusjohtamiseen. Se on tavoitteellista työtä, jolla rakennetaan terveyttä, työkykyä ja turvallista työympäristöä johdon, työterveyshuollon ja työsuojeluhenkilöstön kanssa yhteistyössä. Vaikka valtioneuvoston asetus velvoittaa tähän yhteistyöhön, kyse on muustakin kuin pelkästä lainsäädännön täyttämisestä, se on investointi koko työyhteisön toimivuuteen ja hyvinvointiin.

Työterveyshuolto on työnantajan strateginen kumppani, jonka asiantuntemus tukee ennakoivaa ja vaikuttavaa työturvallisuusjohtamista. Sen tuottama tieto, kuten työpaikkaselvitykset, raportit ja analyysit, antaa johdolle konkreettisia lukuja ja suuntaviivoja toimenpiteiden suunnitteluun.

On tärkeää, ettei tämä tieto jää vain paperille, vaan se jalkautetaan käytännön toimintaan. Vaikuttava johtaminen ei perustu arvailuihin työntekijöiden voinnista tai työolosuhteiden haitoista. Sen sijaan se nojaa työterveyshuollon asiantuntijoiden arvioon sekä tilastoihin ja yhteenvetoihin perustuvaan faktaan.

Työterveysyhteistyö alkaa jo sopimusta allekirjoitettaessa. Silloin työnantaja ja työterveyshuolto sopivat palvelujen tuottamisen reunaehdot ja yhteiset toimintaperiaatteet. Vaikka suunnittelu tehdään yhdessä, vastuu käytännön toiminnasta ja tarvittavien tietojen siirtämisestä on viime kädessä aina työpaikan johdolla, sopimuksessa sovitun mukaisesti.

Huomioi nämä työturvallisuusjohtamisen osa-alueet

Työturvallisuuden johtamisessa tulee huomioida seuraavat työterveysyhteistyön osa-alueet:

• Työpaikkaselvitykset: Sovi yhteistyössä työterveyshuollon kanssa, miten selvitykset toteutetaan ja miten niiden tulokset käsitellään. Johdon on seurattava, että selvitykset ovat ajan tasalla ja kattavat kaikki työt ja olosuhteet. Niiden tulee sisältää arvio haittatekijöiden terveydellisestä merkityksestä, suositukset jatkotoimista sekä arvion erityiseen sairastumisen vaaraan perustuville terveystarkastuksille.
• Toimintasuunnitelma: Päivitä ja tarkasta suunnitelma vuosittain yhdessä työterveyshuollon kanssa. Kirjaa siihen vastuut, roolit ja käytännöt tiedonkululle (esim. sairauspoissaolot, työolosuhteiden muutokset ja työterveysneuvottelut). Työnantajan velvollisuus on sopia selkeästä tiedonsiirrosta ja seurata sen toteutumista.
• Lakisääteiset terveystarkastukset: Työnantaja vastaa siitä, että erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavaan työhön liittyvät tarkastukset toteutuvat asetusten ja toimintasuunnitelman mukaisesti. Varmista, että työnantaja saa tarkastusten havainnot ja tarvittavat lausunnot.
• Työkyvyn seuranta ja tuki: Sovi työterveyshuollon kanssa käytännöistä, joilla selvitetään, arvioidaan ja seurataan työntekijöiden työkykyä. Valvo prosessien toimivuutta ja seuraa työkyvyn tilaa myös koko työyhteisön tasolla.
• Ohjaus ja asiantuntijuuden hyödyntäminen: Sovi ennakkoon, missä tilanteissa ja asioissa työterveyshuollon asiantuntemusta hyödynnetään. Yhteistyön on oltava konkreettista ja näkyvää sekä yksilö- että työyhteisötasolla.

Hyvin toimiva yhteistyö lisää luottamusta, avoimuutta ja mahdollistaa varhaisen tuen. Kun työterveyshuolto on mukana työturvallisuusjohtamisen arjessa, se pysyy kiinteänä osana työpaikan toimintaa, ei irrallisena palveluna. Lisää työterveysyhteistyöstä löydät verkkosivuiltamme: Työterveysyhteistyö.