Kun tosi halvasta remontista tulikin tosi kallis – tositarina tilaajavastuulain laiminlyönnistä
Mitä tapahtuu, kun yritys tarttuu halvimpaan työtarjoukseen ja unohtaa hankkia tilaajavastuuselvitykset? Millainen lisälasku lain rikkomisesta voi koitua työtä tilaavalle yritykselle? Entä kuinka huonossa asemassa työtä tarjoavan yrittäjän henkilöstö on?
Tilaajan teollisuuskiinteistössä on remontin tarvetta. Yritys päättää ostaa remontin tutulta yrittäjältä, joka tarjosi työtä edulliseen hintaan. Yrityksessä on kuultu tilaajavastuulaista, mutta sitä ei nyt tilaajan mielestä tarvita - työ ostetaan tutulta yrittäjältä. Rakennustöistä tehdään vielä kirjallinen sopimus. Remonttifirma pääsee aloittamaan työt melko nopeasti ja kaikki vaikuttaa lupaavalta.
Tilaaja kuulee työmaalla puhuttavan usein vierasta kieltä. Tilaaja käy keskustelemassa yrittäjän kanssa töiden aikataulusta ja kyselee samalla, keitä työmaalla työskentelee. Tilausta tehdessä oli sen verran kiire, ettei asiaa silloin keskusteltu. Yrittäjä kertoo saaneensa hyviä työntekijöitä ulkomailta, eikä niille tarvitse edes maksaa kovin paljon palkkaa. Tilaaja vähän hämmästyy, vaikka tietääkin, että sopimuksen hinta oli hyvin edullinen. Tilaaja katsoo tässä olevan sopiva paikka kysyä tilaajavastuuselvityksiä yrittäjältä. Yrittäjä lupailee toimittaa niitä lähiaikoina.
Työt ovat jo valmistumassa, kun yrittäjä vihdoin toimittaa tilaajan toimistohenkilölle ytj-otteen verorekisterimerkinnöistä ja verovelkarekisterin tulosteen. Tilaajan toimistohenkilönä toimiva Samu tallentaa nämä selvitykset sähköpostiinsa. Työt ovat kohta valmiina, niin tuskin tästä enää muuta tarvitsee pyytää. Samu ei katso selvityksiä sen tarkemmin. Häneltä jäi huomaamatta, että yritys on ollut poistettuna ennakkoperintärekisteristä ja verovelkarekisterissä on maininta maksamattomista veroista.
Remontin valmistumisesta on jo vuosi. Tilaaja saa postissa tarkastusilmoituksen tulevasta tilaajavastuutarkastuksesta. Tilaaja alkaa epätoivoisesti etsiä remonttiin liittyviä selvityksiä, mutta muistaa niiden tulleen Samun sähköpostiin. Samu ei ole ollut heillä töissä enää puoleen vuoteen, eikä selvityksiä ole enää saatavilla. Yrittäjän firmakin on mennyt konkurssiin tässä välillä.
Tarkastaja katsoo, että tilaaja on laiminlyönyt selvitysvelvollisuutensa, koska tilaajavastuuselvityksiä ei ole esitetty. Lisäksi tarkastaja epäilee, että tilaaja on solminut alihintaisen sopimuksen. Tarjotulla hinnalla ei ole voitu kattaa kaikkia kuluja. Asia etenee laiminlyöntimaksuprosessiin.
Yrittäjälle ehti kertyä huomattava summa verovelkaa ennen konkurssia. Yrittäjä ei myöskään ollut ottanut työntekijöiden eläkevakuutusta eikä järjestänyt työterveyshuoltoa. Tilaaja olisi voinut välttyä 21 100 euron laiminlyöntimaksuilta, jos olisi pyytänyt tilaajavastuuselvitykset ennen sopimuksen solmimista, tarkistanut niiden olevan sisällöltään kunnossa, säilyttänyt ne ja kiinnittänyt huomiota huomattavan edulliseen hintaan.
Sopimuskumppanin työntekijät eivät kerryttäneet eläkettä tästä työstä, heillä ei ollut työterveyshuoltoa ja koska työssä ei noudatettu alan työehtosopimusta, myös esimerkiksi lomaraha jäi saamatta. Työtekijöillä ei ollut kielitaidon puutteen vuoksi ymmärrystä vaatia näitä. Kyseinen rakennusalan yritys sai huomattavaa kilpailuetua suhteessa yrityksiin, jotka hoitavat lakisääteiset velvoitteensa.
Tilaajavastuuselvitykset pitää hankkia ennen sopimuksen solmimista, niin välttyy monenlaisilta yllätyksiltä. Kannattaa myös pitää huolta, että hankitut selvitykset eivät ole kolmea kuukautta vanhempia. Tutustu tarkemmin vaadittaviin selvityksiin verkkosivuillamme.