Työmaiden kvartsipöly on vaarallista, jos siltä ei suojauduta asianmukaisesti
Kivipöly on aina ollut rakennustyömaiden ja kaivosten vaarallinen riesa. Siitä kärsivät niin 1900-luvun alun siirtolaiset kuin rakennustyömailla työskentelevät 2020-luvun Suomessa. Nykyään laki velvoittaa työnantajaa suojaamaan työntekijöitä kvartsipitoiselta pölyltä ja muilta syöpää aiheuttavilta tekijöiltä.
Aikoinaan hurahdin Antti Tuurin kirjoihin, joissa päähenkilöt olivat Amerikkaan muuttaneita suomalaisia siirtolaisia 1900-luvun alussa. He etsivät parempaa elämää ison veden takana. Kiinnostuin aiheesta ja aloin lukemaan myös muuta kirjallisuutta aiheeseen liittyen. Kirjoissa nousivat esiin kehnot työolot, joihin päähenkilöt törmäsivät muun muassa pilvenpiirtäjien rakennustyömailla ja kaivostyömailla.
Pölyltä suojautumisessa riittää edelleen työtä
Yli vuosisata myöhemmin siitä, kun Tuurin kirjojen päähenkilöt laittoivat henkeään alttiiksi, Suomen valtioneuvosto antoi asetuksen työhön liittyvän syöpävaaran torjunnasta. Saimme asetuksen, jossa kvartsipitoiselle pölylle säädettiin raja-arvo. Vaikka asetus annettiin samaan aikaan kun korona nosti päätään, oli se lähtösykäys todelliseen pölyntorjuntaan niin viranomaispuolella kuin rakennustyömaillakin. Toki pölyntorjuntaan kiinnitettiin paljon huomiota jo ennen valtioneuvoston asetustakin, mutta nyt kvartsipitoinen pöly nostettiin samaan sarjaan asbestin kanssa.
Suojainluokilla on väliä
Konkreettisesti törmäsin pölyyn ja pölynsuojaukseen, kun olin ensimmäisissä kesätöissäni rakennustyömaalla. Työmailla ei kohdepoistolaitteita juuri näkynyt, mutta kertakäyttösuojaimia oli tarjolla. Sanalle hengityssuojain oli siis merkitys, toisin kuin Amerikan siirtolaisilla. Toki pölyä vältettiin kaikin keinoin, mutta sana ”pölyntorjunta” ei ollut vielä IN.
Meni muutama vuosi ja eräällä rakennustyömaalla työnjohtajana toimiessani timpuri pyysi minua tilaamaan kertakäyttöisiä hengityksensuojaimia. Nuorempana työnjohtajana halusin näyttää, että osaanhan minä hengityksensuojaimia tilata. Ei muuta kuin soittoa ”nokialaisella” kauppaan. Myyjä kertoi, että ”meillä on nyt vain näitä FFP1-suojaimia”. Ajattelin, että ”onhan niissä numero yksi, että varmasti ovat laatukamaa”. Laitoin tilauksen sisään.
Seuraavaa viikkopalaveria työntekijöille pitäessäni tämä samainen timpuri pyysi minua luokseen ja kertoi, että nuo FFP1-suodattimet ovat huonoin luokiteltu suojaus. Uudet oli tilattava. Opin siis kantapään kautta, mitä suojaimia pitää olla. Ja tässä kohtaa tarkastajan on todettava, pidempiaikaiseen työskentelyyn kertakäyttöinen hengityksensuojain ei sovellu. Niiden sijasta on käytettävä esimerkiksi moottoroituja hengityksensuojaimia, jotka on tarkoitettu pidempiaikaiseen käyttöön. Käyttöohjetta ei saa heittää roskiin, vaan siihen on perehdyttävä.
Nyt on vuosi 2021 ja meillä on lainsäädäntö kvartsipitoista pölyä vastaan. Meillä on tietoa siitä, kuinka pöly torjutaan rakennustyömailla. Pöly on torjuttavissa erittäin yksinkertaisesti: kohdepoistoilla, suojaseinillä ja alipaineistuksilla ynnä muilla. Kaikki sen tietävät. Toinen asia on sitten, onko kaikilla toimijoilla halua toteuttaa asianmukaista pölyntorjuntaa.
Vastuullisesti toimivia suunnannäyttäjiä on paljon
Asenteessa saattaa joillakin olla vikaa, mutta onneksi meillä on suunnannäyttäjiä joka sektorilla. Rakennuttajissa on halua valvoa, että päätoteuttajatahot toimivat työmailla oikein pölyn suhteen. Rakennusalan päätoteuttajatahoissa on alettu tutkia kvartsipitoista pölyä ja tehdään hyviä toimenpiteitä jo nyt. Rakennuskonevuokraamot ja laitetoimittajat ovat tuoneet tietouden käytettäväksi ja omilla toimillaan ovat myös suunnannäyttäjiä. Tietotaitoa on paljon myös niillä erikoisurakoitsijoilla, jotka ovat keskittyneet aina toimissaan pääasiassa työvaiheisiin, joissa syntyy paljon pölyä, kuten purku- ja asbestityöurakoitsijat. Lisäksi erilaisia tutkimushankkeita on käynnissä ja niistä tullaan saamaan arvokasta tietoa.
Lyhyesti voidaan todeta, että rakennustyömailla ollaan pölyntorjunnan "juoksussa" tulossa loppusuoralle pääjoukon osalta ja parhaimmille maalikamera on jo välähtänyt. Samalla on pakko todeta, osalle ei ole vielä viimeisen kierroksen kello kilkattanut. Uskon ja toivon, että vauhti kiihtyy kaikilla ja olemme menossa lujaa vauhtia kohti pölyttömiä työmaita myös juoksijoiden jälkijoukon osalta. Tehdään työmaista pölyttömiä.