Työntekijä putosi rakennustyömaalla – toimitusjohtajalle sakkoa puutteista työmaan putoamissuojauksessa ja kulkuteissä

Varsinais-Suomen käräjäoikeus on 12.6.2026 antamassaan ratkaisussa tuominnut varsinaissuomalaisen rakennusalan yrityksen toimitusjohtajan työturvallisuusrikoksesta sakkorangaistukseen. Lisäksi yhtiölle määrättiin 20 000 euron yhteisösakko.

Asia liittyi vuonna heinäkuussa 2022 tapahtuneeseen työtapaturmaan, jossa työntekijä oli ollut katolla viimeistelemässä omakotitalon seinäpinnoitustyötä. Työtapaturmassa työntekijä oli joko liukastunut katolla tai pudonnut nojatikkailta. 

Työtapaturman johdosta tehdyllä työsuojelutarkastuksella havaittiin, että työmaalla käytettiin tapaturmahetkellä nojatikkaita telineille ja katolle nousemiseen eli työmaalla ei ollut tarkoituksenmukaista nousutietä. Toinen havaittu puute oli, että työmaalle ei ollut kaikilta osin tehty putoamissuojausta, joka olisi estänyt työntekijän putoamisen. 

Työmaalla oli puutteita työturvallisuudessa

Riidatonta oli, että työmaa oli loppuvaiheessa. Valokuvien perusteella tapaturmapäivänä taloa ympäröivissä telineissä ei ollut putoamissuojauksia, eikä telineitä ollut putoamiskohdassa. Asiassa oli kuitenkin epäselvyyttä siitä, minkälainen tilanne oli ollut aikaisemmin. Työntekijän kertoman mukaan työmaalla ei esimerkiksi putoamiskohdassa ollut missään vaiheessa telineitä tai muuta putoamissuojausta. Vastaajan mukaan telineitä oli kuitenkin ollut, mutta niitä oli työn edistyessä siirretty. Käräjäoikeus päätyi kuitenkin toteamaan ratkaisevana, että tapaturmapäivän osalta oli kuitenkin selvää, että telineitä olisi pitänyt edelleen käyttää siellä, missä työt jatkuivat. Niitä ei olisi saanut purkaa kohdasta, jossa työskentely oli vielä kesken.

Nojatikkaiden käytön osalta saadun todistelun perusteella oli selvää, että työntekijät olivat käyttäneet nojatikapuita oma-aloitteisesti. Tikkaat eivät kuuluneet työnantajalle, eikä työnantaja ollut antanut lupaa niiden käyttöön. Näytön perusteella jäi epäselväksi, tiesikö työnantaja tikkaiden käytöstä. Käräjäoikeus kuitenkin katsoi, että mainitut asiat yksinään eivät kuitenkaan ratkaisseet asiaa. Olennaista oli se, olisiko työnantajan pitänyt olosuhteiden perusteella järjestää valvonta niin, että puutteet olisi havaittu ja niihin olisi voitu puuttua.

Valvontavastuun osalta käräjäoikeus arvioi, että työnantajan edustajille ei voida asettaa kohtuuttomia vaatimuksia. Valvontavelvollisen ei esimerkiksi voida edellyttää valvovan työntekijöiden suojavälineiden käyttämistä tauotta. Sen sijaan, jos työnantaja havaitsee, että työntekijät eivät käytä henkilökohtaisia suojavälineitä, hänen on puututtava tilanteeseen ja ryhdyttävä toimenpiteisiin, joilla turvataan työturvallisuusmääräysten noudattaminen.

Tässä tilanteessa työmaalla työskenteli kokeneita työntekijöitä. Työntekijällä oli rakennusalan ammattitaitoa, työturvallisuuskoulutus ja perehdytys kyseiseen työmaahan. Käräjäoikeus katsoi, että nämä seikat puolsivat sitä, että säännölliset työmaakäynnit saattoivat lähtökohtaisesti olla riittävä valvontatapa. Toisaalta työmaan turvallisuusjärjestelyt muuttuivat työn edetessä. Telineitä oli tarkoitus siirtää ja purkaa työn loppuvaiheessa. Lisäksi työnantaja oli tietoinen siitä, että työntekijöiden keskuudessa oli esiintynyt välinpitämättömyyttä turvallisuuden suhteen. Käräjäoikeus katsoi, että näissä olosuhteissa työnantajalla olisi ollut käytännön mahdollisuus täydentää valvontaa. Se olisi voinut tarkoittaa esimerkiksi paikan päällä tapahtuvan valvonnan lisäämistä, muuttuvien teline- ja kulkujärjestelyjen valokuvaamista tai muuta kevyttä hyväksymismenettelyä ennen työn jatkamista.

Käräjäoikeus päätyi siihen, että työnantaja laiminlöi valvontavelvollisuutensa, koska työmaalla ei sen loppuvaiheessa ollut varmistuttu, että työturvallisuusmääräyksiä noudatetaan, jolloin työturvallisuusmääräysten vastainen tila pääsi jatkumaan. Vaikka tapaturmaa ei olisi voitu varmuudella estää, asianmukaisten telineiden puuttuminen ei ollut ennalta arvaamaton tai työnantajasta riippumaton tilanne. 

Yhtiölle määrättiin maksettavaksi yhteisösakko

Käräjäoikeuden mukaan yhteisösakko voitiin määrätä, koska yhtiön toimitusjohtajan katsottiin syyllistyneen rikokseen. Lisäksi tämän työmaan havainnot sekä työsuojeluviranomaisen saman työnantajan aikaisemmilla työmailla tekemät havainnot työturvallisuuspuutteista osoittivat, että yhtiön toiminnassa ei ollut noudatettu riittävää huolellisuutta ja varovaisuutta. 

Lupa- ja valvontaviraston työsuojeluosaston juristi Matti Suontausta muistuttaa, että työnantajan työturvallisuusvastuuta ei voida täyttää pelkillä ohjeilla, perehdytyksellä tai satunnaisilla työmaakäynneillä, jos olosuhteet edellyttävät tarkempaa seurantaa. Kun työmaan turvallisuusjärjestelyt muuttuvat, myös valvonnan on mukauduttava tilanteeseen.

Varsinais-Suomen käräjäoikeus, ratkaisunumero 1057 2073, 12.6.2026, ei lainvoimainen

Lisätiedot:

Juristi Matti Suontausta, [email protected], puh. 029 5254220.