Kemialliset tekijät - Syöpävaara (ent. CMR-aineet) - Yleistä

Työnantajan on suojeltava työntekijöitä kemikaaleilta ja kemiallisilta tekijöiltä, jotka aiheuttavat syöpää, muutoksia perimässä, tai ovat lisääntymiselle vaarallisia

Syöpäsairauden vaaraaä aiheuttavia, perimää vaurioittavia ja lisääntymiselle vaarallisia aineita kutsutaan yhteisellä nimikkeellä CMR-aineiksi. Lyhenne CMR tulee englanninkielisistä sanoista carcinogenic (karsinogeeninen eli syöpää aiheuttava), mutagenic (mutageeninen eli perimää vaurioittava) ja reprotoxic (reprotoksinen eli lisääntymiselle vaarallinen). Niiden käyttöä ja esiintymistä työpaikoilla koskevat tiukemmat säädökset kuin muita kemiallisia tekijöitä.

Seuraavassa taulukossa on esitetty suomalaisissa työpaikoissa tyypillisesti esiintyviä kemikaaleja ja niiden vaaraominaisuuksia:

  Syöpäsairauden vaaraa aiheuttava Perimää vaurioittava Lisääntymiselle vaarallinen
Etyleenioksidi x x  
Vinyylikloridi x x  
Bentseeni x x  
Akryyliamidi x x  
1,3-butadieeni x x  
Hydratsiini x x  
Propyleenioksidi x x  
Epiklorohydriini x x  
Trikloorietyleeni x x x
N,N-dimetyyliformamidi (DMF)     x

1-metyyli-2-pyrrolidoni (NMP)

    x
Hiilimonoksidi eli häkä     x
Lyijy ja sen yhdisteet     x

Altistuminen saattaa aiheuttaa pysyviä terveyshaittoja

Syöpä on sairaus, jolle on ominaista muuttumattomien solujen hallitsematon kasvu ja niiden kyky siirtyä alkuperäisestä kohdasta ja levitä kehon eri osiin. Syövän kehittymisessä on tavallisesti pitkä latenssiaika, eli syöpäsairauden vaaraa aiheuttavalle tekijälle altistumisen alkamisen ja syöpäsairauden toteamisen välinen aika on yleensä 10–40 vuotta. Syövän kehitykseen sisältyy pitkä tapahtumaketju, ja normaalisti elimistö sekä korjaa että torjuu tapahtuneita muutoksia ja estää syövän.

Sukusolujen perimää vaurioittavat tekijät voivat aiheuttaa periytyviä mutaatioita sukusoluissa. Ihmiskehon soluissa tapahtuu jatkuvasti mutaatioita, eli pysyviä muutoksia solujen geneettisen materiaalin määrässä tai rakenteessa, solujen jakaantuessa. Perimää vaurioittavat aineet, eli mutageenit, voivat kiihdyttää mutaatioiden esiintyvyyttä sekä aiheuttaa DNA:n vaurion. Mutaatiot sukusoluissa voi aiheuttaa periytyviä sairauksia. Monet perimää vaurioittavat aineet voivat olla myös syöpää aiheuttavia, mutta eivät kaikki.

Lisääntymiselle vaaralliset tekijät voivat aiheuttaa haitallisia vaikutuksia lisääntymisterveyteen, hedelmällisyyteen tai jälkeläisten kehitykseen.

Lisääntymiselle vaarallisia ovat kemikaalit, jotka hengitettynä, nieltynä tai ihon kautta imeytyneinä voivat aiheuttaa jälkeläisillä muita kuin periytyviä haittavaikutuksia tai lisätä niiden esiintyvyyttä. Jotkut kemikaalit saattavat altistuvilla miehillä vahingoittaa siittiöiden muodostusta kiveksissä, mistä voi olla seurauksena hedelmättömyyttä. Naisilla puolestaan on havaittu mahdollinen yhteys orgaanisille liuottimille altistumisen ja keskenmenojen välillä. Myrkyllinen aine voi aiheuttaa kehittyvän alkion tai sikiön kuoleman, aiheuttaa rakenteellista poikkeavuutta eli teratogeenisuutta, häiritä sikiön kasvua tai aiheuttaa jälkeläisessä toiminnallisia muutoksia, myös rintaruokinnassa oleville lapsille.

Työnantajan velvollisuudet

Työnantajan on kaikessa toiminnassa, jossa on vaara altistua syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville, perimää vaurioittaville tai lisääntymiselle vaarallisille tekijöille arvioida työntekijöiden altistumisen luonne, määrä ja kesto. Lisäksi pitää selvittää riskit työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle sekä toteuttaa tarpeelliset toimenpiteet.

Työnantajan on ensisijaisesti korvattava työpaikalla käytettävä syöpää tai perimän muutoksia aiheuttava tai lisääntymiselle vaarallinen tekijä vaarattomammalla aineella, seoksella tai menetelmällä.

Hallintakeinojen tärkeysjärjestys

Työnantajien on noudatettava vaarallisten tekijöiden osalta seuraavaa hallintakeinojen tärkeysjärjestystä:

  • Vaarallisen tekijän esiintyminen on mahdollisuuksien mukaan lopetettava muuttamalla prosessia tai tuotetta, jossa ainetta käytetään.
  • Jos vaarallisen aineen käyttöä ei voida lopettaa, se on korvattava vaarattomalla tai vähemmän vaarallisella aineella.
  • Hallintakeinojen tärkeysjärjestys: vaarallisten tekijöiden poistaminen, korvaaminen, tekniset ratkaisut, toiminnalliset ja organisatoriset ratkaisut sekä henkilönsuojaimet.
  • Jos aineen tai prosessin käyttöä ei voida lopettaa tai korvata, altistumista voidaan ehkäistä tai vähentää teknisillä tai organisatorisilla ratkaisuilla. Niitä ovat esimerkiksi päästölähteen hallinta (suljettu järjestelmä tai ilman epäpuhtauden poistaminen sen lähteestä) tai vaaralliselle aineelle altistuvien työntekijöiden määrän vähentäminen ja altistumisen keston ja voimakkuuden vähentäminen.
  • Lain mukaan henkilönsuojainten käyttäminen on viimeinen keino silloin, kun altistusta ei voida riittävästi hallita muilla tavoilla.

Torjuntakeinot

Kaikessa toiminnassa, jossa syöpävaaraa ja perimälle vaaraa aiheuttavia tekijöitä esiintyy, näiden lisäksi työnantajan on käytettävä seuraavia torjuntakeinoja:

  Torjuntakeino Hyväksi havaittuja
käytännön huomioita
1 Vaaraa aiheuttavan aineen määrän ja työmenetelmän käytön rajoittaminen työpaikalla

Ensisijaisesti pyritään vähentämään tai korvaamaan vaaraa aiheuttavien aineiden käyttö.

 

2 Altistuvien ja mahdollisesti altistuvien työntekijöiden määrän pitäminen mahdollisimman alhaisena

Ennalta eristetään kyseinen työalue tai rajoitetaan työalueelle pääsyä taikka suoritetaan työvaihe silloin, kun työntekijöitä on paikalla mahdollisimman vähän.

Työpaikalla varoittaminen kyseisten tekijöiden käytöstä tai muodostumisesta, esim. varoitusmerkein tai hälytyslaittein.

3 Työmenetelmien ja teknisten torjuntatoimenpiteiden suunnittelu siten, että vaaraa aiheuttavien tekijöiden vapautuminen työpaikalle estyy tai on mahdollisimman vähäistä Vaaraa aiheuttavien tekijöiden käsittelyn tai muodostumisen huomioiminen jo työn suunnitteluvaiheessa esim. työvaiheen automatisointi ja tai kotelointi. Ilmanvaihdon tehostaminen ja tehokkaiden suodattimien käyttö (esim. hepa-suodattimet hiukkasille). 
4 Työpaikan ilmaan vapautuvien vaaraa aiheuttavien tekijöiden poistaminen mahdollisimman läheltä niiden vapautumispaikkaa paikallispoistojärjestelmien tai yleisilmanvaihdon avulla

Työvaiheen suorittaminen esim. vetokaapissa tai tilassa, jossa on kohdepoisto. Sellaisten työlaitteiden käyttö, johon on liitetty pölynpoisto työlaitteesta (esim. laikasta, hiomakoneesta, sahoista). Liikuteltavien imukärsien oikea käyttö.

5 Sopivien menettelytapojen käyttäminen vaaraa aiheuttavien tekijöiden mittaamiseksi työpaikan ilmasta erityisesti odottamattoman tapahtuman tai onnettomuuden aiheuttaman epänormaalin altistumisen havaitsemiseksi ajoissa Henkilökohtainen annosmittari (esim. 3-kaasumittari, säteilymittari). Häkävaroitin. Työtilassa kemikaalipitoisuuksien jatkuvatoiminen mittaus antureilla. Kemikaaliin lisätty aistinvarainen tunnistamismahdollisuus – esim. väri. Hälytys korkeasta pitoisuudesta.
6

Sopivat työmenetelmät ja menettelytavat

Työn suunnittelu ja perehdytys. Automaation hyödyntäminen ja käsityövaiheiden välttäminen. Hyvä työhygienia. Opastus henkilökohtaisten suojaimien käyttöön, asianmukaiseen säilyttämiseen ja mahdolliseen puhtaanapitoon. Työpisteen yleinen siisteys.
7 Henkilökohtaiset suojausmenetelmät, jos altistumista ei voida yleisin suojausmenetelmin tai muilla keinoin välttää Vaaraa aiheuttavien tekijöiden käytön tai muodostumisen huomioiminen jo työnteon ja työvaiheen suunnitteluvaiheessa. Työvaihe tulee suunnitella niin, että henkilökohtaisia suojaimia ei tarvita. Suojausmenetelmät on hyvä laatia kirjallisesti ja tiedottaa niistä työntekijöille
8 Lattioiden, seinien ja muiden pintojen säännöllinen puhdistus mahdollisimman vähän pölyämistä aiheuttavilla puhdistusmenetelmillä sekä muut hygieeniset toimenpiteet Tilojen säännöllinen siivous oikein valituilla siivousvälineillä esim. niin, ettei levitetä vaarallista pölyä. Imurointi tai kostealla pyyhkiminen kuivaharjauksen tai paineilmalla puhaltamisen sijaan. Tarvittaessa työtilojen desinfiointi. Henkilökohtainen työhygienia, johon liittyy esimerkiksi käsien pesu ennen ruokailua.
9 Tiedottaminen työntekijöille

Työntekijöillä on oikeus tietää, että tietyt työssä käytettävät kemikaalit ja työstä syntyvät altisteet ovat terveydelle vaarallisia. Työntekijöitä on perehdytettävä ja koulutettava vaarallisten aineiden käsittelyyn ja osaamista on ylläpidettävä esim. säännöllisin koulutuksin. Käyttöturvallisuustiedotteet on oltava kaikkien työntekijöiden helposti saatavilla.

10

Vaara-alueiden rajaaminen ja sopivien varoitus- ja turvallisuuskilpien käyttö mukaan lukien ’’tupakointi kielletty”-kilpien käyttö alueilla, joissa työntekijät altistuvat tai voivat altistua vaarallisille tekijöille

Vaara-alueet voi merkata esimerkiksi "vakavaa terveysvaaraa" ilmaisevalla kilvellä (GHS08-kilpi) sekä lisätekstillä: Terveydelle vaarallisia aineita käytössä!
11 Suunnitelmien tekeminen sellaisia hätätilanteita varten, jotka voivat johtaa epätavallisen suureen altistumiseen Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi on ensisijaisen tärkeää suunnitelmaa laatiessa. Mahdollisuuksien mukaan, hätätilanteet on huomioitava jo työvaiheen suunnitteluvaiheessa. Hätätilanteen varalta on oltava ensiapuvalmius sekä esim. hätäsuihkut ja muut suojautumismahdollisuudet työtiloissa. Työterveyshuollolla on oltava tieto vaaroja aiheuttavien kemikaalien käytöstä.
12 Suljetut sekä selvästi ja näkyvästi merkityt säiliöt, pakkaukset ja laitteistot sekä selvästi näkyvät varoitus- ja vaarakilvet sekä muut turvallisen varastoinnin, käsittelyn ja kuljettamisen menetelmät

Ohjeistettu varastointi – työntekijöillä on oltava tiedossa jokaisen aineen osoitettu varastopaikka. Aineet on säilytettävä mieluiten alkuperäisastioissa, jotka sijoitetaan valuma-astioihin/valuma-altaisiin.
Varaston yleinen siisteys: mahdolliset roiskeet ja valumat on siivottava pois asianmukaisesti; kulkutiet pidettävä vapaina

13 Työntekijöiden suorittaman jätteiden turvallisen kokoamisen, varastoinnin ja hävittämisen menetelmät mukaan lukien suljetut sekä selvästi ja näkyvästi merkityt säiliöt

Nimetyt henkilöt vastaavat jätehuollosta. Erilliset, merkatut astiat vaaraa aihetuttaville jätteille.
Huomaa, että jäteöljy on kyseistä vaarallista jätettä.

 

Työnantajan on säilytettävä riskien arvioinnit sekä niiden perustana olevat tiedot ja toimitettava lopettaessaan toimintansa nämä tiedot asianomaiselle työsuojeluviranomaiselle.

Altistuminen ja terveydentilan seuranta

Työnantaja on velvollinen seuraamaan työntekijöiden altistumista syöpäsairauden vaaraa, perimää vaurioittaville ja lisääntymiselle vaarallisille tekijöille. Mikäli altistumista ei voida muuten luotettavasti arvioida, on työpaikalla suoritettava säännöllisesti työhygieenisiä mittauksia ja työntekijöiden biologisia altistumismittauksia.

Jos syöpäsairauden vaaraa aiheuttavalle, perimää vaurioittavalle tai lisääntymiselle vaaralliselle tekijälle on asetettu biologinen raja-arvo, työskentely edellyttää terveyden tilan seurantaa.

Jos seurannan tuloksena tai muutoin työntekijällä ilmenee jokin poikkeavuus, sairaus tai terveydellinen haitta, jonka epäillään johtuvan altistumisesta syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville, perimää vaurioittaville tai lisääntymiselle vaarallisille tekijöille, tai jos mittausten perusteella biologinen raja-arvo on ylitetty, on työnantajan huolehdittava muiden samalla tavalla altistuneiden työntekijöiden terveydentilan seurannan järjestämisestä.

Nuoret työntekijät

Työlainsäädäntö suojelee nuoria, alle 18-vuotiaita työntekijöitä. Nuorella työntekijällä ei saa teettää työtä, joka voi vahingoittaa esimerkiksi nuoren terveyttä. Siksi tietyt erityisen haitalliset työt saa teettää nuorilla vain tietyin edellytyksin. Lisätietoa: Nuori työntekijä