Paikallinen sopiminen – yleisökysymykset 
28. helmikuuta 2025

Tämä on Työsuojelua puhekielellä -podcastin äänitallenteen tekstivastine. 

Eriksson Aki (AVI)   0:17
Tervetuloa kuuntelemaan podcastia paikallista sopimista koskevan webinaarin yleisökysymyksistä. Meillä oli webinaari mainitusta teemasta tuossa taannoin ja hienosti tuli runsaasti yleisökysymyksiä, joihin pyritään tässä nyt sitten tämän podcastin puitteissa vastaamaan. Ihan kaikkia kysymyksiä ei sellaisenaan lueta, vaan näitä on koitettu hiukan teemoitella. Kysymykset oli aika teräviä, ja siinä mielessä aivan voisiko sanoa ”on point”, eli tärkeitäkin huomioita siitä, miten uutta
paikallista sopimista edistävää lainsäädäntöä tulee nyt sitten käytännössä noudattaa. Näitä on koitettu tosiaan semmoisiksi asiaryhmiksi koostamaan. 

Mun nimi on Aki Eriksson ja toimin työsuojeluhallinnossa työsuojeluviranomaisen palveluksessa juristina. Täältä Turusta, Turusta käsin operoin. Mulla on tässä podcastissa kaverina TEMmistä hallitusneuvos Nico Steiner. Haluaisitko hiukan kertoa vaikka itsestäsi jotain?

Steiner Nico (TEM)   1:27
No tervehdys vaan ja kiitos kutsusta mielenkiintoiseen podcastiin. Eli juu, toimin tuolla työ ja elinkeinoministeriössä työlainsäädännön valmistelutehtävissä ja yksi niistä työlainsäädännön valmisteluista liittyy juuri tähän paikallisen sopimisen edistämiseen tähtäävään lainsäädäntöön, ja sen myötä täällä nyt sitten myöskin vastailemassa Akin kanssa näihin kysymyksiin.

Eriksson Aki (AVI)   1:51
Juuri näin, joo, Nicon kanssa siinä jo virkavalmistelun ja lainvalmistelun yhteydessä oltiin tekemisissä. Oma näkökulmani tietysti aiheeseen oli tällainen valvojan, lainsäädännön valvojan näkökulma, ja tietysti tämä paikallisen sopimisen
teema näkyy myöskin työsuojeluviranomaisen valvonnassa, ja sitä kautta tarkastelen tätä.

Meillä, niin kuin todettua, oli aiheesta webinaari, jonka aikana näitä kysymyksiä tuli. Tuli toki ennakkoonkin, joskin ennakko - meillähän oli aivan valtava yleisö webinaarissa: ilmoittautuneita oli yli 2 000 ja paikan päällekin semmoinen 1 300 kuulolle tuli – ilmoittautumisen yhteydessä kysymykset oli, voisiko sanoa, sellaisia tunnustelevia ja ehkä teemana asia oli sellainen, että oli yleisluontoisia toiveita ja tarpeita aihealueen koulutukselle. Toivottavasti webinaari niihin vastasikin. Mutta sitten nämä varsinaisen webinaarin aikana tulleet yleisökysymykset, joita niitäkin tuli lähes 40, niin niin nämä tosiaan pureutui sitten aivan detaljiasioihin, jotka puhututtaa ja mietityttää työpaikoilla. Eli siinä mielessä toivottavasti saadaan tällä istunnolla nyt vähän selvyyttä näihinkin kysymyksiin. Jos et nähnyt sitä webinaaria, niin tallenne löytyy meidän verkkosivuilta Tyosuojelu.fi/live. Sieltä löytyy tosiaan tämä paikallisen sopimisen webinaari, mutta löytyy myös kaikki meidän muut webinaarit. Eli jos nyt syystä tai toisesta ensin kuuntelet podcastin, niin käy ihmeessä kurkkaamassa se webinaari.

Mutta sitten mennään varsinaisiin aiheisiin. Tässä ikään kuin pohjustetaan, vaikka taustalla se webinaari onkin, niin tuli joka tapauksessa semmoisia
toisin sopimiseen liittyviä yleisempiä kysymyksiä tai havaintoja, ja teemaan pääsemiseksi ja johdatteluksi, niitäkin on syytä tähän alkuun käsitellä.

Kysyttiin esimerkiksi ihan tällaista yleistä kysymystä, että mitä sitten, jos ei tunnista tai mistä löytäisi… sanotaas niin päin, että mistä pitäisi ensin päätellä se, että mikä työehtosopimus soveltuu. Jos työnantaja ei ole järjestäytynyt mihinkään liittoon, eikä ole ihan varmuutta, mitä työehtosopimusta tulisi noudattaa – ja toisaalta ehkä kysyjä kysyy myöskin sitä, että onko pakko tehdä talokohtainen eli tämmöinen yrityskohtainen työehtosopimus – niin miten tämä laista poikkeaminen noin yleisesti toimii. Tässä tietysti ohjaan ihan noin niin kuin viran puolesta, että neuvontaa tarjoaa meidän puhelinneuvontamme. Sieltä asiantuntija auttaa oikean työehtosopimuksen äärelle, jos ei sitä itse tuolta Finlex.fi-palvelusta löydä. Mutta mitä, Nico, saadaan sutkin ääneen, niin mitä ajatuksia tämä talokohtaisen tessin teema, kun sitä lainsäädännössä ikään kuin helpotettiin, niin minkälaisia lähtökohtia tälle talokohtaiselle työehtosopimukselle, mitä tavoitteita sille asetettiin.

Steiner Nico (TEM)   5:20
No talokohtaisista työehtosopimuksista, ne on… Niiden niiden määrä on jossain määrin ehkä lisääntynyt suomalaisessa työelämässä, mutta ne ei edelleenkään ole mikään vallitseva yleisin tapa asettaa ikään kuin työsopimussuhteessa noudatettavaa normiavaruutta, vaan kyllä yhä edelleen suomessa toimialakohtaiset työehtosopimukset ovat keskeisin normittamisväline lain ohella.

Talokohtaisten työehtosopimusten sopimusmahdollisuuksia kuitenkin laajennettiin siten, että vastedes talokohtaisilla työehtosopimuksilla voi sopia laajemmasta repertuaarista asioita, kuin mitä aiemmin oli. Aiemmin määrätyistä asioista oli työlainsäädännön perusteella mahdollista sopia vain valtakunnallisten toimialayhdistysten välisellä työehtosopimuksella, mutta jatkossa nyt sitten talokohtaisillakin tesseillä voi, eli siis toisin sanoen, yrityskohtaisillakin työehtosopimuksilla voi määrätyistä asioista sopia aiempaa laajemmin toisin.

Mutta aika näyttää mikä näiden ikään kuin talokohtaisten työehtosopimusten rooli tulee tuo suomalaisessa työelämässä olemaan. Ja ehkä se on nyt hyvä sanoa, että semmoista ei tosiaankaan edellytetä, vaan että kyllä tämä on semmoinen harvinaisempi ilmiö kuitenkin vielä työelämässä, mutta ehkä nouseva trendi jossain määrin.

Eriksson Aki (AVI)   6:52
Näinpä. Joo, eli tosiaan lain tasosta heikentämällä, niin nyt sitten ehkä sellaisille aloille, joissa näitä valtakunnallisia työehtosopimuksia ei ole, niin talokohtainen sopiminen voi tarjota siihen nyt sitten aiempaa enemmän ratkaisuja. Mutta jäädään mielenkiinnolla odottamaan, mitä sillä saralla tapahtuu. 

Toinen tämmöinen niin ikään yleisesti taustoittava kysymys: Kysyjää askarrutti se, että kun ei ole mitään työehtosopimusta, niin onko tosiaan niin, että palkoista saadaan ihan vapaasti sopia. Ehkä kysyjän huoli liittyi nimenomaan siihen, että kun puhutaan – vaikka nytkin kevään liittokierroksilla – ja muutenkin puhutaan palkankorotuksista ja tämmöisistä toimialaa koskevista palkankorotuksista. Kun heillä ei työehtosopimusta ole, niin onko niin, että he saavat ihan itse päättää palkankorotuksista.

Steiner Nico (TEM)   7:45
Suomessa voisi oikeastaan todeta sillä tavalla, että nuppiluvussa mitattuna noin 80 prosenttia on näiden toimialakohtaisten työehtosopimusten sisällä ja 10 prosenttia on sitten yleissitovien työehtosopimusten sisällä. Mutta sitten on tämä 10 prosenttia, joka jää jäljelle työntekijöistä, eli joihin ei sovelleta minkäänlaista työehtosopimusta. Silloinhan sitten tän tyyppiset ehdot, työsuhteen ehdot kuten palkkaehdot, niin ne määritellään sitten työnantajan ja työntekijän välisillä sopimuksilla. Eli sitten työsopimustaso on se taso, missä työehdot määräytyvät.

Eriksson Aki (AVI)   8:33
Joo näin juuri. Eli sillä tavalla jos ajattelee, että kun meillä ei ole minimipalkkalakia, niin meillä ei ole palkoista lain tasolla säädetty missään. Siihen ei myöskään semmoista niin kuin indeksikorotusmekanismia tai mitään muutakaan liity, vaan kaikki jää sitten sen sopimisen varaan. Tietysti kysyjä kysyy myös sitä, että onko joku pykälä, joka ohjaa tätä, niin sitten täytyy muistutella tasapuolisen kohtelun vaatimuksista. Se jotenkin tässä kokonaisuudessa toistuu monta kertaa, tässä kaikessa sopimisen vapaudessa. Eli työnantajan on kuitenkin syytä huolehtia siitä, että työntekijöitä kohdellaan tasapuolisesti ja syrjimättömästi.

Steiner Nico (TEM)   9:11
Näin juuri.

Eriksson Aki (AVI)   9:13
No sitten on tämmöinen kysymys esitetty, että mitä työnantaja voi tehdä, jos ei ole luottamusmiestä eikä luottamusvaltuutettua, eivätkä työntekijät ole järjestäytyneitä. Työpaikalla on voimassa työnantajakohtainen työehtosopimus, eikä työnantajakaan ole järjestäytynyt. Miten käytännössä sovitaan asioista tässä tapauksessa?

Mä jotenkin kuulen tässä kysymyksessä nyt sitä hämmennystä nimenomaan siitä, että jos kerta on jo työnantajakohtainen työehtosopimus, niin miten sitten tämä nivoutuu tämän nyt paljon puhutun paikallisen sopimisen kanssa yhteen. Ja tässä ehkä kysyjälle onkin syytä sitten jotenkin täsmentää tätä järjestelmää. Mutta mitä ajattelet, paikallinen sopiminen versus talokohtainen tessi.

Steiner Nico (TEM)   10:02
Joo… Tämä on hyvä kysymys, ja tärkeä kysymys sillä tavalla, että jos haluaa systematisoida vähän sitä mielessään, että mistä näissä viimeisimmissä muutoksissa on kysymys. 

Meillähän on Suomessa oikeastaan kahdentyyppisiä paikallisia sopimuksia, tai paikallisen tason työehtoja. Yksi taso on nämä talokohtaiset työehtosopimukset, eli toisin sanoen nämä talokohtaiset työehtosopimukset muodostavat tavallaan yhden paikallisen sopimuksen tyypin. Eli siinähän yksittäinen yritys sopii työntekijäliiton kanssa siitä, että minkälaisia työehtoja kyseisellä työpaikalla noudatetaan, joten se on nimenomaan paikallisen tason sopimista tämmöinen sopiminen. 

Mutta sitten se, että mitä yleensä tarkoitetaan, kun puhutaan paikallisesta sopimisesta, niin tällä tarkoitetaan sitä, että meillä on ensin valtakunnallisten työnantaja- ja työntekijäliittojen välinen työehtosopimus, esimerkiksi tämmöinen toimialakohtainen työehtosopimus, ja tämä kyseinen työehtosopimus sitten sallii sen, että yksittäisillä työpaikoilla yksittäiset yritykset ja niiden henkilöstöt voivat tehdä tällaisia paikallisia sopimuksia. Eli kysymys on kahdesta eri sopimisen tyypistä, ja molemmat ovat mahdollisia. Ja kun näin on, että talokohtainen työehtosopimus itsessään on jo paikallinen sopimus, niin sen paikallisemmalle tasolle sitä ei oikeastaan voi vierittää. Että se on jo itsessään sellainen sopimus, jossa työehtojen asettamista tehdään paikallisella työpaikkatasolla.

Eriksson Aki (AVI)   11:48
Niin. Jotenkin ehkä jos sen kääntää niin päin, että ei varmaan ole tarpeen myöskään enää alistaa, eikä se ainakaan ikään kuin tähän nyt säädettyyn työsopimuslain yleissitovien työehtosopimusten paikalliseen sopimiseen, niin siihen kokonaisuuteen se ei istu tietenkään, koska kyse ei ole yleissitovasta työehtosopimuksesta.  Ylipäätänsä täytyy ajatella ehkä niin päin, että ei ole tarvekaan, kun talokohtaisella työehtosopimuksella pystytään tosiaan reagoimaan kaikkiin, toivottavasti kaikkiin niihin yrityksen tarpeisiin.

Steiner Nico (TEM)   11:52
Ei ole tarpeen, kyllä juuri näin.

Eriksson Aki (AVI)   12:21
Hyvä. No niin, nyt ollaan ikään kuin rakennettu sitä hierarkiaa. Vielä yleisinä yleisenä kysymyksenä kysyttiin, että no mitkä sitten olisi niitä asioita joihin työntekijät ja heidän edustajansa, ehkä ennen kaikkea luottamushenkilöt työsuojeluvaltuutetut, luottamusvaltuutetut, koko tämä kokonaisuus, niin mihin kannattaisi nyt näiden muutosten yhteydessä erityisesti kiinnittää huomiota, jotta työntekijöiden oikeuksia ei poljettaisi. Tämä on tietysti semmoinen julkisessakin keskustelussa ja muutenkin esillä ollut huoli. Eli että mitä tämä tekee työntekijöiden oikeuksille, ja kysyjä tietysti tässä nyt sitten ikään kuin jalostaa sen tämmöiseksi käytännönläheiseksi kysymykseksi, että no mihin sitten kannattaisi ne katseet kääntää ja kohdistaa.

Itse jotenkin ajattelen, jos niin kuin vastaamista aloitan, niin tämä sopiminen itsessään on niin kauhean monen asian summa, että siihen on vaikea ottaa kantaa. Jotenkin tietysti tarkoitus varmasti on, että sitten muodostetaan semmoinen tasapainoinen kokonaisuus, jossa sitten nämä niin kun sinänsä ehkä jotkut työehtojen heikennykset samalla poikii myöskin sitten jotain etuja työntekijöille, ja sitä kautta se kokonaisuus vaihtelee, ja on syytäkin vaihdella, työpaikoittain. Mutta tietysti se, että työnantajan vastuulla itsessään on tietty huolehtia siitä, että pakottavaa lainsäädäntöä ei rikota, ja toisaalta se tasapuolinen kohtelu työntekijöiden välillä siellä säilyy. 

Mutta kyllä jotenkin ajattelen niin, että luottamushenkilöiden, työntekijöiden edustajienkin, täytyy ikään kuin olla kartalla siitä, mitä lainsäädäntö sanoo: mistä asioista voi sopia, missä laajuudessa voi sopia, ja toisaalta sitten tietysti mikä merkitys tietyillä, voisiko sanoa ratkaisuilla – vaikka yötyön käyttö paikallisesti sopien – niin mikä merkitys sillä sitten vaikka on työntekijöiden turvallisuuteen ja terveellisyyteen. Eli tavallaan sitäkin kautta, niin kuin tuntea se työ, tuntea ne vaikutukset, mitä kullakin sopimisella on. Mutta tässä yhteydessä, niin tässä taidettiin myöskin lain säätäjä ikään kuin hiukan varmistella sitä, ettei työntekijöiden oikeuksia päästäisi polkemaan, niin mitä tämmöisiä turvaelementtejä lainsäätäjiä tähän sitten sääti.

Steiner Nico (TEM)   14:45
Joo. Tosiaan tämä tasapainoinen neuvotteluolosuhde oli semmoinen ehkä aika keskeinen näkökulma uutta sääntelyä viritettäessä, ja siitä paljon käytiin keskusteluja, debattia esitystä valmisteltaessa, että millä tavalla ikään kuin varmistetaan se, että nämä paikallisen tason osapuolet, työnantajan edustaja ja henkilöstön edustaja, niin ovat sellaisissa sopimusolosuhteissa, että ne syntyy niin kun asianmukaisissa olosuhteissa nämä sopimukset. Ehkä semmoisia niin kuin yleisiä vinkkejä tietysti on se, että sen lisäksi mitä tuossa Aki jo selosti, niin on todella tärkeä asia, että ollaan vaan riittävän perillä siitä, että mitä se paikallinen sopimus sitten tulee merkitsemään: a) työnantajan kannalta, b) henkilöstön kannalta. Minkälaisia vaikutuksia sillä sitten on? 

Ja yksi asia, mikä ehkä tuossa sääntelyssä näkyy, etenkin sitten jos uutta sääntelyä hyödyntäen yleissitovuuskentässä tehdään paikallisia sopimuksia luottamusvaltuutetun kanssa tilanteessa, jossa siis työpaikalla ei ole luottamusmiestä, niin sitten sinne sääntelyyn lisättiin tällaisia turvalausekkeita, turvaelementtejä. Ja yksi on se, että ainakin siis työnantajan pitää sallia riittävä harkinta-aika sen sopimuksen merkityksen käsittelemiseen, tarvittaessa sitten vaikkapa yhdessä henkilöstön kanssa, jolloin siis luottamusvaltuutettu voi, toisin sanoen, kun on pöydällä sopimusluonnos, niin voi käsitellä sitä yhdessä henkilöstön kanssa ja rauhassa märehtiä sitä niin, että millä tavalla tämä sopimus tulisi meihin vaikuttamaan. Minkälaisia seurauksia? Kannattaako siihen nimensä laittaa alle vaiko eikö olla kannata? Eli tän tyyppisiä asioita. 

Laki edellyttää siis harkinta aikaa, ja harkinta aika tarkoittaa sitä niin, että se ei voi missään nimessä olla sellaista se sopiminen, että tulee valmis sopimuspaperi, johon odotetaan välittömästi allekirjoitusta henkilöstön edustajalta, vaan että kyllä siihen pitää liittyä harkintamahdollisuus, että sitä voi sitten pohdiskella rauhassa.

Ja sitten tuota… Ehkä myös on hyvä kiinnittää huomiota siihen, että sikäli mikäli luottamusvaltuutettu on työpaikalla valittu tätä paikallista sopimustoimintaa varten, tai ylipäätään tekee paikallisia sopimuksia, niin työnantajalla on velvollisuus huolehtia siitä, että luottamusvaltuutetulla on riittävät valmiudet moiseen tehtävään. Eli se voi joillain työpaikoilla edellyttää jonkinlaista kouluttautumista, tai ainakin varataan mahdollisuus perehtyä paikalliseen sopimiseen vaikkapa juridiikkaan tai johonkin muuhun vastaavan tyyppiseen työehtosopimusten sisältöön tai tämän tyyppisiä asioita. 

Ja se, että kuinka vahva on se valmiuksien kehittämisen edistämisvelvoite, niin se tietysti riippuu siitä paikallisen sopimustoiminnan laajuudesta, vaikeudesta, haasteellisuudesta. Kenties myöskin siitä luottamusvaltuutetun ikään kuin pohjaosaamisen tasosta ja näin poispäin, että se pikkaisen elää sitten tietysti tilanteen mukaan.

Tämän tyyppisiä asioita nyt ainakin on esillä, ja sitten ehkä vielä yksi, eli tämmöiset niin kuin tietojen antaminen ja riittävä vuoropuhelu työpaikalla, on sitten tämmöisiä käytännön edellytyksiä paikalliselle sopimustoiminnalle. Että, tuota, vaikka nyt kaikissa tilanteissa ei laki kenties sitä semmoista vuoropuhelua edellyttäisikään, niin se on kuitenkin tärkeä, hyvä pohja paikalliselle sopimustoiminnalle, että työnantajalla ja henkilöstön edustajalla on tavallaan toimivat yhteistyö-vuorovaikutussuhteet ja molemmat ymmärtää vähän, missä kulloinkin mennään. Se toimii kasvualustana tällaiselle paikalliselle sopimustoiminnalle.

Eriksson Aki (AVI)   19:07
Joo, ihan hyviä pointteja. Olenko ymmärtänyt oikein, että kun tämä jätettiin nimenomaan vähän tämmöiseksi, että elää ajassa ja tilanteessa, niin tässä tavallaan se tausta-ajatus oli juuri se, että jos työnantaja ei varmista sitä, että sopimuksen toisella osapuolella on riittävä ymmärrys, niin silloin sitä sopimusta ei synny, ja toisaalta, että se on myöskin irtisanottavissa. Eikös tässä ollut vähän tämmöinen ajatus, että nämä mekanismit ikään kuin riittävästi turvaa, toisaalta tän mitä lakiin on säädetty, niin sen toteutumisen käytännössä.

Steiner Nico (TEM)   19:40
Joo, kyllä, eli siltä osin kuin näitä edellytyksiä on nimenomaisesti säädetty laissa, näitä vaatimuksia esimerkiksi riittävästä harkinta ajasta ja luottamusvaltuutetun valmiuksien parantamisesta, niin näiltä osin jo sääntelyä laadittaessa ajateltiin, että sitten, jos näissä toimii hieman niin kuin mutkat suoriksi -toimien työnantajapuolelta, niin sitten se voi johtaa tietysti siihen, että henkilöstöpuolella ajatellaan, että tämmöiseen sopimukseen ei, tai sopimusprosessiin ei lähdetä mukaan, vaan että kun sopimus on sopimus, siihen tarvitaan kaksi osapuolta, niin henkilöstön puolella on mahdollisuus myös edellyttää näiden laissa edellytettyjen asioiden toteutumista ikään kuin sopimuksen ehtona, edellytyksenä. Joten näin voidaan tosiaan toimia.

Eriksson Aki (AVI)   20:41
Niin just, hyvä. Sitten kovasti kiinnosti kuulijoita myöskin toi sopimisen reunaehdot. Näin ajattelen, että siihen nämä kysymykset kulminoituu, ja tavallaan ollaan aika yleisellä tasolla edelleen. Eli kysyttiin sitä, että no mitä sitten voidaan sopia paikallisesti, eli mitkä on ne konkreettiset asiat, joita tes ei määritä. Tietysti tässä on hyvä ymmärtää just tämä koko järjestelmä, jota tässä on jo monta kertaa ikään kuin eri kulmista hiukan sivuttukin. 

Eli ajatus on tietty se, että meillä on laissa tietyt säännökset, antaa ne raamit ja reunaehdot. ja sitten meillä on kussakin työlaissa ne asiat, joista voidaan sitten lakia heikentävästi sopia valtakunnallisilla työehtosopimuksilla, tai työehtosopimuksilla, sanotaan nyt niin päin tässä nykynykyajassa. Eli työehtosopimuksin voidaan toisin sopia, ja sitten se jää työehtosopimuksen varaan, että mistä asioista siellä on ikään kuin kelpuutukset sitten sopia paikallisesti. Ja tavallaan tätä kautta se hierarkia sinne rakentuu, ja tavallaan sitten nämä voi vaihdella aika suurestikin toimialoittain, että mitkä sille kyseiselle toimialalle on niitä keskeisiä, on se sitten palkkaukseen, tai työaikajärjestelmään, tai johonkin muuhun liittyviä tällaisia asioita, joista halutaan hakea laista poikkeavaa joustoa, niin voi vaihdella kovastikin toimialojen välillä, ja toisaalta toimialan sisällä tehdään havainto siitä, että tämä on asia, johon on syytä reagoida, tai antaa mahdollisuus reagoida sitten työpaikkatasolla, ja tästä tämä niin kuin rakentuu. 

Tuleeko sulle mieleen tästä tessien määrittämistä, tai siitä mitä testillä voidaan sopia toisin, niin tuleeko siitä sulle joku ajatus vielä mieleen?

Steiner Nico (TEM)   22:54
Joo, no siis oikeastaan se keskeinen ajatus, mikä on niin kuin ”katse pallossa”, että tuota, nyt kun sekä tässä järjestäytyneessä kentässä, että yleissitovuuskentässä, molemmissa voi hyödyntää aika lailla samalla tavalla näitä paikallisen sopimisen mahdollisuuksia, niin kannattaa pitää niin kuin katse siinä, että se mistä saa sopia ja missä määrin voi sopia, siis toisin sanoen seinät, lattia ja katto, niin se tulee työehtosopimuksesta. Siellä on määritelty sitten pakottavalla tavalla se, että minkämoinen paikallinen sopimus voidaan tehdä. Ne kannattaa aika lailla huolella lukea.

Ja sitten ehkä mikä, kun tuossa kerroit tai mainitsit tuon normihierarkian, niin tuota, semmoinen ehkä poikkeama-ajatus siihen normihierarkiaan on se, että myös työsopimuksessa on voitu sopia asioista, ja on saatettu sopia aika edullisestikin työntekijän näkökulmasta, ja tämmöisellä paikallisella sopimuksella ei oikeastaan niitä työsopimuksen edullisempia ehtoja voi toiseksi muuttaa. 

Se on se perusajatus ja lähtökohta oikeudellisessa järjestelmässä, että aina voi alemman tason sopimuksella vaikkapa nyt sitten työsopimuksella sopia työntekijälle edullisemmista ehdoista suhteessa vaikkapa paikalliseen sopimukseen, tai vaikkapa työehtosopimukseen, eli tämmöinen näkökulma on vielä.

Eriksson Aki (AVI)   24:32
Tämä oli tosi hyvä muistutus. Se aina välillä unohtuukin. Itse asiassa seuraava kysyjä vähän kysyykin tästä lattiat, katto seinät ajattelusta, että kuinka rajoittava työehtosopimus on paikallisen sopimisen raamina. Eli voiko tessin reunoista joustaa, jos saadaan kokonaisuutena muista ehdoista parempi kokonaisratkaisu. Tähän tietysti täytyy olla vähän tämmöinen ikään kuin juhlien pilaaja, ainakin itse ajattelen, että ei niistä sitten, vaikka se kuinka edistäisi sitä sopimusratkaisua, niin ei voi joustaa. Mutta löydätkö sä tähän jonkun toisen tulokulman?

Steiner Nico (TEM)   25:13
Ei, kyllä mä joudun olemaan myöskin tässä vähän, sanoitko juhlien pilaaja, eli että samassa jengissä, että ei voida. Vaikka se kokonaisratkaisu… niitä määrättyjä pakottavia osuuksia on, ne on kuitenkin toteuduttava. Eli reunoista ei voi joustaa, jos vaikka olisi se niin kuin muutoin kokonaisratkaisuna parempi sopimus. Sekin olisi tietysti aika lailla monelta kertaa subjektiivinen käsitys, että milloin on parempi ja milloin ei ole, mutta sitäkään punnintaa nyt ei tarvitse tehdä, kun niistä ei voi kuitenkaan tuossa tuolla tavalla joustaa.

Eriksson Aki (AVI)   25:52
Joo, tämä on hyvä huomio, ja just tässä paremmin sopimis -teemassa, ja se minkä seurannut, vaikka työtuomioistuimenkin ratkaisuissa, niin se punninta siitä, mitä kukakin kokee aina paremmin sopimiseksi, niin se on kyllä vähän niin kuin katsojan silmässä ikään kuin.

Steiner Nico (TEM)   26:10
Juuri näin, juuri näin.

Eriksson Aki (AVI)   26:13
No tota, sitten mä oikeastaan luen suoraan kysymykseen, koska se on ehkä niin monitahoinen: Työehtosopimukseen sidotuissa järjestäytyneissä yrityksissä on mahdollista sopia paikallisesti asioista, joista työehtosopimukseen on otettu erillinen maininta, ja viitattu tähän paikalliseen sopimiseen pykälään, työehtosopimuksessa siis neljäs pykälä. Tulisiko tämä tulkita niin, että järjestäytymättömät työnantajat eivät voi sopia mistään paikallisesti myöskään nyt 1.1.2025 tulleen lakimuutoksen jälkeen? 

Jos tätä konkretisoi, niin meillä työehtosopimuksethan alkaa tyypillisesti sillä, niin kuin tavallaan se lähtökohta onkin, että työnantajien ja työntekijöiden valtakunnalliset yhdistykset kulloisellakin toimialalla sopivat sopimuskokonaisuuden, ja sitten se soveltamisalapykälä kuuluu jotakuinkin niin, että näiden liittojen, ennen kaikkea työnantajaliiton, jäsenyrityksissä tulee tätä työehtosopimusta noudattaa. Ja sitten siellä saattaa olla, niin kuin tässä kysyjäkin nyt viittaa, niin siellä ikään kuin vanhastaan, ja ehkä siihen niin kuin sopimisen logiikkaan kuullen, niin siellä on tämmöisiä paikallista sopimista, sekä menettelytapoja että sopimuskumppaneita, määritteleviä paikallisen sopimisen pykäliä, tes-määräyksiä, ja ne varsinaiset tes-määräyksetkin saattaa alkaa jollain tällaisella ikään kuin rajoittavan tuntuisella, että vain järjestäytyneiden työnantajien piirissä paikallinen sopiminen on mahdollista. 

Näinhän se tietysti ennen lakimuutosta olikin, ja nyt sitten ehkä kysyjä kysyy, että pystyykö tessilla vieläkin rajoittamaan tätä paikallisen sopimisen piiriä. Vai onko nyt niin, että laki käveli ikään kuin tämän yli, ja myöskin yleissitovassa kentässä nämä paikalliset sopimukset on mahdollisia, siitä riippumatta, mitä sinne työehtosopimukseen on kirjattu?

Steiner Nico (TEM)   28:28
Joo, tuota tässä… Ensinnäkin siis on pantava merkille, että työehtosopimusten osapuolet tekevät sen sopimuksen tavallaan toisilleen, ja jäsenyrityksilleen ja jäsenilleen normaalisitovuuskentässä ja se, että millä tavalla sitä työehtosopimusta sitten käytetään siellä yleissitovuuskentässä, jotka eivät ole tavallaan työehtosopimuslain nojalla sitoutuneet kyseiseen sopimukseen. Eli lailla laajennetaan, suoraan lain pykälällä laajennetaan sen työehtosopimuksen käyttöalaa näihin järjestäytymättömiin työpaikkoihin, ja työehtosopimuksen työehtoja koskevia normistoja sitten sovelletaan yleissitovuuskentässä tavallaan niin kuin lain nojalla. 

Eli laki lainaa työehtosopimuksen sisältöä ja ulottaa ne sen vaikutukset sinne yleissitovuuskenttään, ja sen myötä sinne myöskin menevät nämä paikallisen sopimisen kelpuutukset nyt sitten vastaavalla tavalla sovellettavaksi, kuin normaalisitovuuskentässä. Eli vuoden alusta lähtien yleissitovan työehtosopimuksen nämä paikallisen sopimisen kelpuutukset ovat nyt sitten käytettävissä.

Eli tämmöinen ajatelma siitä: että lähtökohtaisesti tekevät keskenään, mutta laista tulee se laajennus sinne yleissitovuuskenttään myös paikallisen sopimisen osalta.

Eriksson Aki (AVI)   30:06
No näinpä, ja jotenkin sitä tämmöisenä käytännön läheisenä ihmisenä toivoisi, että nyt kun lainsäätäjä on laajentanut tämän paikallisen sopimisen mahdollisuuden koskemaan myös yleissitovaa kenttää laajasti, niin sitten tietysti ihan jo pelkän informaation, semmoisen selvän ja suorasukaisen informaation vuoksi toivoisi tietysti, että niissä työehtosopimuksissa pystyisi karsimaan, tai että niistä karsittaisiin näitä kirjauksia tästä, että sovellettava vain järjestäytyneessä. Tavallaan mä ymmärrän sen, niille on ollut paikkansa ja ne on ollut oikeastaan tosi informatiivisia ja hyviä ennen tätä lakimuutosta. 

Ja nythän meillä tietysti on taas neuvottelut käynnissä ja siellä sanamuotoja viilataan, niin ehkä sellainen pienen virkamiehen toive on tietysti se, että siellä myöskin sitten semmoiset harhaanjohtavat kirjaukset noin yleissitovankin kentän näkökulmasta ajan myötä ainakin sitten lähtisi pois. 

Hyvä! Mutta tämäkin asia, se oli tärkeä, tärkeä ikään kuin nyanssi, mutta jossa kyllä asiaan vihkiytymätön voi aivan hyvin astua myöskin harhaan. Eli sinänsä ansiokas kysymys.

No sitten päästään itse asiassa… Täällä tulee pitkä pätkä kysymyksiä, jotka liittyy tähän haastavaan luottamusvaltuutetun valintaan. Mutta sitä ennen, mehän muistetaan, että tämä työsopimuslain 2 luvun 7 a pykälä, jossa sitten määritellään tätä paikallisen sopimisen – sopimuskumppaneiden työnantaja ja kuka – niin siellähän, niin kuin webinaarissa käytiin läpi, niin ensisijainen on se luottamusmies, työehtosopimuksen määräämä luottamusmies sopimuskumppanina. Ja sitten toissijaisesti, niin mikäli tämmöinen – se oli jotenkin hienosti laissa mainittu, tämmöinen vaihtoehtoinen sopimuskumppani, sillä oli joku hieno nimikin siellä laissa, mutta mulla ei se lain kirjain tässä nyt ole esillä. Mutta sitten vasta kolmassijaisesti ikään kuin luottamusvaltuutettu. 

Tää toissijainen sopimiskumppani, se jää nyt sitten niin kuin tes-kirjausten varaan, ja kysyjä kysyy, että mitä sitten, jos tessistä onkin päädytty toissijaisesti antamaan se mahdollisuus sopia koko henkilöstön kanssa. Koko henkilöstö, joka siis ei laissa ikään kuin näy, muuta kuin työaikalain mukaisten säännöllisten työeläkejärjestelmien osalta. Siellä on henkilöstö ja henkilöstöryhmä yhdessä, mutta muuten se ei tähän tämä henkilöstön kanssa sopiminen kuulu.

Mutta mitä, jos työehtosopimuksessa näin on kuitenkin määrätty, niin onko tosiaan niin, että tämä henkilöstö on ensisijainen suhteessa luottamusvaltuutettuun.

Steiner Nico (TEM)   33:02
Joo, tuota, tässä lakimuutoksessa pyrittiin tämä työehtosopimusten sopimusautonomia, siis se, että lähtökohtaisesti kunnioitetaan sitä, mitä työehtosopimuksessa seisoo, niin pitkälle kuin mahdollista, niin näin pyrittiin tekemään, ja se tosiaan, jos työehtosopimuksessa on lähtökohtaisesti edellytetty, että paikallinen sopimus tehdään luottamusmiehen kanssa, ja jos sellainen työpaikalta löytyy, niin sitten tehdään hänen kanssaan.

Siinä tapauksessa, että luottamusmiestä ei työpaikalta löydy, sen jälkeen katsotaan työehtosopimuksesta, löytyykö jotain vaihtoehtoista tapaa. Onko siis työehtosopimuksessa speksattu jonkinlainen vaihtoehtoinen tapa luottamusmiehelle tehdä paikallinen sopimus silloin, kun luottamusmiestä ei siis ole. Ja jos siellä nyt sitten on määritelty niin, että luottamusmiehen puuttuessa paikallinen sopimus tehdään henkilöstön kanssa yhdessä, niin sitten mennään sen mukaan. Se on viimesijainen vasta sitten se, että jos työehtosopimuksessa ei ole määritelty mitään vaihtoehtoista tapaa, niin sitten vasta lain perusteella paikallisen sopimuksen voi tehdä luottamusvaltuutetun kanssa. Eli se on kyllä ihan työehtosopimuksessa määriteltyihin vaihtoehtoisiin malleihin nähden viimesijainen.

Eriksson Aki (AVI)   34:28
Just näin, ja tästä sitten webinaarissa korostin itse sitä, ja ehkä seison edelleen sen takana, että tämä paikallinen sopiminen on ensisijaisesti kollektiivisopimista, eli koskettaa suurempaa joukkoa, tämmöisen edustettavuudenkin kautta, ja näin se taitaa se ajatus olla. Mutta sitten kuitenkin tiedetään, että siellä on myöskin sellaisia vaihtoehtoisia sopimismalleja, joissa todetaan, että toissijaisesti paikallisesti voidaan sopia kunkin henkilön tai kunkin työntekijän kanssa erikseen. Niin voidaanko ajatella, että tämä tällainenkin kirjaus voi sitten olla ensisijainen suhteessa luottamusvaltuutettuun.

Steiner Nico (TEM)   35:11
Joo kyllä, kyllä tällainenkin voi olla ensisijainen, ja ehkä on hyvä kiinnittää huomiot siihen, että se, että mitä työehtosopimuksessa edellytetään sopijapuolelta, niin siinä variaatio on todella suurta. Että varmaan monen tyyppisissä paikallisissa sopimuksissa sopimusten osalta, niin edellytetään sopijapuoleksi luottamusmiestä, mutta on myös kaikenlaisia muita ratkaisuja. On vaihtoehtoisia, ja rinnakkaisia, ja monenmoisia vaihtoehtoja. 

Eli tuo uusi sääntely liittyy siihen, että jos on paikallinen sopimus, niin sanotusti luottamusmiehen takana, niin sitten sille olisi tavallaan vaihtoehtona jokin tapa, koska Suomessa melko monella työpaikalla ei ole luottamusmiestä, ja silloin paikallisen sopimisen mahdollisuudet jää riippumaan siitä, että onko sitä, vai eikö sitä ole. Mutta nyt olisi sitten näitä vaihtoehtoisiakin tapoja, jotka nekin ensisijassa määritellään työehtosopimuksissa.

Eriksson Aki (AVI)   36:19
Aivan, juuri näin, ja tuossa sitten knoppina – jos ymmärrän tämän relaation tässä oikein – niin sitten kuitenkin siinä toimitusvelvollisuus tällaisista paikallisista sopimuksista työsuojeluviranomaiselle, niin siinä oli nimenomaan huomioitukin tämä, että se saattaa joissain erityistilanteissa sitten tapahtua työnantajan ja työntekijän, yksittäisen työntekijän välillä, ja tällaisissa sopimuksissa ei sitä toimitusvelvollisuutta työsuojeluviranomaisille sitten ole.

Steiner Nico (TEM)   36:50
Noin juuri.

Eriksson Aki (AVI)   36:54
Hyvä. Sitten me päästään siihen luottamusvaltuutetun valintaan, joka ikään kuin on osa kokonaisuutta ja sellainen hiukan jännittäväkin aihe, ja se näkyy myös kysymyksissä, että niihin liittyy semmoisia käytännön haasteita. Toivottavasti pystytään edes kohtuullisella tasolla vastaamaan näihin. 

Sinänsä luottamusvaltuutettuhan itsessään ei ole mikään uusi juttu. Luottamusvaltuutettu, laki on tuntenut sen jo pitkään, mutta se, minkä muistan lain esitöistä ja siellä tehdyissä nykytilan kuvauksissa, niin niin verrattain harvinainen työpaikoilla tämmöinen luottamusvaltuutettu taitaa kuitenkin olla tähän mennessä ollut.

Steiner Nico (TEM)   37:42
Joo, mulla ei ainakaan itsellä ole semmoista… tai sitä kyllä selviteltiin, että kuinka monella työpaikalla luottamusvaltuutettuja on, tuossa jokunen vuosi sitten. Mutta todellakin näin varmasti, että se ei kauhean yleinen ole.

Ja sitten kun ottaa huomioon vielä, että monilla niillä työpaikoilla, joilla luottamusmies löytyy, niin siellähän nyt ei oikeastaan luottamusvaltuutettua ole oikein ollut, ainakaan tähän mennessä, mahdollista valitakaan niiden osalta, joissa luottamusmies edustaa henkilöstöä.

Eriksson Aki (AVI)   38:16
Joo.

Steiner Nico (TEM)   38:16
Nyt tietysti tässä on pieni poikkeama, nyt sitten vuoden alusta lähtien.

Eriksson Aki (AVI)   38:21
Joo, juuri näin. Tässä ensimmäinen kysyjä oli huolissaan siitä, että kukas tätä luottamusvaltuutetun valintaprosessia sitten valvoo. Ja tietysti kysymys on aivan varmaan aiheellinen. Meillähän työsuojeluvaltuutetun osalta, niin kyselyjä, ja sen valvonta kuuluu olennaisesti työsuojeluviranomaiselle. Sinänsä ehkä luottamusvaltuutettu-valintaan liittyvää prosessiakin siltä osin, kun työsuojeluviranomainen valvoo työsopimuslakia, niin tavallaan tähän valintaan liittyvätkin asiat työsuojeluviranomaiselle kuuluu. 

Mutta kysymys jatkuu kysymyksellä, että tuleeko näiden luottamusvaltuutettujen valinnasta ilmoittaa työsuojeluviranomaiselle jollain tavalla, kun kysymyshän on eräänlaisesta paikallisesta sopimuksesta siinäkin, jo pelkästään se valinta ikään kuin itsessään. En näe sitä luottamusvaltuutetun valintaa varsinaisena sopimuksena, vaan se on työntekijät keskuudestaan sen tietysti valitsevat, ja tähän ei liity mitään ilmoitusvelvollisuutta meille. Eli jos ajatellaan, että työsuojeluvaltuutetun osalta meillä on työsuojelun henkilörekisteri, johon sitten näitä tietoja työsuojelun yhteistoiminnan yhteistoimintahenkilöistä ilmoitellaan, niin mitään semmoista luottamusvaltuutettujen rekisteriä ei ole, eikä ilmoitusvelvollisuutta meille varsinaisesti. 

Mutta se, mikä sitten myöskin aina, kun me puhutaan ammattiyhdistystoiminnasta, luottamusmiehistä, liittoon kuulumisesta, niin nousee esille tämä tiedon arkaluonteisuus. Eli tieto siitä, kuka kuuluu ammattiliittoon ja kuka ei, ja mihin ammattiliittoon kuuluu. Ja kysyjä kysyykin sitten, että no miten tästä tietosuojasta on huolehdittu. 

Nyt sitten, kun saatetaan lähteä valitsemaan kilpailevaa edustajaa, eli vaikka siellä sitten olisi luottamusmies ja nyt sitten nämä, jotka tää luottamusmies tai jotka ei tähän liittoon kuulu, tämän luottamusmiehen valinneeseen liittoon, niin heillä on oikeus sitten valita luottamusvaltuutettu, niin miten sitten määritellään se joukko, jotka keskuudestaan valitsevat tämän. Niin, miten se määritellään ja miten varmistetaan se, ettei sitten paljastu ne, jotka kuuluu liittoon. Tätä on varmasti mietitty myöskin lainsäädäntövaiheessa, niin mitäs ajatuksia tämä herättää.

Steiner Nico (TEM)   41:05
Joo, tätä kyllä mietittiin lakiesitystä tehtäessä, valmisteltaessa, ja tämmöinen asetelma on itse asiassa jo aiemmin vallinnut työelämässä tuolla yhteistoimintasääntelyn puolella, jossa voi olla myöskin rinnakkaisia edustajia, eli yhteistoimintaedustajia, vaikkapa tuon luottamusmiehen rinnalla edustamassa henkilöstöä. Aina silloin tällöin nousee nämä kysymykset esille.

Se, miten tässä ajateltiin, niin tässä siis tämä kysymys koskee vain yleissitovuuskenttää nyt, koska normaalisitovuuskentässä, jos siellä on luottamusmies, niin se edustaa kyllä sitten koko sitä konkkaronkkaa, johon sitä työehtosopimusta sovelletaan. Mutta yleissitovuuskentässä osalla työntekijöistä voi olla oikeus vaatia, tai valita, luottamusmiehen rinnalle luottamusvaltuutettu edustamaan itseään, ja se valintaoikeus liittyy, ei pelkästään niihin, jotka ovat järjestäytymättömiä työntekijöitä, vaan siellä joukossa voi olla myöskin johonkin toiseen työntekijäin yhdistykseen järjestäytyneitä työntekijöitä. 

Eli jos siellä on, otetaan vaikkapa esimerkki niin, että on 20 työntekijää, ja 10 työntekijää on valinnut luottamusmiehen tämän sovellettavan työehtosopimuksen nojalla, ja sitten siellä on viisi työntekijää, jotka on järjestäytynyt johonkin toiseen työntekijäin yhdistykseen, kuin siihen tessin solmineeseen työntekijäyhdistykseen, ja sitten siellä on viisi työntekijää, jotka ovat tyystin järjestäytymättömiä. Silloin tämä säännös avaa näille toiseen työntekijäin yhdistykseen kuuluville ja järjestäytymättömille työntekijöille mahdollisuuden keskuudestaan valita luottamusvaltuutettu luottamusmiehen rinnalle. Se on mahdollisuus osallistua siihen valintaprosessiin, mutta ei velvollisuus. 

Eli toisin sanoen voi käydä niin, että näistä toiseen työntekijäyhdistykseen järjestäytyneistä tai kokonaan järjestäytymättömistä työntekijöistä vain osa kokee, että haluavat valita luottamusmiehen rinnalle luottamusvaltuutetun. Siellä voi sitten loppupeleissä olla vaikkapa vain neljä henkilöä, jotka kokee, että haluavat oman edustajan. Tästä lopputuloksesta ei pysty päättelemään oikein, että kuka on järjestäytynyt, tai mihin työntekijä yhdistykseen on järjestäytynyt ja kuka on järjestäytymätön. Eli sitten voi olla, että siellä on tavallaan osa lähtenyt luottamusmiehen kelkkaan, ja sitten vain nämä neljä sitten valitsee keskuudestaan luottamusvaltuutetun. 

Tälleen tämän on tarkoitus toimia, eli kun tässä tämä joukko voi, joka valitsee luottamusvaltuutetun, voi sisältää tosiaan järjestäytymisstatukseltaan erilaisia henkilöitä, niin se hieman niin kuin anonymisoi tätä asetelmaa. Eli tämmöinen näin.

Eriksson Aki (AVI)   44:35
Kyllä, joo, ja jotenkin tässä kun näitä kysymyksiä hiukan makusteltiin etukäteen, niin mun mielestä sanoit viisaasti siitä, että tavallaan tämä arkaluontoinen tieto säilyy hyvin, kun työnantaja pysyy poissa tästä valintaprosessista, eli kun muistetaan se, että  työntekijät keskuudestaan valitsevat. 

Ja silloin tietysti työnantajan asiaksi, jos tätä konkretisoi siis, niin työnantajan asiaksi jää informoida se, että nyt me aloitetaan neuvottelemaan, ja meillä on tämä luottamusmies, niin nyt neuvottelut sitten alkavat, ja jos sitten tällaisen luottamusvaltuutetun haluatte valita keskuudestanne, niin ryhtykää toimiin sitten. Ja sitten se pallo heitetään työntekijöille ja he keskuudestaan sitten organisoivat ja tekevät sen valinnan. Onko ymmärtänyt oikein?

Steiner Nico (TEM)   45:26
Joo juuri näin, että tämä on ”henkilöstö valitsee itse edustajansa”. Eli se on henkilöstöpuolen asia, ja siinä on ehkä työnantajapuolen noudatettava tietyntyyppistä pidättyväisyyttä sen suhteen, että minkä verran on siinä mukana. Kenties pidättyväisyyden aste voisi olla aika korkeakin tuossa asiassa.

Eriksson Aki (AVI)   45:59
Juuri näin, joo. No sitten... Samalla kannettiin huolta siitä, että mikä tämmöisen luottamusvaltuutetun asema on. Eli onko samanlainen irtisanomissuoja kuin luottamusmiehellä, ja onko tästä minkälaiset säännökset, ja tässä yhteydessähän ei taidettu siihen irtisanomissuojaan koskea. 

Eli meillä on luottamusmiehen luottamusvaltuutetun irtisanomissuojasta se nimenomainen säännös työsopimuslain irtisanomisluvussa, kymppipykälänä siellä, joka sääntelee lain tasolla samoin luottamusmiehen ja luottamusvaltuutetun irtisanomissuojaa, mutta sitten on ehkä syytä muistaa, että toisaalta se luottamusmiehen suoja rakentuu, tai saattaa rakentua, ikään kuin paremmaksi, usein paremmaksi sitten työehtosopimusten pohjalta, eikö vaan. Mitäs siellä olisi sellaisia, onko se jälkisuoja ehkä semmoinen keskeinen luottamusmiehen irtisanomissuojaan laista poikkeava määräys, vai tuleeko jotain muuta mieleen?

Steiner Nico (TEM)   47:06
No se nyt varmaan on keskeisin että… tässä oleellisinta on ehkä havaita tämä, että jotakin tulee laista ja se on luottamusmiehellä ja luottamusvaltuutetulla sama. Mutta se, mitä tulee työehtosopimuksista – ja työehtosopimuksista aika laajalti tulee tuota luottamusmiehelle liittyvää suojaa – niin se ei välttämättä kanna tuonne luottamusvaltuutetun suuntaan. Eli on kiinnitettävä huomiota, että tässä tämä suoja voi olla, kuitenkin se kokonaislopputulos voi olla erilainen luottamusmiehen ja luottamusvaltuutetun välillä.

Eriksson Aki (AVI)   47:53
Joo, juuri näin, ja tässähän on ehkä se keskeinen juuri tämä… korottuneen irtisanomissuojan osalta on se, että sitten mikäli henkilöperusteista irtisanomista ollaan toteuttamassa, niin silloin sitten kuullaan näitä työntekijöitä, joita tämä henkilöstön edustaja edustaa ja selvitetään heidän käsitys sille, että pitäisi saada suostumus irtisanomiselle näiltä, tai puolelta enemmistöltä, joita tämä edustaja sitten edustaa. 

Toisaalta sitten tuotannollis-taloudellisissa irtisanomisissa, niin sitten pitäisi sen työn päättyä kokonaan. Eli siinä mielessä on korotettu tämä irtisanomissuoja, ja toisaalta samalla sitten, mikäli tätä rikotaan, niin siellä on sekä rikoslain puolella rangaistusuhkaa, että sitten korotettua päättämiskorvausta, mikäli laiton irtisanominen toteutetaan näille henkilöstöedustajien osalta. Eli siinä mielessä tässä asemassa, jossa pitää uskaltaa ja osata edustaa työntekijöitä, niin niissä myöskin sitten tämä korotettu suoja on mukana.

Sitten voisin taas ottaa tämmöisen ikään kuin suoran kysymyksen. On sen verran monipolvinen, niin katsotaan, saadaanko me tästä selkoa: Eli lakimuutoksilla laajennettiin mahdollisuus paikallisiin sopimuksiin myös järjestäytymättömissä yrityksissä. Kyseisissä yrityksissä ei pääsääntöisesti ole ollut luottamusmiestä. Jos järjestäytymätön työnantaja nyt haluaa tehdä yleissitovan tessin mahdollistaman paikallisen sopimuksen, onko järjestäytymättömään työnantajan siis hyväksyttävä joko järjestäytyneiden työntekijöiden keskuudestaan valitsema luottamusmies ja luottamusmiehille kaikki tessin mukaiset oikeudet, kuten luottamusmieskorvaus, tai koko työntekijäporukan keskuudestaan valitsema luottamusvaltuutettu. 

No tässä ehkä ollaan niin moneen kertaan tätä asiaa tarkasteltu eri kulmista, että ei ehkä tarvitse muuten tähän kysymykseen sen enempää paneutua. Mutta itse ajattelen niin, että tässäkin se pidättyväisyyden aste, vai miten sen nyt totesit hyvin, niin se, että meillä on oikeuskäytäntöä myöskin siitä, että jos työntekijät sitten keskuudestaan valitsevat tällaisen edustajan, niin ei ole työnantajan asia hylätä sitä. Tai sanotaan näin, että esimerkiksi tässähän kysymyksiin on sisäänrakennettu semmoinen olettama, että alle 10 hengen työpaikoilla ei luottamusmiestä saisi valita ja näin päin pois. Itselläni on sellainen käsitys, että mikäli työntekijät keskuudestaan tällaisen valitsevat, niin ei ole työnantajan asia sitten estää tämmöinen toimiminen. Vai mitä ajatuksia sulla tästä aiheesta herää? Itse en ole luottamusmiesten suuri asiantuntija, mutta onko sulla viisautta tähän kysymykseen.

Steiner Nico (TEM)   50:4
No joo, se mitä sanoit pidättyväisyydestä tuosta, niin se on varmaan aika hyvä ohjenuora moneen tilanteeseen tässä teemassa. Luottamusmies-asemasta on käyty aika laajalti keskustelua työelämässä aikoinaan yleissitovuuskentän osalta.

Tässä lakiesityksessä, joka nyt sitten vuodenvaihteessa tuli voimaan, niin siinä se asia sanotaan aika kristallinkirkkaasti: yleissitovuuskentässä, jos tehdään paikallisia sopimuksia ja tessi on edellyttänyt luottamusmiestä, ja henkilöstö on semmoisen valinnut, niin luottamusmies on se, jonka kanssa se paikallinen sopimus tehdään. 

Sitten on nämä poikkeukset, että sitten ne, jotka ei ole päässeet siihen luottamusmiesvalintaan vaikuttamaan, niin järjestäytymättömät työntekijät tai toiseen työntekijän yhdistykseen järjestäytyneet työntekijät, niin he voisivat sitten sinne rinnalle valita halutessaan luottamusvaltuutetun, joka edustaa sitten niitä, jotka on siihen luottamusvaltuutetun vaaliin tai valintaan osallistuneet. Tämä on nyt sitten se periaate, millä tavalla lainsäätäjä sitten eduskunta-asian sääti, ja sitä kaikki noudattakoon.

Eriksson Aki (AVI)   52:10
Kyllä, tässä samalla esitettiin kysymys myöskin, että mikä sitten on se rangaistus tai menettely, ja mitä lakia rikotaan, jos työnantaja nyt sitten kuitenkin alkaa tehdä sitä sopimista, sivuuttaa tämmöisen luottamusvaltuutetun, tai ei mahdollista, ikään kuin alkaa estämään työntekijöitä siinä, etteivät nämä valitsisi keskuudestaan tämmöistä luottamusvaltuutettua. Mitä lakia silloin rikotaan ja miten tulisi menetellä? 

Meillähän on nyt sitten lain voimaan tultua selvät säännökset siitä, että niin kuin sanottua, niin nämä yleissitovassa kentässä näillä muilla kuin liittoon kuuluvilla, tähän kyseiseen sopijaliittoon kuuluvilla, niin on oikeus valita keskuudestaan tämä luottamusvaltuutettu, ja oikeus siihen tulee tietysti sieltä työsopimuslain 2 luvun 7 a pykälästä. Itse ajattelen ainakin niin, että meillä on rikoslaissa, siellä työrikosluvussa, työntekijöiden järjestäytymisvapauden loukkaaminen tai tämän tyyppinen rikosnimike. 

Myöskin tämä oikeus luottamusvaltuutetun valintaan siellä mainitaan tällaisena, että jos työnantaja tai tämän edustaja rupeaa sitä sitten estelemään, niin saattaa syyllistyä ihan sitten vaikka rikoslaissa rangaistavaksi säädettyyn tekoon. Eli sitä kautta se on varmaan se viimesijainen. 

Yleissitovan kentän valvonta kuuluu työsuojeluviranomaisille, niin mikäli tällaisia väärinkäytöksiä siellä työpaikalla sitten havaitaan ja tapahtuu, tai olet epätietoinen siitä, että miten tulisi menetellä, niin se on sitten yhteys suojeluviranomaiseen ja katsotaan, mihin se asia siitä sitten selvittelyllä johtaa. Oliko tästä lakia säädettäessä, näistä rangaistuksista, ja lain oikeusturvamekanismeista tältä osin, niin keskustelua?

Steiner Nico (TEM)   54:11
No ei ihan tämän tyyppistä asetelmaa ehkä noussut, jossa ikään kuin työnantaja aktiivisesti pyrkisi estämään sitä työntekijöiden tavallaan edustuksen toteutumista lainmukaisella tavalla. Siihen varmasti nyt löytyy laista kyllä sitten seurauksensa, mitä siitä seuraa. Siinä voi olla jotakin tuon tyyppistä mitä mainitsit, samaten niin tulee itselleni äkkiseltään… nousee päähän ajatus, että mitä se merkitsee sen paikallisen sopimuksen siviilioikeudellisen sitovuuden kantilta. Jos siinä on tuolla tavalla toimittu, että edustuskuviot eivät ole asianmukaisesti syntyneet, niin voi herätä kysymysmerkkejä siinäkin suunnassa. Mutta sanoisin näin, että laista kyllä löytyy tuohon sitten kuitenkin seurauksensa ja tuollaista työelämässä tapahtuu.

Eriksson Aki (AVI)   55:18
Kyllä, kyllä. Oikeastaan aivan perustellustikin niin kysytään, tai nimenomaan, kun tämä jää vähän hyhmäseksi, että mikä tämä luottamusvaltuutettu nyt sitten on, ja sen roolista nousi myöskin kysymys. Että varsinkin tilanteessa, jossa nyt sitten oletan, että operoidaan siis yleissitovassa kentässä, on valittu myös luottamusmies, niin mikä on luottamusvaltuutetun rooli? Onko luottamusvaltuutettu vain paikallisen sopimisen osapuoli, vai onko sopimusosapuoli kaikessa – esimerkiksi yhteistoimintaneuvotteluissa, irtisanomistilanteissa avustamisen osalta, kolmikantapalavereihin osallistuttaessa – vai onko jotain rajoitetumpaa? 

Itse ajattelen niin, että se on rajoitetumpi rooli ja se pitää tunnistaa sitten tapauskohtaisesti. Mutta tässä käytiin myöskin meidän kahden välillä vähän sellaista vääntöä, että miten tämä asettuukaan tähän maailmaan. Mutta sulla oli siihen joku ajatus siitä, mikä on luottamusvaltuutetun tehtävän laajuus.

Steiner Nico (TEM)   56:26
Juuri niin, se perusasetelma on varmasti se, mikä tässä jo tullut ehkä pariin otteeseen esille, että jos siellä työpaikalla on luottamusmies, niin hän lähtökohtaisesti edustaa kaikkia myös yleissitovuuskentässä näissä paikallisen sopimisen kysymyksissä.

Mutta sitten luottamusvaltuutettu voidaan valita nimenomaan – ja nyt alleviivattuna –paikallisen sopimisen toimintaa varten, eli paikallista sopimustoimintaa varten. Eli jos sitten työnantaja käynnistää, voihan se tietysti tulla henkilöstönkin puolelta se impulssi, sopimusneuvotteluihin. Mutta jos siellä työpaikalla käynnistyy tämmöinen prosessi, jossa vähän tunnustellaan, että olisiko hyvä tehdä paikallinen sopimus, jostain tessin tarkoittamasta asiasta, kelpuutuksen nojalla tietenkin niin, niin silloin tämä järjestäytymätön työntekijäporukka tai toiseen työntekijäyhdistykseen järjestäytynyt porukka voi valita sitten siihen rinnalle näiden paikallisten sopimuksien tekemistä varten luottamusvaltuutetun. Mutta silloin hänen roolinsa jää tälle asteelle, että se koskee vaan näitä tilanteita, kun tehdään paikallisia sopimuksia.

Eli se on rajoitettu. Tosin me tunnetaan kyllä muuten joitakin tilanteita. Meillä on korkeimman oikeuden ratkaisu esimerkiksi yhteistoimintalakiin liittyen, jossa luottamusmiehenkin ollessa olemassa, niin on voinut valita muistaakseni nimenomaan luottamusvaltuutetun määrätyissä tilanteissa, mutta ne on hyvin poikkeuksellisia, että tämä lähtökohta-asetelma on tämä.

Eriksson Aki (AVI)   58:31
Joo kyllä, ja tunnistan, ainakin säädöstasolla käytännön tilanteita aika harvakseltaan tulee vastaan. Mutta just vaikka oikeus saada nähtäväkseen työaikakirjanpidon tietoja, niin siellä se säännös tunnistaa myöskin luottamusvaltuutetulle oikeuden, mikä ehkä ainakin välillisesti viestii sen, että varsinkin sitten, jos on sovittu vaikka paikallisesti niistä säännöllisen työajan järjestelmistä tai jostain muista, niin tietysti sen valvomiseksi sitten luottamusvaltuutetulle voisi kaiketi tällainen tiedonsaantioikeuskin sitä kautta tulla. Eli semmoisia tehtäviä sieltä tulee, mutta siitä oltiin kai yksimielisiä, että huomattavasti rajoitetumpi rooli kuitenkin kuin luottamusmieheltä. Siis jos työpaikalla on valittu sekä luottamusmies että luottamusvaltuutettu.

Steiner Nico (TEM)   59:20
Jep, juuri näin. 

Eriksson Aki (AVI)   59:23
No, sitten päästään vastuukysymykseenkin: Jos samassa henkilöstöryhmässä on sekä luottamusmies että luottamusvaltuutettu, ja sitten tehdään paikallinen sopimus, mitä luottamusmies ei suostu sopimaan, mutta luottamusvaltuutettu sitten sopii. Kyseinen sopimus ylittää sopimusvaltuudet ja heikentää työntekijöiden asemaa. Eli tässä ollaan siis päädytty jonkinlaiseen lainvastaiseen sopimukseen vielä kaiken hyvän lisäksi, ja tämä heikentää nyt sitten työntekijöiden asemaa, syntyy jopa työntekijöille taloudellisia menetyksiä. Kuka korvaa vahingot ja joutuuko epäpätevä luottamusvaltuutettu vastuuseen tällaisessa tilanteessa? 

Tässä maalaillaan nyt kovastikin kysyjänä piruja seinälle. Saadaankos me ne pyyhittyä seinältä pois? Itse jotenkin ajattelen, että työnantaja tässä on se, joka vastaa. Siis kyllä se korostuneesti prosessi ja sopiminen tapahtuu työnantajavetoisesti, ja vastuu esimerkiksi nyt vaikka siitä jo puhutusta tasapuolisen kohtelun vaatimuksen toteutumisesta, niin nämä vastuut on työnantajalla. Että aika haastava nähdä vahingonkorvausvastuuta luottamusvaltuutetulle siitä, että on mennyt sopimaan tämmöisen. Mutta mitä ajattelet siitä?

Steiner Nico (TEM)   1:01:00
Joo, kyllä samansuuntaisesti ajattelen tässä, lähtökohtaisesti tämä skenaario kuulostaa vähän epäonniselta. Mutta juuri tämmöisessä asetelmassa, jossa sitten paikallista sopimusta varten on valittu nämä molemmat, että on luottamusmies ja hänen rinnallaan sitten luottamusvaltuutettu. Työnantaja joutuu miettimään, hän ei voi tehdä ihan vapaasti erilaisia sopimuksia näiden kahden edustajan kanssa, tai tehdä toisen kanssa sopimusta ja toisen kanssa ei, jos se johtaa tasapuolisen kohtelun vaatimuksen näkökulmasta probleemitilanteeseen. Eli työnantajan täytyy aika lailla katsoa tätä kokonaisuutta, sopimuskokonaisuutta, sekä luottamusmiehen että luottamusvaltuutetun kanssa tekemänsä sopimuksen näkökulmasta.
Eli samalla linjalla.

Eriksson Aki (AVI)   1:01:59
Joo, hyvä. Me ollaan aika kunniakkaasti mun mielestä jo päästy tähän luottamusvaltuutetun valintaan ja asemaan liittyvissä kysymyksissä ihan niin kuin loppuun. Vielä jatketaan toki muuten paikallisen sopimisen teeman parissa, mutta tämä ehkä alun perin hiukan haastavaksi koettu luottamusvaltuutettu- kysymyspatteristo alkaa lähestyä loppuaan. 

Vielä on yksi sellainen asia, joka on syytä täsmentää: Mitä tarkoitetaan sillä, että valitaan enemmistöpäätöksin. Kysymys kuuluu siis niin, että tarkoittaako työsopimuslain 2 luvun 7 a pykälä sitä, että jos yrityksessä yli puolet työntekijöistä kuuluu liittoon, eivät järjestäytymättömät henkilöt voi valita keskuudestaan luottamusvaltuutettua ollenkaan, koska ei päästä tähän ”koko henkilöstöstä yli puolet”, eli enemmistö. Vai tarkoittaako lakipykälä sitä, että jos esimerkiksi kolmasosa työntekijöistä on järjestäytymättömiä, niin tästä porukasta yli puolen on haluttava luottamusvaltuutettu, tai että sellainen voidaan valita? Niin että miten tämä ”keskuudestaan ja enemmistöpäätöksin”, mihin tällä enemmistöpäätöksellä viitataan – mihin määrään, miten tämä määritellään.

Steiner Nico (TEM)   1:03:21
Niin, tässä kysymyksessä nyt viitataan ilmeisesti… Saako sen verran täsmentävän kysymyksen esittää vielä vastaan, että puhutaanko tässä siis siitä tilanteesta, jossa luottamusmiehen rinnalle valitaan luottamusvaltuutettu, vai…

Eriksson Aki (AVI)   1:03:45
Näin ajattelen, joo, eli että siellä on luottamusmies, ja he ovat valinneet sitten keskuudestaan, ketkä siihen liittoon kuuluu, niin sen. Se on porukka X, se on määrältään joku, jota ei edes tiedetä välttämättä. Ja nyt sitten se porukka, joka ei kuulu liittoon tai kuuluu toiseen liittoon, alkavat puuhata luottamusvaltuutetun valintaa. Nyt sitten mietitään, että mikä määrä ääniä riittää ja suhteessa mihin.

Steiner Nico (TEM)   1:03:47
Joo, mä käytin tuossa aiemmin tämmöistä esimerkkiä, missä 10 kuului liittoon ja viisi kuului toiseen liittoon, ja viisi oli täysin järjestäytymättömiä. Okei, no sitten ne 10, ne on valinnut luottamusmiehen sieltä.

Sitten siitä jäljelle jäävästä viisi plus viisi -porukasta, niin heillä on mahdollisuus halutessaan valita luottamusvaltuutettu sen luottamusmiehen rinnalle. Mutta kaikki ei välttämättä halua semmoiseen valintaan. Osa heistä tästä viisi plus viisi -porukasta niin on vaikkapa sitä mieltä, että he haluavat tulla edustetuiksi luottamusmiehen toimesta, jolloin tästäkin porukasta osa voi jättäytyä sen luottamusvaltuutetun
valinnan ulkopuolelle. Sanotaanko vaikka niin, että järjestäytymättömistä työntekijöistä kaksi haluaa jättäytyä tämän luottamusvaltuutetun ulkopuolelle – jolloin heitä edustaa luottamusmies – ja sitten vaikkapa esim. toiseen liittoon kuuluvista myöskin kaksi haluaa jättäytyä valinnasta pois. 

Eli toisin sanoen sen jälkeen luottamusmies edustaa neljäätoista työntekijää, ja sitten nämä kuusi alkavat miettiä, että okei, me ollaan tässä me kuusi pohtimassa, että olisi hyvä olla luottamusmiehen rinnalla luottamusvaltuutettu ja he tekee enemmistöpäätöksen. Sehän voi olla yksimielinenkin, että sieltä yksi nousee sitten luottamusvaltuutetuksi, mutta se voi olla myöskin äänestysratkaisu.  Se on näistä kuudesta sitten se enemmistöratkaisu, että se jota neljä kannattaa, niin vaikkapa sitten näin luottamusvaltuutettu tulee valituksi. Eli tämä on se toimintalogiikka.

Eriksson Aki (AVI)   1:06:12
Joo, tämä oli nyt hyvä, että tämä tuli… kiitos kysyjälle ja kiitos vastauksesta. Just näin, yksinkertaisen esimerkin kautta, usein toki työelämä on teoriaa ihmeellisempää, ja varmasti tästäkin päänvaivaa työpaikoille saadaan. Mutta näin yksinkertaisella matemaattisella esimerkillä, jossa juristikin pysyy mukana, niin saadaan varmasti havainnollistettua tätä sinänsä ehkä haastavankin tuntuista kokonaisuutta.

Steiner Nico (TEM)   
Toivotaan niin.

Eriksson Aki (AVI)   
Toivotaan todella, ja täytyy miettiä, että josko tästä jonkun havainnollistavan kuvan saisi tuonne meidän Tyosuojelu.fi-sivuille laadittua, jonkun visuaalisemman ihmisen kuin allekirjoittanut toimesta. Mutta katsotaan, joskos sekin vielä auttaisi asiassa eteenpäin. 

Mutta sitten me siirrytään sopimuksen irtisanomisen. Eli nyt me ollaan valittu nämä sopimuspartit, ketkä ovat sopimuspöytään kutsutut.  Se on nyt jo selvää ja sopimuskin on saatu aikaiseksi. Me tiedetään missä rajoissa se sopimus on tehty ja saadaan tehdä, ja nyt me ollaan sitten siinä tilanteessa, että se sopimus tarvitsisi irtisanoa. 

Kysyjä kysyy kysymyksen… Aivan tämäkin taas hyvinkin tärkeä selvittää: Eli jos paikallisen sopimuksen tekijöinä on luottamusmies, luottamusvaltuutettu ja sitten työnantaja, niin riittääkö irtisanomiseen esimerkiksi, että vain luottamusmies irtisanoo sen. Vai vaaditaanko irtisanomiseen molempien henkilöstöedustajien irtisanominen? 

Tästä ainakin taustaksi, niin mehän jo webinaarissa puhuttiin siitä, että
siellä oli yksi yleisökysymys jo sinne upotettuna: että sopimusvaiheessa, niin laki ei rajoita sitä, että jos se sopimus tehdään vain toisen kanssa. Mutta siellä hallituksen esityksessäkin on tätä jo ikään kuin palloteltu, että kuitenkin se tasapuolisen kohtelun vaatimus ja se, että työnantaja pitää huolen siitä, että tasapuolinen kohtelu säilyy, niin saattaa tosiasiallisesti estää sopimasta vain toisen kanssa. Ja jotenkin ajattelen, että se tämä irtisanomiskysymys on kovin samansukuinen. Olenko oikeilla jäljillä?

Steiner Nico (TEM)   1:08:47
Olet oikeilla jäljillä, että kyllä jo se osittain se sopimuskokonaisuus siellä 
muuttuu, että joku porukka irtaantuu, niin se vääjäämättä vaikuttaa työnantajan arviointiin.

Eriksson Aki (AVI)   1:09:05
Joo, ja jotenkin tämä on tärkeä teoreettinen asia miettiä, koska näitä varmasti työpaikalla voisi hyvinkin tulla, että luottamusmies ja luottamusvaltuutettu ovat erimielisiä siitä onko tämä sopimus, johon kannattaa tarttua. Jotenkin silti niin kuin salaa toivon, että työntekijöiden edustajat löytäisivät keskuudesta jonkun konsensuksen, ja sitä kautta sitten näiltä tosiasiallisilta riitatilanteilta vältyttäisiin, mutta tämä saattaa vaan olla tällaista naivia kirkasotsaisuutta.

Joka tapauksessa ehkä yhteenvetona, niin sekä sopimuksen solmimisvaiheessa, että sen irtisanomisvaiheessa, niin koska se tasapuolisen kohtelun vaatimus, ja ennen kaikkea se, että työntekijöitä voidaan ikään kuin kohdella eri tavalla vain niissä työtehtävistä johtuvista syistä, tai onko se, mistäs se on – työntekijöiden asemasta johtuvasta syystä. Niin tämä jo itsessään viestii, ja meillä on pitkä soveltamiskäytäntö tasapuolisen kohtelun vaatimuksen osalta. 

Siis pitäisi olla jotain sellaisia työstä tosiasiallisesti kumpuavia syitä, eikä pelkästään se, että kuuluuko, tai edustaako minua luottamusmies tai luottamusvaltuutettu, niin se ei saa olla erotteluperuste itsessään sille, miten työntekijöitä kohdellaan. Tämä kokonaisuus sitten ratkaisee nämä vaikeat kysymykset, joissa työntekijöiden edustajat eivät pääse yksimielisyyteen.

Steiner Nico (TEM)   1:10:30
Näin juuri.

Eriksson Aki (AVI)   1:10:31
No sitten tässä on tämä ajallinen ulottuvuus. Eli jos aika aiemmin tehtyyn paikalliseen sopimukseen ei ole kirjattu irtisanomisaikaa, sovelletaanko kolmen kuukauden irtisanomisaikaa – tai kolme kuukautta on siis laissa mainittu.  Entä sitten, jos on sovittu pidemmästä ajasta? Tässä tietysti, kun ei tiedetä mistä näkökulmasta kysyjä tätä kysyy... Eli jos me palautetaan taas muistiin se, että nyt näitä yleissitovan kentän paikallisia sopimuksia, joihin tämä irtisanomisaikakin liittyy, niin niitä on voinut nyt sitten, tai voidaan vasta nyt alkaa tehdä. Eli vasta niistä työehtosopimuksista, jotka on solmittu vuodenvaihteen jälkeen, niin niiden perusteella. Sitä varten meillä ei näitä taida vielä kovastikaan olla, jos ollenkaan.

Sen lisäksi meillä on aikaisemmin, viime työaikalain uudistuksen yhteydessä, niin mahdollistettu tiettyjä yleissitovan kentän paikallisia sopimuksia silloin, kun sovitaan tietyistä säännöllisen työajan mukaisista järjestelyistä. Niissä sitten toisaalta on ollut jo tähänkin saakka, ja erikseen, määräys siitä, että tällainen paikallinen sopimus on irtisanottavissa päättymään sen työajan tasoittumisjakson päättyessä. Mutta tunnistatko sä? Mun on ehkä vaikea ajatella, että se voisi olla jotain pidempää kuin se kolme kuukautta, mutta onko jotain, mitä mä en huomioi tässä.

Steiner Nico (TEM)   1:11:57
Niin, mä ehkä pilkkoisin tässä… Kun kysyjä kysyy, että minkälaista irtisanomisaikaa noudatetaan paikalliseen sopimukseen, joka on tehty ennen tämän lainsäädännön voimaantuloa, niin se on sillä tavalla vähän monitahoinen kysymys, että me ei nyt sinänsä tiedetä, että onko kysyjä normaalisitovuuskentässä, onko hän yleissitovuuskentässä, kysyykö hän kysymyksen siltä kantilta. Onko mikä työehtosopimus, jonka kelpuutuksen nojalla tuo paikallinen sopimus on tapahtunut, niin mitä se sanoo tästä irtisanomisajasta? Sanooko kenties mitään, tai että onko siellä työehtosopimusosapuolet jotakin tarkoittaneet, että minkä pituinen tuon kuuluu olla.

Nyt varmaan oletetaan niin, että työehtosopimuksessa ei ole halaistua sanaa irtisanomisajasta, eikä ole myöskään paikallisessa sopimuksessa irtisanomisajasta mitään ehtoa olemassa. Niin millä tavalla sitten tämmöinen kestosopimussuhteen luonteinen paikallinen sopimus irtisanotaan, niin siihen on varmaan vaikea sanoa mitään kategorista varmaa vastausta. 

Meillä on jo jotakin työtuomioistuimen ratkaisua, mitä muistelen, että silloin on jossakin tuon tyyppisessä tilanteessa työtuomioistuin saattanut ajatella, että kolmen kuukauden irtisanomisaika olisi mahdollinen. Mutta se, että kuinka kategorinen ja yleispätevä neuvo tämä on, ehkä ei ole sellainen. Mutta sitten kun me mietittiin tuota paikallisen sopimisen edistämiseen tähtäävää lainsäädäntöä valmisteltaessa sitä, että näihin varmaan jonkinlainen irtisanomisaika on syytä säätää niiden sopimusten osalta, jotka tehdään ikään kuin tätä laissa olevaa poikkeusjärjestelyjä hyödyntäen. 

Siis tessistä poiketen tehdäänkin paikallinen sopimus, vaikka luottamusvaltuutetun kanssa, niin näihin sopimuksiin on hyvä ulottaa jonkinlainen irtisanomisaika, ja me päädyttiin oikeastaan tuon työtuomioistuimen ratkaisukäytännön pohjalta tuohon kolmeen kuukauteen. Eli vuodenvaihteen jälkeen tehdyt paikalliset sopimukset, jotka tehdään tuon lain poikkeusjärjestelyn puitteissa luottamusvaltuutetun kanssa, niin ne on irtisanottavissa nyt sitten kolmen kuukauden kuluessa, jollei ole sovittu lyhyemmästä irtisanomisajasta joko tessissä tai paikallisessa sopimuksessa. 

Tämmöinen tämä tilanne on, että tässä nyt täytyy ottaa huomioon se, että ennen vai jälkeen lain, normaalisitovuuskenttä vai yleissitovuuskenttä? Että joudun vähän silleen ympäripyöreästi tähän nyt sitten vastaamaan.

Eriksson Aki (AVI)   1:14:53
Ei se mitään, vastaus oli kuitenkin sisällöltään johdonmukainen, niin sen täytyy meille kelvata tässä tilanteessa. 

Steiner Nico (TEM)   1:15:01
Toivotaan niin.

Eriksson Aki (AVI)   1:15:15
Joo, se on hyvä lähtökohta. Lopuksi sitten meillä on vielä muutama kysymys tuosta sopimuksen toimittamisesta ja siihen liittyvistä julkisuuskysymyksistä.

Tosiaan muistutuksen omaisesti, että kun yleissitovan työehtosopimuksen nojalla tehdään paikallinen sopimus, niin se on kuukauden kuluessa toimitettava työsuojeluviranomaiselle – ellei nyt sitten kyse ole tämmöisestä työntekijän kanssa tehtävästä sopimuksesta, se oli se poikkeus. Mutta tällainen on meille toimitettava työsuojeluun, ja kysyjä kysyy, että saako ammattiliitot ne nähtävilleen, esimerkiksi riitatapauksissa, niin meiltä pyytämällä.

Tämä ei pelkästään kosketa ammattiliittoja, vaan ihan kaikkiakin. Eli sinänsä ne on viranomaiselle toimitettuja asiakirjoja, viranomaisen asiakirjoja, ja ne ovat julkisia, ellei niissä jotain salassapidettävää ole. Se sitten tietysti ratkaistaan aivan asiakirjakohtaisesti, että onko siellä jotain salassa pidettävää tietoa. Mutta lähtökohta kuitenkin on se, että viranomaiselta julkisia asiakirjoja pyynnöstä saa, ja niin myös näitä paikallisia sopimuksia.

Ja sitten, niin tämä vuokratyöntekijöiden tilanne tässä myöskin sopimusten toimittamisen osalta nousi esiin. Eli kysytään sitä, että miten sitten – tätä on ehkä syytä vähän miettiä laajemminkin, kuin tämän toimittamisvelvollisuuden kannalta, koitan muokata hiukan tätä kysyjän kysymystä – eli tilanne, jossa henkilöstöpalvelualan yritys vuokraa työntekijän käyttäjäyritykseen, ja tämän vuokratun työntekijän työsuhteeseen tietysti noudatetaan sitten käyttäjäyritystä sitovan työehtosopimuksen määräyksiä. Ja nyt sitten tämä käyttäjäyritys on neuvotellut, tai sopinut paikallisesti tietyistä työehdoista, niin aloitetaan siitä, että sovelletaanko näitä käyttäjäyrityksen paikallisesti sopimia työehtoja, niin noudatetaanko niitä tähän vuokratyöntekijään.

Steiner Nico (TEM)   1:17:38
Niin työehtojen määräytyminen vuokratyössä on… sehän on ilman paikallisia sopimuksiakin… Siinä on tavallaan ikään kuin etusijajärjestys, joka ei kenties ole ehkä ihan yksinkertaisimmasta päästä, mutta se on vallinnut jo meillä työlainsäädännössä aika pitkään. Eli että ensin täytyy määritellä, mitä työehtosopimusta sovelletaan vuokratyöntekijään. Siitä löytyy oma säännöksensä työsopimuslaista, joka lähtee
liikkeelle ensi sijassa vuokrausyritystä koskevan työehtosopimuksen pohjalta, ja jossain vaiheessa sitten etusijajärjestyksessä tulee myös käyttäjäyritystä koskeva työehtosopimus mahdolliseksi. 

Paikallisia sopimuksia… Se, että voidaanko tehdä paikallisia sopimuksia vuokratyöntekijään, niin se riippuu siitä työehtosopimuksesta, mitä kulloinkin sovelletaan kyseiseen vuokratyöntekijään. Että koskeeko vuokrausyritystä työehtosopimus, vai määräytyykö se sitten sieltä käyttäjäyrityksen työehtosopimuksen pohjalta ne työehdot.

Tästä riippuu se, että kummalta puolelta tarkastellaan niitä paikallisen sopimisen kelpuutuksia, ja paikalliset sopimukset voi sitten tehdä sen kulloinkin soveltuvan työehtosopimuksen pohjalta, jos siellä semmoinen valtuutus on.
Eriksson Aki (AVI)   1:19:18
No näinpä, näinpä joo, mä kans jäin tässä… mä heitin ehkä pienen kierrepallonkin sinne sun suuntaan suuntaan, ja jäin itse vielä miettimään niin kuin käytännön tilannetta. 

Ehkä kysyjänkin näkökulmasta semmoinen keskeinen tilanne voisi olla vaikka se, että on sovittu työehtosopimuksen mahdollistamasta jostain työaikajärjestelmästä, ja sitä kautta sitten sitä noudatetaan kaiketi siinä, kun se vuokratyöntekijä menee käyttäjäyrityksen töihin. Hän sujahtaa sinne ikään kuin samaan työaikajärjestelmään, hänen työtään johdetaan ja valvotaan sieltä käyttäjäyrityksen toimesta, sen henkilön vuokrauksen ajan luonnollisesti, ja sitten noudatetaan niitä kulloinkin käyttäjäyrityksessä voimassa olevia työaikajärjestelyjä. Siitä tehty paikallinen sopimus, niin sen meille toimittaa tietysti sitten se käyttäjäyritys, kun siellä se on tehty. 

Mutta sitten varmaan voisi olla myös niin, että tämä henkilöstövuokrausyritys, henkilöstöpalvelualan toimija, joka sen työntekijän vuokraa, niin varmasti voisi sen ikään kuin erillissäännöksen kautta neuvotella käyttäjäyritystä sitovan työehtosopimuksen, yleissitovan työehtosopimuksen nojalla neuvotella paikallisen sopimuksen siellä, ikään kuin työnantajan piirissä, siellä henkilöstövuokrausyrityksessä. Ja mikäli se nyt vaikka sitten liittyy, sanotaan nyt vaikka lomarahan maksuajankohtaan, tai lomapalkan, vuosilomapalkan maksuajankohtaan, niin tämmöisen sopimuksen sitten tietysti meille toimittaisi se henkilöstöpalvelualan yritys, eli se työnantaja, joka on sitten neuvotellut tällaisen paikallisen sopimuksen vuosilomapalkan maksuajankohdasta. 

Eikö tätä jotenkin tälleen voisi konkretisoida?

Steiner Nico (TEM)   1:21:12
Niin, varmaan kannattaa sen, joka paikallisen sopimuksen tekee, niin voisi hänen tehtävänsä sitten toimittaa sopimus. Tätäkö tarkoitit?

Eriksson Aki (AVI)   1:21:26
Niin no, tavallaan tätä juu, mutta että periaatteessa jonkun toisen työnantajan työntekijään voidaan kyllä soveltaa jotain paikallista sopimusta, josta tämä työnantaja kyllä tulee tietoiseksi, mutta se ei ole hänen tehtävänsä sitä enää toimitella, kun se on toimitettu jo sen käyttäjäyrityksen toimesta, toivon mukaan.

Steiner Nico (TEM)   1:21:46
Niin aivan joo.
Eriksson Aki (AVI)   1:21:47
Niin että se, että se laajentuu sen soveltaminen koskemaan toisen työnantajan työntekijöitä noin välillisesti, niin se ei lisää semmoista toimitusvelvollisuutta. Mä ymmärrän, että tähän toimitusvelvollisuuden kytkeytyy semmoisia, ja on syytäkin selvittää itselleen, varsinkin jos henkilöstövuokraustoimialalla toimii, että mitä velvollisuuksia tähän nyt kytkeytyy. Ettei vaikka sitten laiminlyöntimaksua, ettei joudu sen kohteeksi, niin tämä oli sinänsä hyvä täsmentävä kysymys. Mutta riippuu kovasti siis tilanteesta, mutta tämmöisenä yleissääntönä, niin se toimittaa, joka neuvottelee, joka sopii. Se oli se hyvä kiteytys.

Steiner Nico (TEM)   1:22:26
Joo.

Eriksson Aki (AVI)   1:22:28
No sitten viimeisenä kysymyksenä: Mitkä kaikki paikalliset sopimukset on toimitettava aluehallintovirastolle? Meille on esimerkiksi oma paikallinen matkustussääntö ollut voimassa vuodesta nakki alkaen.

Tämä oli ihana ilmaisu, joten sanoin sen suoraan sellaisenaan. Tässä ehkä nyt sitten palataan taas siihen, voisiko sanoa perusasetelmaan, että mitä sopimuksia tämä toimitusvelvollisuus edes koskee. Tässä nyt käytettiin esimerkkinä matkustussääntöä. Ensin lähdetään kaiketi rakentamaan sitä, että perustuuko se nyt noin ylipäätänsä yleissitovaan työehtosopimukseen. Eli meillä taitaa voida olla kaikenlaisia paikallisia sopimuksia. 

Sä, Nico, olet käyttänyt tätä, miten parkkipaikat jaetaan -esimerkkiä, joka ei käsittääkseni missään voisi… tai ei työehtosopimuksessa sellaisia määräyksiä ole, mutta se saattaa silti olla aivan keskeinen kysymys työpaikalla, kun neuvottelupöytään istutaan. Se, että tässä nyt sitten toimittamisvelvollisuuden kannaltakin, niin niiden sopimusten osalta on toimittamisvelvollisuus, jotka perustuvat yleissitovaan työehtosopimukseen, ja siellä olevaan paikallista sopimista kelpuuttavaan säännökseen. Eikö näin? Tämä on se raja.

Steiner Nico (TEM)   1:23:58
Joo kyllä, tämä on varmasti se raja. Mutta kysymyksen osalta ehkä menen vielä jopa napsun verran vielä tuosta taaksepäin siinä mielessä, että kun kysyjä kysyy matkustussäännöstä… En tiedä, voi olla tietysti näin, että joillain työpaikoilla näistä asioista sovitaan työnantajan ja henkilöstön edustajan välillä. Mutta varmaan kenties sitten monella työpaikalla, niin tämä on semmoinen työnantajan direktiovallan piirissä olevan ikään kuin yksipuolinen ratkaisu, jossa työnantaja ilmoittaa – tai kenties valmistelee kyllä hyvässä yhteisymmärryksessä henkilöstön edustajien kanssa – mutta kuitenkin tavallaan tämä tulee sitten sitä työnantajan direktioputkea pitkin noudatettavaksi työpaikalla.

Mutta sitten, jos kysymys on jostakin paikallisesta sopimuksesta, joka ei liity työehtosopimukseen, niin kuin oon joskus käyttänyt tällaista – juuri sitä mitä 
mainitsit – tuo, että sovitaan nyt nuo, että miten nämä firman edustalla olevat parkkipaikat jaetaan, niin nehän on sitten sen tyyppisiä paikallisia sopimuksia, joiden kelpuutus ei tule ainakaan työehtosopimuksesta. Luulisin ainakin niin, että tämmöisiä moisia kelpuutuksia siellä ei ole. Eli se on vaan semmoista paikallista sopimustoimintaa, joka ei liity yleissitovaan työehtosopimukseen. Tämä normi, että paikalliset sopimukset toimitetaan työsuojeluviranomaiselle, niin se on sisällytetty nimenomaan siihen sellaiseen säännökseen, joka käsittelee yleissitovan työehtosopimuksen nojalla tehtäviä paikallisia sopimuksia, ja sen myötä se velvollisuus liittyy sitten vain tämän tyyppisiin paikallisiin sopimuksiin. Tällainen vastaus.

Eriksson Aki (AVI)   1:25:49
Joo, juuri näin, hyvin kiteytetty. Mä jäin oikein miettimäänkin tota, että siinä saattaa sellaista arjen epäselvyyttä helpostikin tulla. Toi oli hyvä askeleen taaksepäin otto, että mitä ylipäätänsä on sopiminen, ja mitä on henkilöstön osallistaminen, mutta toisaalta työnantajan direktiovallan käyttö. Että tietysti meillä sitten saattaa toisaalta lainsäädännöstä tulla sellaisia, että osallistetaan ja käsitellään yhteistoiminnassa,
ja tällaisia ilmaisuja, jotka sitten ajatuksellisesti saattaa hämätä siitä, että olisi joku sopimus. Mutta ehkä nimenomaan tämän paikallisen sopimisen osalta, niin on syytä muistaa, että sopimuksessa nimenomaan sitten kaksi osapuolta, vaikka toisella osapuolella olisikin kaksi sopijaa, mutta kaksi osapuolta sopii jostain. Se on eri asia kuin se, että työnantaja määrää, mutta ennen sitä on osallistettu ja yhteistoiminnassa käsitelty. Niin, tämä oli hyvä pesäeron tekeminen vielä tähän loppuun.

Steiner Nico (TEM)   1:27:00
Joo, se on varmaan niin kuin arki arkityöelämää, että työnantaja saattaa käydä keskusteluja erilaisista asioista, kehittämisasioista ja sellaisista asioista, jotka muutoin kuuluu työnantajan päätösvallan piiriin. Mutta kuitenkin alistaa sen pohdinnan myöskin henkilöstön edustajalle sillä tavalla, että pallotellaas tätä kysymystä vähän, miten täällä tämmöinen kannattaisi ratkaista. Se on sopimuksen kaltaista, tai yhteisymmärrystä ja semmoista samassa veneessä toimimisen ideaa. Mutta tolleen teknis-muodollis-juridisesti, niin siinä varmaan edelleen se työnantaja käyttää direktiota, vaikkapa henkilöstön edustaja siinä on myötävaikuttamassa, ja antamassa ideaa ja muuta ja tän tyyppistä. Eli se on sitä semmoista vuorovaikutteisuutta työpaikoilla. 

Eriksson Aki (AVI)   1:27:59
Kyllä, just näin, ja se tietysti osaltaan luo hyvän pohjan sitten tämmöisen paikallisen sopimisen kulttuurille. Että jos se keskustelu muuten on avointa ja semmoista yhdessä rakentavaa. 

Kiitos, Nico, oikein paljon kun olit mukana. Saatiin paljon selvyyttä näihin todella tärkeisiin, ja nimenomaan arkeenkin, ja semmoiseen käytännönläheisyyteen pureviin kysymyksiin. Että siinä mielessä tämä varmasti toi lisää sen webinaarin päälle, ikään kuin sitten niitä strösseleitä ja semmoista hyvää pikku nippeliä, joka kuitenkin sitten siellä arjessa täytyy ymmärtää, jos meinaa onnistua tässä paikallisen sopimisen viidakossa. Kiitos, kiitos sulle ja kiitos kaikille, kun jaksoit kuunnella tänne saakka.

Steiner Nico (TEM)   1:28:51
Kiitos.