Tekstivastine Työsuojelua puhekielellä -podcastin jaksolle: https://youtu.be/bYHtqJr-tY4

---

Virpi Vento:
Kun työntekijä lähetetään ulkomailta Suomeen, niin mitä velvollisuuksia se tuo työvoiman tilaajalle ja mitä työnantajalle? Tästä puhumme tämänkertaisessa Työsuojelua puhekielellä -podcastin jaksossa. Tervetuloa kuulolle. Minä olen viestintäasiantuntija Virpi Vento, ja lähettämisen asiantuntijana paikalla on ylitarkastaja Riikka Mandelin-Hakala. Tervetuloa Riikka:.

Riikka Mandelin-Hakala:
Kiitos Virpi ja tervetuloa myös kaikille kuulijoille.

Virpi: 
Riikka:, sinä olet työsuojeluviranomaisen leivissä erikoistunut nimenomaan työntekijöiden lähettämistä koskevaan lainsäädäntöön. Kerrotko, miksi juuri tästä aiheesta on haluttu tehdä podcast?

Riikka:
Joo, siis tämähän on aihe, joka on aina kiinnostava ja ajankohtainen, ja ei sinällään mitään uutta, että tämä lainsäädäntöhän meillä on ollut pitkään voimassa niin kuin muissakin unionin jäsenmaissa, mutta koska me täällä työsuojelussa hoidetaan tällaista lähettämisen yhteysviranomaisen tehtävää, niin me vastaillaan jatkuvasti kysymyksiin, jotka lähettämistä koskee ja niitä saadaankin aika paljon.
Ja mä ajattelen, että se on ihan selvää kun liikutaan tietyllä tavalla kahden eri valtion lainsäädännön välillä, niin joudutaan hiukan ottamaan enemmän selvää, että mitkä on ne säännöt, jotka nyt tähän meidän tilanteeseen just pätee, ja miten me osataan nyt tässä tilanteessa toimia oikein. Mun mielestä usein se vastaus kuitenkin näihin kysymyksiin, mitä meille paljon tulee, niin riippuu pohjimmiltaan siitä, että onko ylipäätään kyse lähettämisestä vai ei.

Virpi: 
Ketkä näitä kysymyksiä teille sitten esittävät eli kenelle tämä podcast on erityisesti suunnattu?

Riikka:
No, kuka tahansa voi tietysti esittämä näitä kysymyksiä, mutta erityisen paljon tulee työnantajien edustajilta ja yrityksiltä, jotka työnantajien puolesta sitten toimivat. Ja mä uskoisin että tästä hyötyy juurikin nämä työnantajien edustajat ja heitä auttavat yritykset, eli puhun nyt niistä työnantajista jotka on ulkomailta lähettämä näitä työntekijöitä Suomeen.
Mutta sitten mä ajattelen myös, että niin kuin meidän otsikossakin sanotaan, niin tilaajat tässä tullaan huomioimaan, koska tilaajilla on näitä velvollisuuksia mitä lähettämiseen liittyy.
Ja toki sitten tässä ylipäänsä nyt halutaan antaa sitä perustietoa lähettämisestä, jotta kaikkien yritysten, joita asia koskettaa, sekä työnantajan että tilaajan ja ehkä muidenkin on helpompi ymmärtämä mistä on kyse ja täyttämä ne omat velvollisuutensa lähettämisen osalta ja hoitaa ne oikein.

Virpi: 
Kuulostaa hyvältä. Mainitsit, että kun teiltä kysytään neuvoa niin usein pitämä ensin selvittämä, että onko tapauksessa kyse lähettämisestä vai ei, ja vasta sitten tiedetään, että pitämäkö tätä lainsäädäntöä noudattaa. Niin kertoisitko tähän alkuun lyhyesti ja mahdollisimman kansantajuisesti, että mistä voi tietämä onko ulkomailta Suomeen tullut työntekijä niin sanottu lähetetty työntekijä?

Riikka: 
Joo eli työntekijöiden lähettäminen tarkoittaa siis sitä, että ulkomaalaisen työnantajan työntekijä tulee Suomeen jostain toisesta valtiosta, ja tulee tänne tilapäisesti työskentelemään, koska on tehty sopimuspalvelujen tarjoamisesta. Tämmöiset rajat ylittävästä palvelun tarjoamisesta. Ja jos nyt puhutaan kansankielellä, niin Suomessa ehkä voitaisiin puhua komennustyöstä tai ulkomaan komennukselta usein myös tässä yhteydessä, ja tämä ei mitenkään rajoitu mihinkään tiettyyn toimialaan, vaan ihan toimialasta riippumatonta. Eli lähettämistä voi tapahtua ihan millä toimialalla tahansa.
Ehkä on hyvä avata nyt ihan käytännön esimerkillä, että esimerkiksi semmoinen tyypillinen lähettämisen tilanne voisi olla, että vaikka virolainen yritys sopii toiseen yrityksen kanssa rakennusurakasta vaikkapa jonkun ikkunoiden asentamisesta esimerkiksi ja se työ tehdään täällä Suomessa tietyssä kohteessa ja sitä varten tarvitaan ne asentajat suorittamaan se työ, joten he tulee Suomeen työskentelemään tämän projektin verran, ja sen jälkeen palaa sinne lähtömaahansa Viroon, niin tämä olisi mun mielestä aika semmoinen perusesimerkki siitä, että milloin on lähettämisestä kyse. Eli se yritys tarjoaa sitä palvelua, sitä asennustyötä täällä Suomessa, ja sitä varten tarvitaan niitä työntekijöitä, jotka tulee Suomeen sen projektin ajaksi.
Ehkä mä vielä nostan tähän sitten semmoisen vertailukohdan eli toiseen esimerkkiin, joka sitten ei olisi lähettämistä, jotta tämä ehkä vielä avaa asiaa enemmän. Eli jos meillä on työntekijä, joka itse hakeutuu tänne Suomeen, päättämä itse tulla Suomeen ja täällä Suomessa hakee töitä ja hänet palkataan, niin silloin hän ei ole lähetetty, vaan hänet palkataan Suomessa. Hän on itse vapaasti tänne tullut vapaan liikkuvuuden nojalla
Ja vielä ehkä voisi ajatella, että tosiaan tässä on tämmöinen ero palvelujen ja henkilöiden vapaan liikkuvuuden välillä, että se tietysti on semmoinen siellä pohjalla oleva ero, mikä on hyvä huomata. 
Mutta sitten vielä mä voisin tätä jakaa neljään tekijään, mitä aina pitämä olla, jotta kyse on lähettämisestä, jotta tämä nyt ehkä vielä on helpompi käsittämä: Eli siinä on aina se ulkomaalainen työnantajayritys. Sitten meillä on työntekijä, joka on työsuhteessa siihen yritykseen. Se työ on tilapäistä. Ja vielä viimeisenä se työ perustuu sopimukseen palvelutarjonnasta, eli työlle on olemassa tilaaja.

Virpi: 
Eli aika monta tekijää täytyy huomioida. Mutta mennään näihin neljään tekijään vähän tarkemmin. Eli ensimmäinen tekijä, jonka luettelit, oli että työnantajan on oltava ulkomainen yritys. Niin mistä tilaaja tietämä että yritys on ulkomainen? Riittämäkö jos tarkistaa että yrityksellä on suomalainen y tunnus?

Riikka:
No se ei valitettavasti ihan täysin kerro vielä yrityksen kotipaikkaa. Eli kotipaikka määrittämä sen, että onko nyt Suomeen suomalainen yritys vai vai ulkomaalainen. Eli yrityksellä voi olla vaikka y-tunnus täällä Suomessa, mutta kotipaikkaa ei välttämättä ole. Mä kannustan käyttämään yritystietojärjestelmä YTJ:n nettisivua, jossa hyvin selkeästi aina näkyy, että mikä se yrityksen kotipaikka on. Yrityksellä siis kotipaikka Suomessa on silloin, kun se on merkitty tänne Suomen kaupparekisteriin.

Virpi: 
No entä sitten tilaaja? Pitämäkö tilaajan olla suomalainen yritys, jotta olisi kyse työntekijän lähettämisestä?

Riikka: 
Ei tarvitse olla, kyllä ulkomaalainen yritys voi tehdä Suomessa sopimuksia esimerkiksi alihankinnasta tai vuokratyöstä toisen ulkomaalaisen eli sen lähettämän työnantajayrityksen kanssa. Olennaistahan tässä on, että se sovittu työ tehdään täällä Suomessa.

Virpi: 0
Selvä juttu. Sitten toinen tekijä tästä neljän tekijän listasta. Eli lähettäminen koskee työntekijöitä, jotka ovat työsuhteessa. Tarkoittaako tämä nyt sitä, että yrittäjä ei voi olla lähetetty työntekijä?

Riikka: 
Joo kyllä tämä nimenomaan koskee niitä työsuhteessa olevia työntekijöitä. Mutta sitten samaan aikaan täytyy muistaa se, että yrittäjyyden ja työsuhteen rajapintaa arvioidaan työskentelymaan lainsäädännön mukaisesti. Ja koska meillä on Suomessa aika paljon yleistynyt tällaiset vähän erilaiset uudet työnteon muodot, niin kuin kevytyrittäjyys, mitä me tosi paljon valvonnassa havaitaan ja kohdataan tuolla kentällä, niin meidän täytyy sitten arvioida meidän lainsäädännön mukaan, että onko tässä kyse nyt työsuhteesta vai yrittäjyydestä. Ja me tehdään sitä sitten työsopimuslain soveltamisen kautta, että meneekö tämä nyt siihen työsuhteen tunnusmerkistöön tämä nimenomainen tapaus vai ei. Jos tullaan siihen tulokseen, että Suomen lainsäädännön työsopimuslain mukaan katsotaan, että tässä nyt olisi työntekijästä kyse, niin silloin se lähetettyjen lakikin tietenkin. Että jos muut edellytykset täyttyy, niin silloin se lähetettyjen lakikin voi tulla sovellettavaksi vaikka siellä lähtömaassa sitten olisikin ajatus että henkilöyrittäjänä toimisi, niin tämä on hyvä tiedostaa.

Virpi: 
Aivan. Eli tämä melko kinkkinen oikeus suhteen arviointi ulottuu sitten myös tänne lähetettyyn työvoimaan.
Ja sitten kolmas tekijä eli työntekijän lähettäminen on luonteeltaan tilapäistä. Niin mitä tämä tilapäistä tarkoittaa? Kuinka pitkä aika se voi olla?

Riikka: 
Tämä on hyvä kysymys ja tätä paljon myös meiltä sähköpostissa aina kysellään, että kun tosi lyhyeksi aikaa lähetetään, niin koskeeko nämä velvollisuudet, mutta me joudutaan toteamaan siihen, että laissa ei ole säädetty mitään tällaista aikarajaa eikä toisaalta myöskään ylärajaa silleen, että mitä tämä tilapäisyys lähettämisen yhteydessä tarkoittaa. Eli toisaalta hyvin lyhytkin työskentely Suomessa voi olla lähettämistä.
Ja se tulee siihen lain soveltamisalaan. Eli jos nämä kaikki muut ehdot tässä täyttyy, ja sitten toisaalta myös tämmöinen pitkäkestoisempikin työ, niin se voi edelleen olla lähettämistä siinä pitkäkestoisessa työssä. Mä ehkä miettisin sitä, että mikä on ollut se tarkoitus, että onko oikeasti tarkoitus toistaiseksi työskennellä Suomessa vai onko tarkoitus sitten kuitenkin aina palata sinne lähtömaahan. Niin sitä voi sitten peilata tilapäisyyden arvioinnissa. Ja sitten täytyy vielä muistaa, että jos on tämmöinen oikeasti pidempi lähettämisen työskentely kesto Suomessa, niin vähintään 12 kuukautta eli vuoden kestäessä täytyy jo soveltaa pitkäkestoisen lähettämisen ehtoja eli hiukan laajemmin. näitä Suomen työehtoja, kun se lähettäminen kestämä tosiaan yli vuoden.

Virpi: 
Ja sitten tässä listassa oli vielä neljäs ja viimeinen tekijä, jolla voi arvioida, että onko kyse lähettämisestä vai ei. Eli lähettäminen perustuu sopimukseen palvelun tarjonnasta. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

Riikka: 
No käytännössä se tarkoittaa sitä, että tullaan Suomeen nimenomaan tarjoamaan sitä palvelua eli on näiden yritysten välinen sopimus siellä työskentelyn taustalla. Eli sen työnantajayrityksen ja tilaajayrityksen välillä on sovittu, ja sitten ne muodot mitä tässä on myös määritelty, että minkälaisista sopimuksista on kyse ja niitä on 3: eli se on sitten joko alihankinta- tai vuokratyö, tai yritysryhmän sisäinen siirto.

Virpi: 
OK. Eli nyt on ymmärtääkseni käyty varsin perusteellisesti ohjeet sen arviointiin, että onko kyse työntekijän lähettämisestä vai ei. Ja jos nyt tässä vaiheessa kuulija toteaa, että kyllä vain tässä meidän tapauksessa taitaa olla kyse lähettämisestä, niin mitä siitä sitten seuraa? Mitä merkitystä sillä on?

Riikka: 
No silloin mun mielestä aika iso merkitys siltä kannalta, että työnantajien tietysti pitää pystyä noudattamaan niitä velvollisuuksia mitä laista heille tulee, ja jotta näin pystyy tekemään ja toimimaan oikein, niin täytyy ensin tietää, että mitä velvollisuuksia on ihan työnantajana ja sitten toisaalta näiden yritysten täytyisi pystyä myös sinne tilaajalle kertomaan, että onko kyse lähettämisestä, koska tilaajalla on sitten lähettämisen suhteen niitä omia velvollisuuksiaan.
Tiedostan toki, että nämä ulkomaalaiset yritykset ei välttämättä nyt tällaista suomenkielistä podcastia juurikaan kuuntele. Mutta meille tulee paljon kysymyksiä heidän sopimuskumppaneiltaan tai erilaisista lakikonsulttitoimistoista, jotka mä uskoisin että pystyy tätä viestiä ja sitten viemään ja auttamaan tässä asiassa näitä ulkomaalaisia yrityksiä.
Ja vielä kun mä viittasin noihin erityisiin velvollisuuksiin mitä lähettämiseen liittyy, niin siinähän siis kyse työnantajan kohdalla on siitä, että näitä velvollisuuksia ei tule muille kuin näille lähettävillä yrityksille. Mitkä siis näitä mitä me tässä nyt käsitellään erityisesti, että työnantajalla toki sitten on paljon muita, ja ihan kaikkea on ihan turha yksi podcastiin laittaa. Mutta se mitä nyt lähettämiseen liittyy erityisesti, niin jos on lähetetty työnantaja, niin silloin täytyy se ilmoitus lähettämisestä tänne työsuojelun tehdä. Täytyy olla myös edustaja Suomessa ja sitten täytyy pitää tiettyjä asiakirjoja saatavilla sekä lähettämisen ajan että sen lähettämisen jälkeenkin vielä.
Ja nämä ei koske tosiaan sellaisia ulkomaalaisia yrityksiä, jotka Suomessa ihan pysyvästi jatkuvasti toimii ja täällä Suomessa työntekijänä ottaa palvelukseen.
Mä nyt kaksi eroa tässä tuon sen takia esiin, että me ollaan nyt valvonnassa viime vuosina havaittu, että tulee vastaan yhä enemmän näitä yrityksiä, jotka on täällä Suomessa enemmän pysyväisluontaisesti tai ainakin jatkuvasti, ja heillä voi olla jopa niin, että osa työntekijöistä onkin lähetetty ulkomailta ja osa onkin suoraan Suomesta palkattu. Niin haastetta tässä riittää, tämän tunnistamisessa, ja sen takia tästä on nyt hyvä olla tietoinen, että jonkun verran tosiaan näitä tilanteita sitten myös valvonnassa havaitaan.

Virpi: 
Sitten voitaisiin sukeltaa vähän syvemmälle näihin velvollisuuksiin, joita tuossa lyhyesti luettelit. Eli mitä velvollisuuksia työntekijän lähettäminen Suomeen tuo eri osapuolille?

Riikka: 
Joo eli niinku sanoinkin tuossa, että velvollisuuksia on sekä työnantajalla että työn tilaajalla, mutta myös näillä rakennustyömaiden pään toteuttajilla ja telakkatoimijoilla, niin mä voin niistä vähän myöhemmin sanoa, mutta aloitetaan nyt vaikka tästä työnantajasta. Tuossa oikeastaan luettelin jo ne, että ne lähetettyjen laista tulevat erityiset velvollisuudet eli ilmoituksen tekeminen, edustajan asettaminen ja tietojen saatavilla pito. Näin lyhyesti kolme asiaa. Meidän verkkosivuilla on näistä aika paljon tietoa, ja sitä kannattaa sieltä käydä lukemassa. Se on siis osoitteessa tyosuojelu.fi/lahetetty. Tämä kuulostaa hassulta, mutta löytyy kyllä paremmin, jos ääkkösiä ei käytä.
Muutama sana vielä ihan näistä jokaisesta kolmesta velvollisuudesta. Eli tästä ilmoituksesta, siitä aika usein kysytään sitä, että onko tämä ja tämä ilmoitettava, kun on lyhytkestoinen työ. Niin aina, kun työntekijä lähetetään Suomeen, niin se ilmoitus täytyisi tehdä. Että siinä ei ole semmoista kaiken kattavaa aikarajaa, että milloin ei tarvitsisi tai milloin tarvitsisi, vaan pääsääntö on, että aina ennen kun työ alkaa. Yksi poikkeus on, mutta se koskee sisäistä siirtoa, jos sisäisen siirron kautta henkilö tänne Suomeen lähetetään maksimissaan 5 päiväksi ja kyse ei ole rakennustyöstä, rakennusalan tehtävästä työstä. Silloin ei tarvitse tätä ilmoitusta tehdä, mutta muissa tapauksissa kyllä.
Ja sitten tästä edustajasta. Edustajan on siis tällainen lähetyksen tai lähettämisen aikana täällä Suomessa oleva henkilö tai yritys, joka pystyy asioimaan viranomaisten kanssa tarvittaessa.
Ja vielä tämä saatavilla pito, josta jo muutaman kerran mainitsin, niin siinä on tällainen 10 päivän aikaraja. Toisin kun näissä muissa asioissa. Eli jos se on niin lyhytkestoinen lähettäminen, että se kestää enintään 10 päivää, niin riittää että Suomessa pidetään saatavilla sen yrityksen perustiedot, työntekijöiden yksilöintiä koskevat tiedot, heidän työluvat ja työsopimukset. Mutta sitten jos lähettäminen kestää yli 10 päivää, niin myös työaikakirjanpito ja palkkalaskelmat sekä palkanmaksun suorittamista koskevat todistus. Vaikka tiliote on tällainen. Niin nämä asiakirjat sitten siinä tapauksessa pitäisi olla sillä tavalla saatavilla, että ne voidaan toimittaa, jos me viranomaisesta niitä pyydetään.

Virpi: 
Eli useampia velvollisuuksia on työnantajalla. Ja mainitsit tuosta nettisivusta, niin viedään nämä kaikki nettiosoitteet sinne podcastin kuvauskenttään, niin teidän ei tarvitse nyt bongata oikeaa kirjoitusasua tästä puheesta. Niin teidän on helpompi löytää ne.
Mutta Riikka, miten hyvin työnantajat sitten näitä edellä kuvattuja velvollisuuksia noudattaa?

Riikka:
No edelleen vaikuttaa siltä, että tämä ilmoituksen teko, että siinä on paljon vielä ehkä tietämättömyyttä, ehkä muita syitä, mutta että kun me näitä raportoidaan joka vuosi, niin ollaan huomattu, että joka vuosi tämä ilmoituksen tekeminen on se missä eniten just lähetettyjen työnantajien kohdalla havaitaan sitä puutetta. Eli ilmoitusta ei ole tehty. Tai sitten siinä on sitten ihan merkittäviä muita puutteita.
Nyt jos puhutaan sitten näistä meidän muista havainnoista, niin tekee mieli tässä nyt nostaa myös hiukan kahta asiaa, eli toi palkkaus ja työaikakirjanpito. Ne on toiset sellaiset, missä edelleen on lähes vuosittain huomattu, että aika paljon olisi parannettavaa vielä näillä työnantajilla.
Meillähän on sitten sellainen mahdollisuus – voisi myös ehkä kannustimestakin puhua – tässä lähetettyjen laissa, että yritykselle, joka ei näitä velvollisuuksia noudata, voidaan määrätä tällainen hallinnollinen seuraamusmaksu nimeltään laiminlyöntimaksu. Viime vuonna eli 2024 näitä määrättiin noin 300 000 euron edestä. Näistä löytyy aika paljon tarkemmin meidän vuosittaisessa raportissa, ja ne sieltä meidän internetsivuilta myös löytyy, jos haluaa tarkemmin tutustua aiheeseen.

Virpi: 
Kyllä, ja viedään tämäkin sinne podcastin kuvauskenttään. Eli toivottavasti tämä tieto näistä laiminlyöntimaksuista sitten myös kannustaa tämän ilmoituksen tekemiseen.
No entä sitten tilaaja mitä velvollisuuksia sillä taholla on joka tilaa lähetettyä työvoimaa ulkomailta Suomeen?

Riikka: 
Tilaajilla puhutaan tämmöisestä tiedon antovelvollisuudesta. Siinä tiedonantovelvollisuudessa on kaksi osaa. Se koskee tätä ilmoituksen tekemistä ja sitten se koskee tätä edustajan asettamista. Eli tilaajan osalta riittää se että, sovitulla tavalla sopimuksessa tai muussa asiakirjassa on annettu tieto tälle lähettävälle työnantajalle, että nämä velvollisuudet on sellaisia viranomaisvelvollisuuksia, jotka heidän Suomessa tulee hoitaa. Ja nämä tosiaan tulee siitä lähetettyjen laista. 
Sitten toinen tosi tärkeä asia, joka aina täytyy tässä yhteydessä nostaa, vaikka se ei nyt erityisesti mitenkään lähettäviä yrityksiä ja heidän tilaajia koske, vaan ketä tahansa tilaajaa, jolla on ulkomaalainen yritys sopimuskumppanina. Tämä on työnteko-oikeuden varmistaminen, kun on kyse ulkomaalaisista työntekijöistä, jotka tulee ulkomaalaisista yrityksistä. Eli siis käytännössä tarkoittaa, että tilaajan täytyy aina varmistaa, että sillä henkilöllä on lupa työskennellä ennen kuin työskentely alkaa. Ja sitten mä haluan vielä kolmannen seikan tähän nostaa, joka on ehkä vähän pienemmälle huomiolle meillä Suomessa jäänyt. Tämä sitten taas tulee jälleen kerran sieltä lähetettyjen lainsäädännön puolelta, eli palataan sinne. Eli vuokratyössä nimenomaan – tämä koskee siis vaan vuokratyötä – niin tilaajalla on semmoinen velvollisuus, että jos tämä henkilö lähetetään edelleen jonkin toiseen yrityksen alaisuuteen joko Suomessa tai ulkomailla, niin tämä pitää tietysti ilmoittaa sille työnantajalle. Tämähän nyt tietysti käy järkeen, että tässä ei ole mitään kovin ihmeellistä, että työnantajan täytyy tietää, että missä se hänen työntekijä työskentelee, jotta voi sitten omat velvollisuudet hoitaa. Mutta kuitenkin on sinne lakiin haluttu laittaa, että tilaajan täytyy ilmoittaa, jos työntekijä siirretään toisen yrityksen alaisuuteen. Tai sitten jos ihan sen saman yrityksen alaisuudessa jatkaa, mutta jos lähetetään edelleen ulkomaille sen tilaajan johonkin omaan työkohteeseen, niin silloinkin on tosi tärkeä ilmoittaa tälle työnantajalle.

Virpi: 
Aivan. No sitten jos lähetettyä työvoimaa tulee rakennustyömaalle, niin mitä velvollisuuksia on rakennustyömaan päätoteuttaja?

Riikka: 
Joo, nyt mä taas hyppään sitten oikeastaan pois tästä lähetettyjen laista, koska se tärkein velvollisuus on varmasti tämä työnteko-oikeuden varmistaminen tässäkin suhteessa. Mä haluan nostaa nyt tähän myös nämä telakkatoimijat, eli telakalla puhutaan tästä pääasiallista määräysvaltaa käyttävästä yrityksestä, niin se on samassa asemassa nyt näiden rakennustyömaiden päätoteuttajien kanssa tämän suhteen. Eli nykyään tämä työnteko oikeus pitäisi kaikilta henkilöiltä, jotka sillä alueella työskentelee, niin varmistaa. Eli jälleen ei koske erityisesti just niitä lähettäviä yrityksiä, vaan ihan kaikkia yrityksiä, jotka siellä hankintaketjussa on, ja heidän työntekijöitään.
Mutta sitten jos me palataan vielä tähän lähetettyjen teemaan, mistä tässä nyt pääasiassa kyse, niin täytyy sitten mainita tällainen pieni erikoisuus sieltä lähdettyjen laista. Eli siellä on niin on säädetty ihan oma velvollisuus sellaisesta tilanteesta, että jos se lähetetty työntekijä rakennustyömaalla joko rakennuttajalle tai pääurakoitsijalle ilmoittaa hänen palkanmaksua koskevasta puutteesta, niin silloin täytyisi tämän pääurakoitsijan tai rakennuttajan alkaa selvittämään sitä asiaa. Ja tähänkin on kytketty laiminlyöntimaksu, jos tällaista selvittämistä ei sitten tapahdu tämän seuraamuksena.

Virpi: 
Hei, kerrotko vielä, että minkä takia lähettämiseen on tällaista erityistä lainsäädäntöä tehty, että mihin sillä pyritään? Miksei riitä tämä meidän oma lainsäädäntö?

Riikka: 
Joo eli tässähän on siis kyse toisaalta työntekijän suojelemisesta täällä työskentelymaassa, mutta sitten myös reilun kilpailun edistämisestä EU:n sisämarkkinoilla. Eli nämähän on siis samat säännöt kaikille kaikissa EU:n jäsenmaissa, että lähettämisen lainsäädäntö ei ole mitään Suomen omaa keksintöä, vaan tulee ihan direktiivistä. Se alkuperäinen direktiivi on säädetty vuonna 1996, eli sinällään tämä ei mikään uusi asia ole, mutta toki on muuttunut tässä aika paljonkin. Matkan varrella on tullut erilaisia muutoksia, koska unioni on laajentunut ja on tullut sitten erilaisia tarpeita ja tarkennuksia tähän lakiin. Suomessa tosiaan nyt tällä hetkellä voimassa oleva lähetettyjen laki on säädetty 2016, mutta siihenkin on ehtinyt ihan pientä muutosta jo sen jälkeen tulemaan. Mutta tosiaan tuohon kysymykseesi vielä vastatakseni, niin siis halutaan tasapainottaa sitä palveluntarjonnan vapauden tuomaa yritysten liikkuvuutta ja sen mahdollisia seuraamuksia, mitä siitä voi tulla. Niin tasapainottaa toisaalta näillä reiluilla ehdoilla sekä työntekijälle että yrityksille.

Virpi: 
Eli nyt ollaan käyty läpi melkoinen joukko näitä perusasioita, eli ensin että miten arvioidaan, onko kyse lähettämisestä ja sitten toisaalta mitä velvollisuuksia siitä seuraa. Riikka, kerroit että teille tulee paljon kysymyksiä lähettämiseen liittyen, niin mennään seuraavaksi näihin ihan konkreettisiin kysymyksiin, joita teillä on tullut. Kerättiin niitä vähän valmiiksi tähän podcastiin, ja ensimmäinen kysymys kuuluu: Jos työntekijä tulee vain liikematkalle, niin onko hän lähetetty työntekijä?

Riikka:
Joo tämä on aika tyypillinen kysymys meille. Liikematkalla on siitä hieman hankala, että sitä ei ole meillä erikseen Suomessa mitenkään lainsäädännön tasolla määritelty. Eli tähän ei pysty antaa semmoista kyllä tai ei -vastausta, vaan se riippuu aina tilanteesta. Eli käsitteenä se ei rajaudu tällä lähettämiseen ulkopuolelle, eli me joudutaan silloin palaamaan ihan siihen lähettämisen määritelmään ja siihen soveltamisalaan: Onko tämä nyt semmoinen tilanne, joka tähän soveltamisalaan sopii vaiko ei? Eli se mitä mä nyt tässä sitten katsoisin että, onko kyse pohjimmiltaan siitä palvelun tarjonnasta. Että jos liikematka on sellainen, ettei siinä ole mitään palvelua vastaanottavaa tahoa, eli ei ole mitään tilaajaa täällä Suomessa, jonka lukuun tultaisiin tänne sitä työtä tekemään, tai sovittu siitä palvelusta, jota täällä tarjottaisi, niin silloinhan kyse ei ole lähettämisestä. Eli esimerkiksi mikä ei nyt olisi lähettämistä, niin joku messuvierailu, asiakashankinta Suomessa tai johonkin koulutukseen osallistuminen. Niin näistä nyt uskaltaa sanoa, että ne on sen luontoisia, että ei niihin sitä palveluntarjontaa liity ja lähettämisestä ei ole kyse.
Sen sijaan sitten joutuu nostamaan toisenlaisia hankalampia tapauksia, mitä tulee joskus vastaan, eli tämmöiset kokoukseen osallistumiset. Kokoukseen osallistuminen on ehkä semmoinen tyyppiesimerkki siitä, että ei voi oikein tietää, että onko siinä taustalla olemassa jonkunlainen sopimus palvelutarjonnasta näiden yritysten välillä vai ei.
Mutta usein kuitenkin näistä liikematkoista puhutaan myös semmoisissa tilanteissa, joissa se yritysasiakas on jo on jo tilannut jonkun palvelun, niin sen vuoksi ei voida yleisesti sanoa, että kaikki liikematkat ei olisi lähettämistä, vaan riippuu siitä kokonaisuudesta, mihin tämä liikematka kytkeytyy.

Virpi: 
Sitten kysymys, joita tulee rakennustyömaan päätoteuttajailta usein: Työmaalle on tulossa ulkomaisia työntekijöitä, joista saimme A1-todistukset, niin tarkoittaako tämä sitä, että heidän työlupa on kunnossa?

Riikka: 
Sitä tämä ei mitenkään tarkoita. Se on yksiselitteinen vastaus, mutta mä avaan hiukan enemmän tietysti tätä. Onhan toi silleen aika laaja kysymys, jossa pitää huomioida se, että mitkä teidän velvollisuudet on, että se on se työnteko-oikeuden varmistaminen, että yleensä mistä tässä kohtaa puhutaan ja sama tosiaan koskee näitä telakka-alueen pääasiallista määräysvaltaa käyttäviä yrityksiä. Mistä tuossa aikaisemmin jo mainitsin. Ja se on ihan selvää, että näitä lupaperusteita voi olla monenlaisia, että niistä on ihan hyvä aina välillä varmistaa, että sitä tietysti pidän tosi hyvänä ja ymmärrettävänä ja erityisesti lähetettyjen kohdalla. Sitten mä tässä kohtaa nyt nostan vielä tämän poikkeuksen, mistä paljon tulee kysymyksiä, koska kun puhutaan työluvan tai työnteko-oikeuden varmistamisesta, niin lähetetyt työntekijät voi tulla Suomeen toisesta EU-maasta. Silloin kun ne on toisen EU-maassa sijoittautuneen yrityksen työntekijöitä eli ei kolmansista maista vaan nimenomaan EU-maassa sijoittautuneen yrityksen työntekijöitä niin ne voi tulla ilman maahanmuuttoviraston myöntämää työlupaa määräajaksi, mutta silloin täytyy olla maksimissaan 6 kuukauden pituinen urakka, mitä he tulee tekemään. Ja se määräaika on se 90 päivää 180 päivän jaksolla, niin tämä on semmoinen erityistilanne, mikä näitä lähetettyjä koskee, että siinäkin jälleen palataan siihen, että miksi se on ihan tärkeää ymmärtää, että onko kyse lähettämisestä vai ei, niin niin tämä on yks niistä tilanteista.
Mutta tästä A1-todistuksesta, niin siitä on sitten toisaalta pakko tässä nostaa myös nämä tilaajavastuulain velvoitteet. Mä en nyt mene niihin sen tarkemmin, kun tämä podcast ei ole sen aiheena, ja siitäkin kyllä meillä aika paljon materiaalia tuolla saatavilla verkkosivuilla on, mutta siihenhän se myös sitten liittyy, että varmasti on syytä silloin tarkastella tilaajavastuuvelvoitteita myös, jos niitä A1-todistuksia esitellään.
Mutta tosiaan tuohon varsinaiseen kysymykseen nyt vielä palatakseni, niin sitä työnteko-oikeutta ei siitä A1-todistuksesta näe. Sehän osoittaa vaan sen, että sosiaaliturva- ja tapaturmavakuutus esimerkiksi työeläkevakuutus on lähtömaassa voimassa myös silloin, kun Suomessa työskennellään, ja ei tarvitse sitten sille henkilölle erikseen niitä täältä Suomesta ruveta hommaamaan vaan voi luottaa siihen, että lähtömaassa asia on kunnossa. Että sen se todistaa, mutta ei tosiaan sitten sitä työnteko-oikeutta.
Ja mitäs vielä? Halusin tästä sen sanoa, kun tämmöinen laaja kysymys, niin tekee mieli vastata siihen, että mitä kaikkia velvollisuuksia on niin niitä tietenkään voi nyt tässä kattavasti kaikkea luetella. Mutta ehkä mä sanon tuon veronumeroasian, että se on semmoinen kanssa mitä eri tahot useasti useasti kysyy, koska tietysti rakennustyömaalle telakoille tarvitaan se kuvallinen henkilötunnistekortti ja siihen tarvitaan veronumero, ja siinäkään ei ole mitään aikarajaa säädetty. Että lyhyissä työsuhteissa tai lyhyissä lähettämisen tilanteissa, niin se sama vaatimus pätee, niin se on hyvä aina tiedostaa, että saattaa joutua verotoimistossa asioimaan tämän asian suhteen.

Virpi:
Mainitsit tuosta tilaajavastuulaista, niin tekee mainostaa, että siitähän on aika tuore hyvä verkkoseminaaritallenne mikä löytyy sivulta tyosuojelu.fi/live. Siellä on kaikki meidän tulevat ja menneet verkkoseminaarin, niin sitä suosittelen kanssa lämpimästi, ja laitetaan tämäkin linkki sinne kuvaustekstiin.
No sitten tilaajien näkökulmaan, eli kerroit Riikka, että tilaajat kysyy usein, että miten pitää tehdä ilmoitus työntekijän lähettämisestä. Niin mitäs heille vastaat?

Riikka: 
Joo no tietysti vastauksena laitan sen linkin sinne sivuille, siellä on verkkolomake, mitä kautta se tehdään. Mutta toisaalta nyt pakko myös sanoa, että se ei ole tilaajan velvollisuus. Niin kuin tässä jo tuli ilmi, että se on se työnantaja, joka siitä vastaa, ja toki voi sitten sopia tilaajan kanssa hyvinkin, että hän sitten tekee sen työnantajan puolesta, koska se voidaan kokea ymmärrettävästi helpommaksi näin. Mutta vastuu on tietysti työnantajalla siitä asiasta, ja tilaajan vastuu rajoittuu siihen tiedottamiseen, mistä tuossa aikaisemmin jo kerroinkin. Eli sen ilmoituksen teosta kertominen ja edustajan asettaminen.

Virpi: 
Aivan. Sitten viimeisenä kysymyksenä: Eli jos tekee ulkomaiselle yritykselle etätöitä Suomessa, niin onko se lähettämistä?

Riikka: 
Tämä on kanssa mielenkiintoinen kysymys. Lyhyt vastaus olisi, että ei. Ja sitten tulee taas se, että meidän täytyy nyt olla sitten samaa mieltä, miten me tämä etätyö ymmärretään. Kyllä mä nyt uskon, että etätyö on aika vakiintunut termi jo tähän mennessä, mutta pakko on aina sitten varmistaa, että kai tässä on nyt kyse siitä, että etätyö on tällaista työtä, mitä se henkilö on sopinut työnantajan saakka kanssa tekevän jossain muualla kun siellä yrityksen tiloissa, mutta kuitenkin sitä samaa työtä mitä hän siellä kotimaassaan tekisi.
Eli jälleen kerran se palveluntarjonnan sopimus puuttuu siitä taustalta, vaan tämä työntekijä itse etätyössä hakeutuu tänne Suomeen ja sopii, että hän täältä käsin sitä samaa työtä suorittaa, kuin mitä siellä kotimaassa muutoin tekisi. Tämmöisessä tilanteessa ei tosiaankaan sitten ole kyse lähettämisestä, eli nämä velvollisuudet ei koske sitten sitä, että sitä ei tarvitse sitten miettiä.

Virpi: 
OK. Haluaisitko Riikka vielä kertoa, että millaisia on kinkkisimmät kysymykset, joita tästä aiheesta teille lähetetään?

Riikka: 
No joo mä mietin tätä paljon, koska näitä tulee jotenkin niin laidasta laitaan, ja mä itse kuitenkin ehkä koen, että kinkkisintä on semmoiset tosi spesifit erityiset työtehtävät. Koska kun meillä on Suomessa työehtosopimusjärjestelyt ja yleissitovat työehtosopimukset, niin pitää löytää aina se vastaavuus sieltä lähtömaasta tänne Suomeen, ja näissä voi olla hyvin uuden oppimista itsellekin, kun nämä on mitä moninaisempia nämä tehtävät, joihin Suomeen tullaan. Mä ajattelen, että siinä semmoinen, en mä tiedä kinkkisyys, mutta ehkä positiivisessa mielessä uuden oppimisen mahdollisuus on jatkuvasti läsnä.
Sitten toisaalta mietin myös sitä, että onhan meillä aina se haaste tässä neuvonnassa, että sen on tarkoitus olla yleisluonteista, että vaikka mä nyt sanon, että tulee spesifejä kysymyksiä ja niihin kuitenkin yritetään löytää tavallaan yleisluontoista vastausta. Eli mä tarkoitan nyt sitä, että eihän me tiedetä kaikkea siitä kokonaisuudesta, eikä kuulukaan, että se on se mitä meille kerrotaan ja sen pohjalta sitten parhaamme tehdään. Niin se luo semmoisen jatkuvan haasteen tietenkin siihen. Mutta tämä varmaan nyt on ihan kaikessa neuvontatyössä läsnä oleva asia, että ei mitenkään tähän erityisesti rajoitu, mutta joo, tällaisia haasteita ehkä tästä nyt tuli mieleen. Mut kyllä mä silti haluan sanoa, että tosi hyvä että yritykset kysyy ja selvittää näitä etukäteen, ja varsinkin just tätä työehtosopimusta. Musta se osoittaa kyllä sellaista oikeanlaista kiinnostusta asiaan, että sitä tiedustellaan jo ennen kuin tänne Suomeen tullaan.

Virpi: 
Kyllä. No niin, kiitos vastauksista, Riikka. Aletaan hiljalleen lähestyä podcastin viime metrejä, ja aika moneen kysymykseen jo vastasitkin tässä, mutta jos kuulijalle heräsi vielä kysymyksiä aiheeseen liittyen, niin mitä antaisit neuvoksi?

Riikka: 
Meille voi siis edelleenkin lähettämä kysymyksiä tähän meidän sähköpostiosoitteeseen, mitä me päivystetään. Eli [email protected]. Me vastataan siihen kielillä suomi, ruotsi, englanti. Valitettavasti ei muilla kielillä pystytä vastaamaan. Mutta kannattaa tosiaan kysyä jatkossakin just tästä lain soveltamisesta siihen teidän tapaukseen. Tai jos joku asia sieltä verkkosivuilta ei aukea; se on ihan selvää, että kaikkiin asioihin ei missään lakitekstissä ja verkkosivuillakaan pysty tyhjentävästi vastaamaan, niin mä pidän tosi hyvänä ja kannustan ihmisiä kysymään ja selvittämään asioita. Oikeastaan voisi kiittää kyllä myös näitä aktiivisia kysyjiä, joita meillä oikein mukavasti on, että kiitos heille, teitä vartenhan tätä työtä tehdään.

Virpi: 
Niinpä. Ja hei tämä osoite viedään kanssa sinne kuvaustekstin, niin voitte sen siellä käydä sitten nappaamassa. Ja samaan osoitteeseen voi myös lähettää palautetta tästä podcastista, otetaan oikein mielellään vastaan kaikkia kommentteja.
Nyt kiitän teitä kuulijoita mielenkiinnosta ja Riikka sinua keskustelusta ja hyvästä opastuksesta tämän melko monimutkaisen aiheen parissa.

Riikka: 
Kiitos munkin puolesta.