Laki antaa uutta toimivaltaa ulkomaalaisten metsämarjankeruun valvontaan
Kesäkuussa voimaan tullut laki luonnontuotteita keräävien ulkomaalaisten oikeudellisesta asemasta tuo viranomaisille uudenlaista toimivaltaa. Laki on aivan uusi ja se määrittää kerääjien oikeuksia sekä tasapuolistaa kerääjiä Suomeen kutsuvien ja keruun sekä majoittumisen Suomessa järjestävien toimijoiden velvollisuuksia, ja tämän myötä myös kilpailumahdollisuuksia. Keruualaan kohdistetuilla toimilla pyritään tukemaan luonnontuotealan raaka-aineiden saantia ja kansainvälisen kilpailukyvyn kehittymistä.
Ennen lakia ulkomaalaisten metsämarjanpoimijoiden asema oli pitkälti sääntelemätön. Työsuhteisiin perustuvaa lainsäädäntöä ja siihen nojaavaa työsuojelun valvonnan toimivaltaa ei voitu soveltaa, koska poimijoilla ei varsinaisesti ollut työnantajaa.
"Jokamiehenoikeudella tapahtuvan luonnontuotteiden keruun ei ole katsottu olevan työsuhteessa tehtävää työtä, vaikka tietyt toimijat järjestivät kerääjien matkan Suomeen ja ostivat heiltä kerätyn sadon. Nyt laissa tunnistetaan keruuseen liittyvät rakenteet ja miten valvontaa voidaan tehdä, kun kerääjä ja yritys eli toimija ovat sopineet keruusta”, kertoo Pohjois-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen tarkastaja Niko Huru.
Työsuojeluviranomaisten kannalta suurin muutos uudessa laissa on, että se mahdollistaa valvonnan kohdistamisen itsenäisen elinkeinonharjoittajan asioihin tavalla, jota ei ole tehty aikaisemmin. Laissa täsmennetään eri viranomaisten yhteistyötä ja toimivaltaa valvonnassa. Työsuojeluviranomaisten toimivalta rajoittuu tarkasti laissa määriteltyihin asioihin. Näihin kuuluu neuvontaa ja tukikohtailmoitusten käsittelyä sekä tarkastuskäyntejä kerääjien luona.
”Toisin kuin työsuhteisten kohdalla esimerkiksi kerääjien työnteko-oikeuden valvonta ei kuulu meille vaan poliisille ja rajavartiolaitokselle. Viranomaisten yhteistyö onkin ollut tärkeässä roolissa lain valmistelussa”, Niko Huru selventää.
Kerääjien oikeudet ja toimijoiden velvoitteet
Ulkomailta kutsutuille kerääjille määritellään laissa muun muassa oikeus päättää itse, kenen toimijan järjestämään majoitukseen asettuu, ja kenelle keräämänsä tuotteet myy. Kerääjät voivat päättää myös maahantulonsa ja kotiin paluunsa ajankohdan sekä itse keräämisen aikataulusta.
Keräämisen järjestävän ja tuotteet ostamaan tarjoutuvan toimijan laki puolestaan määrää muun muassa perehdyttämään kerääjät niin olosuhteisiin Suomessa kuin kerääjän oikeuksiinkin.
”Toimijan tulee seurata satotilannetta siten, että kerääjät voivat saavuttaa mahdollisimman suuren ansion. Toimijan velvollisuuksiin kuuluu myös se, että asuin- ja ruokailujärjestelyissä noudatetaan terveydensuojelusäädöksiä. Lisäksi keruupaikalle kulkemiseen pitää tarjota katsastettuja ajoneuvoja”, kertoo Niko Huru.
Ansaittu palkkio on kerääjille tietysti olennainen asia. Vähimmäisostohinnat sekä kerääjältä veloitettavat kulut tuleekin antaa kerääjän tietoon jo ennen Suomeen saapumista. Jos toimija rahoittaa matkakuluja ja takaisinmaksu tapahtuu keruuansioista, ei odotusajasta saa periä korkoa.
”Kerääjiltä saa periä kohtuullisia maksuja kuluista, mutta vain majoituksesta, ruokailusta, autojen käytöstä sekä varusteista”, huomauttaa Niko Huru. ”Kerääjiltä ei siis saa veloittaa esimerkiksi rekrytoinnin palveluista eikä keräämisessä tarvittavista tiedoista. Laissa asetetaan toimijalle velvollisuus huolehtia myös siitä, että muu toimijan lukuun toimiva taho noudattaa kulujen veloittamista koskevaa kieltoa.”
Kerääjän ansioiden seuranta tulee tehdä ajantasaisesti ja palkkio maksaa kokonaan ennen kuin kerääjä poistuu Suomesta. Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto seuraa ansioiden maksamista ja kulujen veloittamista. Työsuojeluviranomainen antaa tässä asiassa virka-apua ja ilmoittaa tarkastushavainnoista TE-toimistolle.
Jos rikkomuksia ilmenee, luonnontuotekeruualan toimija voi menettää viranomaisten silmissä luotettavuutensa. Tällöin ei saa enää jatkossa työ- ja elinkeinotoimistolta päätöstä luotettavuudesta, eikä voi toimia luonnontuotealan toimijana.
”Valvonnan haasteena on, että jos rikkomuksia on tapahtunut, niin niiden selvittäminen ei välttämättä onnistu kerääjien kanssa sen jälkeen, kun nämä ovat lähteneet maasta pois”, Niko Huru pohtii.
Tukikohdan sijainti ilmoitettava etukäteen
Aiempina vuosina keruuolosuhteiden ongelmana näyttäytyi usein majoitusjärjestely. Uuden lain myötä keräämistä organisoivan toimijan täytyy tehdä työsuojeluviranomaiselle ennakkoilmoitus tukikohdasta, jossa järjestetään esimerkiksi kerääjien asuintilat, varustehuolto, ruokailu ja sosiaalitilat, kulkuvälineiden pysäköinti sekä sadon käsittely.
”Tyypillinen kerääjien tukikohta on syntynyt vaikkapa entisen kyläkoulun, motellin tai leirintäkeskuksen ympärille. Toimija on sitten siihen alueelle järjestänyt lisätiloja esimerkiksi marjojen käsittelyä ja ruokailua varten”, kertoo Niko Huru.
Tukikohdassa työskentelee yleensä myös työsuhteisia työntekijöitä, kuten kokkeja ja autojen huollosta vastaavia sekä henkilöstöä, joka huolehtii marjojen käsittelystä ja kirjanpidosta.
”Näihin toimijayrityksen palveluksessa oleviin työntekijöihin sovelletaan ihan normaalisti työlainsäädäntöä, uusi laki koskee siis vain keräämään tuotuja ulkomaalaisia”, muistuttaa Niko Huru.
Tänä kesänä uuden lain mukaisia tukikohtailmoituksia on tehty noin kuusikymmentä. Tukikohdat sijaitsevat siellä, missä on eniten metsämarjojakin, eli Pohjois-, Itä- ja Keski-Suomessa.
”Tänä vuonna marjankeruuseen on tultu Thaimaasta ja Ukrainasta, noin 3 500 henkilöä. He ovat pääasiassa miehiä, mikä johtunee siitä, että kerääminen on raskasta ja olosuhteet metsissä ovat aika vaativat”, arvelee Niko Huru.
Viranomaiset tekevät valvontaa yhteistyössä
Tarkastukset tukikohtiin tehdään ennalta ilmoittamatta ja iltaisin. Suomessa keruukausi on lyhyt, joten kerääjät hyödyntävät päivän valoisan ajan kokonaan ja palaavat tukikohtaan vasta pimeän tullen. Yllätyskäynneillä halutaan varmistaa, että tarkastuksella nähdään aidot olosuhteet.
Toimijayritykset tietävät, että tukikohtiin voidaan tehdä tarkastuksia. Heihin ollaan yhteydessä käynnin jälkeen ja keskustellaan asioista, joista tarvitaan lisää selvitystä.
”Olemme tehneet tarkastuksia viranomaisyhteistyössä poliisin, rajavalvonnan, palotarkastajan ja terveystarkastajan kanssa”, kertoo Niko Huru. ”Toiminta tukikohdissa on mittavaa, yhdessä paikassa majoittuu jopa yli sata kerääjää. Valvonnalle saadaan vaikuttavuutta, kun samalla käynnillä voidaan selvittää useaa viranomaista koskevia asioita.”
Lisätiedot:
Tarkastaja Niko Huru, 0295 017 700, [email protected]
Työsuojelun vastuualue, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto