Mitä lainsäädäntö edellyttää työssä käytettäviltä kuulonsuojaimilta?
Työsuojeluviranomainen muistuttaa työpaikkoja, etteivät kuulokkeet ole kuulonsuojain. Työsuojeluviranomaiset ovat törmänneet työpaikkatarkastuksissa toistuvasti tilanteeseen, jossa meluisassa työympäristössä työntekijät käyttävät omia musiikin kuunteluun tarkoitettuja kuulokkeita tai nappikuulokkeita kuulonsuojaimina. Huolimatta siitä, että näissä kuulokkeissa voi olla vastamelutoiminto, ne eivät ole lainsäädännön edellyttämiä henkilönsuojaimia.
Työturvallisuuslain mukaan työntekijän altistuminen melulle on rajoitettava niin vähäiseksi, ettei siitä aiheudu haittaa tai vaaraa työntekijän turvallisuudelle tai terveydelle. Työnantajan on tunnistettava melua aiheuttavat tekijät ja selvitettävä työntekijöiden mahdollinen altistuminen melulle. Työnantajan on arvioinnin perusteella poistettava melun vaarat ja haitat tai vähennettävä niitä niin paljon kuin mahdollista.
Valtioneuvoston asetus henkilönsuojainten valinnasta ja käytöstä työssä (427/2021) edellyttää, että työssä saa käyttää vain sellaisia henkilönsuojaimia, jotka täyttävät niitä koskevat erikseen säädetyt vaatimukset.
Henkilönsuojaimet on jaettu kolmeen luokkaan sen mukaan, miten vakavilta vaaroilta ne suojaavat. Kuulonsuojaimet ovat luokan III henkilönsuojaimia, jotka suojaavat vakavilta seurauksilta. Valmistajan on annettava kuulonsuojaimille EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus ja laadittava kuulonsuojaimille käyttöohjeet, joista selviää suojainten käyttöön liittyvät oleelliset tiedot.
Vaatimustenmukaisissa kuulonsuojaimissa tulee olla CE-merkintä ja nelinumeroinen tunnusnumero (suojainten laatua valvovan laitoksen numero). Pienikokoisissa suojaimissa, kuten korvatulpissa, merkinnät löytyvät pakkauksesta.
Mittaa melu ja määrittele tarvittavat kuulonsuojaimet
Työnantajan on tunnistettava melu työpaikan vaarojen selvityksessä ja arvioinnissa. Meluriskinarvioinnin eli melumittausten ja melulle altistumisen arvioinnin kautta määritellään työssä tarvittavat kuulonsuojaimet.
Melun äänitasosta ja taajuudesta riippuen suojaimet valitaan niin, että työntekijä on melulta suojassa, mutta kuulee tarvittaessa esimerkiksi hälytys- ja varoitusäänet. Jos työssä on tarve kommunikoida, valitaan suojaimet, jotka tämän mahdollistavat. Kun suojainten käyttötarve on riskinarvioinnissa tunnistettu ja määritelty, on työntekijöiden käytettävä työnantajan tarjoamia suojaimia.
Jos työpaikan ääniympäristö ei edellytä kuulonsuojaamista ja työ mahdollistaa esimerkiksi musiikin kuuntelun, työnantaja voi sallia omien kuulokkeiden käytön työssä. Tällöin työnantajan on riskinarvioinnissa pohdittava kuulokkeiden käytön tuomat mahdolliset lisäriskit.
Työnantaja voi riskinarvioinnin perusteella asettaa kuulokkeiden käyttöön kieltoja tai rajoituksia esimerkiksi siksi, että keskittyminen herpaantuu, varoitusääniä ei kuulla tai trukkiliikennettä, painavia nostoja tai koneiden ja laitteiden epänormaalia käyttöääntä ei huomata. Työpaikalla on siis hyvä keskustella ja miettiä yhteisiä pelisääntöjä tähänkin asiaan.
Työpaikan melun rajoittamisesta löytyy tietoa Tyosuojelu.fi -verkkopalvelusta.
Lisätiedot:
Tarkastaja Rami Laine, etunimi.sukunimi[at]avi.fi
Työsuojelun vastuualue, Lounais-Suomen aluehallintovirasto