Pimeästi työtä tekevä vie leivän rehellisen yrittäjän suusta – viranomaiset tehostamassa harmaan talouden valvontaa
Harmaa talous on laillista liiketoimintaa, jossa laiminlyödään lakisääteisiä maksuja ja veroja. Harmaan talouden harjoittajat hankkivat rikollisella toiminnallaan itselleen epäreilua kilpailuetua ja ajavat rehellisesti toimivia yrittäjiä ahdinkoon. Tehokas harmaan talouden torjunta edellyttää usean viranomaisen aktiivista yhteistyötä. Tehostamme harmaan talouden torjuntaa entisestään kehittämällä tuota yhteistyötä.
Alueelliset viranomaisfoorumit valvonnan tueksi
Hallituksen harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelman tavoitteena on saavuttaa entistä terveemmät ja reilummat työmarkkinat. Torjuntaohjelmaan kirjattu työsuojeluhallinnon moniviranomaisyhteistyön kehittämishanke käynnistyi syksyllä 2021. Sen tavoitteena on kehittää viranomaisyhteistyötä harmaan talouden ja pimeän työn torjunnassa sekä parantaa eri viranomaisten tiedonvaihtoa.
Kehittämishankkeessa olemme muodostamassa tänä vuonna työsuojeluviranomaisen johdolla alueellisia viranomaisyhteistyöfoorumeita. Foorumeissa viranomaiset voivat vaihtaa tietoja ja koordinoida harmaan talouden torjuntaa yhdessä. Yhteistyön avulla voimme entistä tehokkaammin tunnistaa potentiaalisia harmaan talouden yrityksiä ja kohdistaa valvontaa niihin.
Tiedon hyödyntäminen avainasemassa
Viimeisen kymmenen vuoden aikana harmaan talouden torjuntaa tekevien viranomaisten tiedonsaantioikeudet ovat kehittyneet huimasti. Työsuojelutarkastajien tiedonsaantioikeudet laajenivat merkittävästi vuonna 2017, jonka jälkeen viranomaistietoa on ollut runsaasti hyödynnettävissä erityisesti tilaajavastuu-, ulkomaalais- ja työsuhdevalvonnassa.
Tarkastajat saavat nykyisin tarvitsemiaan tietoja näppärästi sähköisen rajapinnan kautta Harmaan talouden selvitysyksiköstä. Lisäksi tulorekisterin käyttöönotto työsuojeluhallinnossa vuonna 2020 on tuonut lisää sähköisiä työkaluja tarkastajan työkalupakkiin. Digitalisaation ansiosta tieto on nopeasti tarkastajan käytettävissä ja sen avulla voidaan myös paremmin tunnistaa tehokkaammin kohonneen riskin yritykset, joihin valvontaa kannattaa tehdä.
Omatoiminen tiedon luovutus kehityskohteena
Harmaan talouden torjuntaa tekevien viranomaisten suurin kehityskohde tiedonvaihdossa on omatoiminen tiedonluovutus toiselle viranomaiselle. Usein omatoimisen tiedonvaihdon estää tiukat tiedonsaantipykälät. Toisaalta usein olemme myös liikaa omissa turvallisissa siiloissamme emmekä aina tunnista, että omassa valvonnassa havaittu asia saattaisi kiinnostaa muitakin harmaan talouden torjuntaa tekeviä viranomaisia.
Kehitämme viranomaisten välistä, oma-aloitteista ja molemminpuolista tiedonvaihtoa. Hankkeessa tehdään työsuojelutarkastajille selkeä ja yksinkertainen ”rautalankaohje” muita viranomaisia kiinnostavista työsuojeluvalvonnan havainnoista sekä ohje tietojen toimittamiseen oikeaan osoitteeseen. Lisäksi muiden viranomaisten kanssa tullaan käymään säännölliset palautekeskustelut toimitetun tiedon hyödyllisyydestä. Palautteen saaminen tiedon hyödyllisyydestä on myös tärkeää tiedon toimittaneen tarkastajan työn merkityksellisyyden näkökulmasta.
Tavoitteena reilumpi työelämä
Vuonna 2021 työsuojeluviranomainen teki 1571 tarkastusta ulkomaalaisvalvonnassa ja 1160 tarkastusta tilaajavastuuvalvonnassa. Näillä tarkastuksilla havaittiin muun muassa joka viidennellä tarkastuksella työnteko-oikeudettomia ulkomaalaisia työntekijöitä ja suuria puutteita ulkomaalaisten työntekijöiden työsuhteen vähimmäisehdoissa ja palkkauksessa. Tilaajavastuuvalvonnassa puolestaan annettiin yli 1700 toimintaohjetta tilaajavastuulain rikkomisesta.
Tekemistä siis vielä riittää reilumman työelämän saavuttamisessa, mutta yksi asia on varma. Sujuvamman viranomaisyhteistyön ja parantuvan tiedonvaihdon ansiosta tulemme ensi vuonna saamaan kiinni yhä suuremman määrän markkinoita vääristäviä harmaan talouden toimijoita.