Tapituskoneella havaittua puristumisvaaraa ei poistettu – sakkoja toimitusjohtajalle sekä tuotantopäällikölle

Satakunnan käräjäoikeus tuomitsi 29.5.2024 satakuntalaisen kalustevalmistajan toimitusjohtajalle 30 päiväsakon sekä tuotantopäällikölle 20 päiväsakon sakkorangaistukset työturvallisuusrikoksesta. Käsiteltävänä oli helmikuussa 2022 tapahtunut työtapaturma, jossa työntekijän sormi jäi puristuksiin tapituskoneen iskupuristimen alle, kun hän oli työskentelemässä koneella. Työtapaturman johdosta suoritetulla työsuojelutarkastuksella todettiin, että työpaikalla oli havaittu koneen aiheuttama puristumisvaara, mutta riittäviä toimenpiteitä puristumisvaaran poistamiseksi ei ollut tehty.

Oikeudenkäynnissä riidatonta oli, että tapituskoneeseen liittyvä puristumisvaara oli havaittu työpaikalla. Riidatonta oli myös se, että kone oli CE-merkitty.

Vastaajien mukaan kone oli ostettu vuonna 2007 maahantuojalta ja se oli edelleen rakenteeltaan ja kokoonpanoltaan samanlainen. Vastaajien mukaan CE-merkinnän perusteella he olivat voineet olettaa, että valmistaja oli tehnyt kaikki toimet puristumisvaaran poistamiseksi. Kun rakenteellisia toimia ei valmistajan toimesta ollut tehty, työnantaja oli torjunut jäännösriskiä perehdyttämällä työntekijän käyttämään turvallisia työmenetelmiä sekä koneessa olevilla varoitusmerkinnöillä.

Vastaajien käsitys oli, että heillä ei ollut oikeutta muuttaa CE-merkinnän omaavaa konetta tai sen valmistajan toimesta suunniteltua rakennetta, toimintaperiaatteita tai laitteita. Työtapaturman jälkeen tehdyllä työsuojelutarkastuksella saadun ohjauksen perusteella toimiin oli ryhdytty ja kone suojattu.

Koneen CE-merkintä ei vapauttanut vastaajia työturvallisuusvastuusta

Todistelun perusteella käräjäoikeus päätyi arvioimaan, että tapituskoneen CE-merkintä ei vapauttanut vastaajia työturvallisuusvastuusta. Tältä osin käräjäoikeus viittasi korkeimman oikeuden ratkaisuun (KKO 2014:75). Käräjäoikeus katsoi, että vastaajien olisi tullut jo huomattavasti ennen työtapaturmaa parantaa tapituskoneen työturvallisuutta laittamalla siihen asianmukaiset suojaukset estämään työntekijän käden ajautuminen työliikkeen aikana koneen puristimiin.

Käräjäoikeus piti todistelun perusteella uskottavana, että koneella oli ennen työtapaturmaa ollut vaaratilanteita, mutta vastaajat eivät ennen työtapaturmaa olleet käräjäoikeuden arvion mukaan tehneet riittäviä toimenpiteitä. Vasta työtapaturman jälkeen työpaikalla näin oli tehty. Sillä, että Suomessa on edelleen käytössä mahdollisesti viisikymmentä vastaavaa tapituskonetta, joista suoja puuttuu, ei ollut merkitystä työnantajan toimintaa arvioitaessa. Myöskään työntekijän toiminnalla tapaturmatilanteessa ei ollut ratkaisevaa merkitystä, koska työturvallisuusrikos on vaarantamisrikos. Käräjäoikeus katsoi vastaajien syyllistyneen työturvallisuusrikokseen. 

Yhteisösakon osalta käräjäoikeus otti huomioon, että toinen tuomituista on yksi yhtiö omistajista, joten hänelle tuomittu sakkorangaistus kohdistuu jo hänen varallisuuteensa. Näin ollen, jos yhtiö tuomittaisiin yhteisösakkoon, tarkoittaisi se käytännössä ja tosiasiallisestikin kahden rangaistuksen tuomitsemista samasta rikoksesta.  Lisäksi käräjäoikeus otti arvioinnissaan huomioon, että syyksi luettu työturvallisuusrikos ei ollut lajissaan törkeä. Näin ollen yhteisösakko jätettiin tuomitsematta. 

Ensisijaista on vaara-alueelle pääsyn estäminen

Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen lakimies Matti Suontausta muistuttaa, että työnantajan on ryhdyttävä riittäviin toimiin työpaikalla havaittujen riskien poistamiseksi. Ensisijainen toimenpide on laitteen rakenteeseen tai ympäristöön liittyvillä teknisillä toimilla estää vaara-alueelle pääsy. Vasta, jos vaaraa ei voida poistaa teknisillä toimilla, työvälineen käytön turvallisuus tulee varmistaa opastuksella, varoituslaitteilla, turvamerkeillä ja henkilönsuojaimilla. 

Tässäkin tapauksessa vaara-alueelle pääsy olisi ollut mahdollista estää. Kuten käräjäoikeuskin totesi, laitteen käyttöönottajalla on sinänsä oikeus luottaa siihen, että vaatimustenmukainen ja CE-merkitty kone täyttää ominaisuuksiltaan kansalliset määräykset. CE-merkintä ja vaatimustenmukaisuusvakuutus eivät kuitenkaan yksinään ole riittävä tae koneen turvallisuudesta.

Satakunnan käräjäoikeuden tuomio 29.5.2024 24/123510 asiassa R 23/2391. Tuomio ei ole lainvoimainen.