Tilaajavastuu koskee nyt myös maatilatalouden ja kalastuksen yksityisiä elinkeinonharjoittajia

Tilaajavastuulain mukainen tilaajan selvitysvelvollisuus koskee nykyään myös maatilatalouden ja kalastuksen yksityisiä elinkeinoharjoittajia. Taustalla ovat viime kesänä voimaan tulleet muutokset lainsäädännössä.

Uusi kaupparekisterilaki (564/2023) tuli voimaan 1.6.2023 ja samalla tehtiin myös muutoksia tilaajavastuulakiin (1233/2006). Tämän myötä tilaajavastuulain tarkoittama tilaajan määritelmä laajeni kattamaan kaikki elinkeinotoimintaa harjoittavat luonnolliset henkilöt. Aiemmin maatilatalouden ja kalastuksen yksityiset elinkeinonharjoittajat jäivät tilaajan määritelmän ulkopuolelle. 

Työsuojeluviranomainen järjestää 31.10.2024 verkossa Tilaajavastuuinfon, jossa kerrotaan perustiedot tilaajan selvitysvelvollisuudesta. Tilaisuus on maksuton ja kaikille avoin.

Selvitysvelvollisuus koskee vuokratun työvoiman käyttöä ja alihankintaa

Tilaajavastuulain selvitysvelvollisuus koskee tilaajaa, joka käyttää Suomessa vuokrattua työntekijää. Alihankintasopimusten osalta selvitysvelvollisuus koskee tilaajaa, jonka työtiloissa tai työkohteessa Suomessa työskentelee alihankkijan työntekijä, jonka työtehtävät liittyvät tilaajan toiminnassa tavanomaisesti suoritettaviin työtehtäviin. Selvitysvelvollisuus koskee myös kuljetuspalveluita, jos ne liittyvät tilaajan tavanomaiseen toimintaan. Rakentamistoimintaa koskevissa sopimuksissa selvitysvelvollisuus on sellaisellakin tilaajalla, jonka tavanomaiseen toimintaan rakentaminen ei kuulu.

Tilaajavastuuselvityksiä ei tarvitse hankkia yksittäisissä pienehköissä sopimuksissa. Vuokratyön osalta rajana on, että työntekijän tai työntekijöiden työskentely kestää yhteensä yli kymmenen työpäivää. Alihankintasopimuksissa selvitysvelvollisuus syntyy, jos sopimuksen arvo on vähintään 9 000 euroa (alv 0 %).

Mitä selvityksiä tilaajan tulee hankkia sopimuspuolestaan?

Tilaajavastuulaki edellyttää tilaajaa hankkimaan sopimuspuolestaan ennen sopimuksen solmimista seuraavat dokumentit:

1. selvitys siitä, onko sopimuspuoli merkitty ennakkoperintärekisteriin, työnantajarekisteriin ja arvonlisäverovelvollisten rekisteriin
2. kaupparekisteriote tai otetta vastaavat tiedot
3. selvitys veronmaksuasioista
4. todistus työntekijän eläkevakuutuksen ottamisesta ja eläkevakuutusmaksujen suorittamisesta tai selvitys siitä, että erääntyneitä eläkevakuutusmaksuja koskeva maksusopimus on tehty
5. selvitys työhön sovellettavasta työehtosopimuksesta tai keskeisistä työehdoista
6. selvitys työterveyshuollon järjestämisestä
7. todistus työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen ottamisesta. (Selvitys vaaditaan rakentamistoimintaan liittyvissä sopimuksissa.

Selvitykset eivät saa olla sopimuksen tekohetkellä yli kolmea kuukautta vanhempia. Selvitykset ja todistukset on säilytettävä vähintään kaksi vuotta sopimusta koskevan työn päättymisestä. Yli vuoden voimassa olevissa sopimuksissa sopimuspuolen on toimitettava tilaajalle selvitykset veronmaksu- ja eläkevakuutusasioista 12 kuukauden välein.

Tilaajavastuun laiminlyönnistä voi seurata laiminlyöntimaksu

Tilaajavastuulain laiminlyönnistä voidaan määrätä tilaajalle 2 110–21 100 euron laiminlyöntimaksu. Laiminlyöntimaksu on sopimuskohtainen.

Laiminlyöntimaksu määrätään korotettuna, jos tilaaja on tehnyt sopimuksen liiketoimintakiellossa olevan tahon kanssa. Korotettu maksu voidaan määrätä myös, jos tilaaja on tehnyt sopimuksen, vaikka hänen on täytynyt tietää, ettei sopimuspuolella ole tarkoitus noudattaa lakisääteisiä maksuvelvoitteitaan. Korotettu laiminlyöntimaksu on 21 100–68 500 euroa.

Laiminlyöntimaksun määrää Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue, joka valvoo tilaajavastuulakia koko maassa.