Työsuojeluvalvonnan uranuurtajan vaiettu historia

Helsingin Sanomien 25.8.2024 ilmestyneessä jutussa käsiteltiin Suomen 1800-luvun lopun lesboyhteisöä, joka piti sisällään merkittävään asemaan nousseita naisia. Yksi heistä oli työsuojelun uranuurtaja, Vera Hjelt.

Hjelt oli monella tapaa edelläkävijä. Hän oli ensimmäinen nainen Pohjoismaissa ammattientarkastajan tehtävässä ja kehitti merkittävästi työsuojelua Suomessa. Tämän lisäksi hän oli opettaja, yrittäjä ja kansanedustaja. Hjelt toimitti myös lehtiä ja kirjoja sekä oli perustamassa Martta-yhdistystä.

Vera Hjeltin yksityiselämästä on useimmiten oltu vaitonaisia tai todettu, että hän eli ”perheettömänä”, koska keskittyi uraansa. Helsingin Sanomien jutussa tuodaan esille, että tämä tarina ei pidä paikkaansa, sillä Hjeltillä oli elämänkumppani, opettajatar Fanny Tavaststjerna, jonka kanssa he asuivat yhdessä 35 vuotta. Hjelt on myös haudattu Tavaststjernan kanssa yhteiseen hautaan.

Helsingin Sanomien jutussa haastatellun tutkijan Rose-Marie Peaken mukaan homot ja lesbot eivät näy historiantutkimuksessa, koska heitä ei ole osattu etsiä. Peaken mukaan ihmiset on pitkään oletettu lähtökohtaisesti heteroiksi, eikä sitä ole tarvinnut perustella. ”Todistustaakka muulle seksuaaliselle suuntautumiselle on ollut valtava. On pelätty häpeän tuottamista kuolleille etenkin aikoina, joina homoseksuaalisuus on ollut laitonta.”

Työsuojeluhallinto haluaa tämän artikkelinoston kautta kunnioittaa ja omalta osaltaan tehdä näkyväksi työsuojelulle tärkeän hahmon, Vera Hjeltin historiaa.

Linkki Helsingin Sanomien artikkeliin.