Ulkomaisen työvoiman käytön valvonta: valeyrittäjyyttä ja esteitä viranomaisten tiedonvaihdolle

Työsuojeluviranomainen valvoi viime vuonna ulkomaista työvoimaa käyttäviä yrityksiä yli 1 700 tarkastuksella. Niin sanottua valeyrittäjyyttä havaittiin aiempaa enemmän. Viranomaisyhteistyö on tehostunut, mutta sujuvalle tiedonvaihdolle on edelleen esteitä. Nämä tiedot selviävät työsuojeluviranomaisen tuoreesta raportista Ulkomaisen työvoiman käytön valvonta vuonna 2024.

Ulkomaisen työvoiman valvonnassa havaittiin vuonna 2024 aiempaa enemmän tapauksia, joissa työsuhde koitettiin naamioida yrittäjyydeksi. Työsuhteen ja yrittäjyyden välistä oikeussuhteen luonnetta arvioitiin yhteensä 185 henkilön kohdalla. Heistä 168 todettiin työsuhteisiksi. Heidän kohdallaan tarkastaja arvioi, että työsopimuslain työsuhteen tunnusmerkistö täyttyy, jolloin kyseessä on työsuhde eikä yrittäjyys.

Useissa tapauksissa työn toteuttamisesta oli sovittu toimeksiantosopimuksella, mutta käytännössä töitä johdettiin kuten työsuhteessa. Työsuhde oli voitu muuttaa toimeksiantosopimukseksi työntekijän ymmärtämättä. Usein toimeksiantosopimuksen ehdot vaikuttavat työsopimuksen ehdoilta. Ilmiö on yleistynyt ja näkyy erityisesti rakennusalalla, mutta myös teollisuudessa, siivousalalla, autokorjaamoissa ja -pesuloissa ja kausityössä. 

Valvonnan havaintojen perusteella ulkomaalaisella työntekijällä on kohonnut riski muun muassa puutteellisen kielitaidon vuoksi joutua tilanteeseen, jossa hänen työsuhteensa naamioidaan yrittäjyydeksi. Tällöin henkilö jää työlainsäädännön tarjoaman suojan ulkopuolelle muun muassa palkkauksen, vakuuttamisen ja työturvallisuuslain osalta. Havaintojen perusteella vale- ja pakkoyrittäjyydestä on tullut osa työperäistä hyväksikäyttöä.

Tiedonvaihdon esteet haittaavat valvontaa

Viranomaisten yhteistyö tehostaa ulkomaisen työvoiman käytön valvontaa ja harmaan talouden torjuntaa. Viranomaisten yhteistarkastukset lisääntyivät lähes puolella vuonna 2024.

Työsuojeluviranomaisen tiedonsaantioikeudet ovat viime vuosina parantuneet. Valvonnassa hyödynnetään etenkin ulkomaalaisrekisteriä ja tulorekisteriä. Kun tarkastuksella kohdattujen työntekijöiden tietoja verrataan tulorekisterin tietoihin, voidaan havaita mahdollinen pimeä palkanmaksu. Tulorekisteriä käytetään myös luvattoman työskentelyn keston selvittämiseen.

Tiedonvaihdossa on kuitenkin vielä kehitettävää. Esimerkiksi Verohallinto saa vain erittäin rajatuissa tilanteissa antaa työsuojeluviranomaiselle tietoa havaitsemistaan väärinkäytöksistä, jotka kuuluvat työsuojeluviranomaisen toimivaltaan. Viranomaisten välistä tiedonvaihtoa rajoittaa myös valvontalain 10 §:n mukainen ilmoittajan tietojen salassapito. Työsuojeluviranomaiselle ilmoitetaan usein epäkohdista, jotka eivät vaadi työsuojeluvalvontaa, mutta salassapitosäännös voi estää tiedon luovuttamisen toimivaltaiselle viranomaiselle.

Palkkauksessa havaittiin puutteita lähes joka toisella tarkastuksella

Ulkomaisen työvoiman käytön valvonnassa keskityttiin työsuhteen vähimmäisehtojen ja työnteko-oikeuden valvontaan. Näiden osalta valvonnan havainnot olivat samansuuntaisia kuin edeltävinä vuosina. Palkkauksessa havaittiin puutteita lähes puolessa niistä tarkastuksista, joilla asiaa arvioitiin.

Lisätietoa raportissa

Lue lisää raportista: Ulkomaisen työvoiman käytön valvonta vuonna 2024 (pdf).

Raportti julkaistaan myöhemmin ruotsiksi sivulla Rapporter ja englanniksi sivulla Publications (Tyosuojelu.fi).